Mikä on allerginen nuha?
Allerginen nuha on erittäin yleinen ylähengitysteiden tulehdustila, jossa oireiden aiheuttajia ovat ilman mukana hengitysteihin kulkeutuvat ainesosaset, kuten siitepöly tai eläinten hilse. Esiintyvyys aikuisväestössä on noin 20–30 % ja määrä vaikuttaisi kasvavan tasaisesti.
Elinympäristö ja perimä vaikuttavat allergisen nuhan syntyyn. On havaittu, että varhaislapsuudessa maaseudulla kasvaneilla myöhempi allerginen oireilu voi olla vähäisempää. Länsimaisen yhteiskunnan elämän keskittyminen pitkälti kaupunkeihin voi siis osaltaan olla syynä allergisen nuhan yleisyyteen.
Allerginen nuha on harvoin vakava sairaus, mutta se voi vaikuttaa elämänlaatuun merkittävästikin. Lisäksi siihen saattaa liittyä erilaisia liitännäissairauksia, joten allergisen nuhan hyvään hoitoon kannattaa panostaa.
Nuhaoireet voivat johtua myös muista syistä, kuten vasomotorisesta nuhasta, jolla tarkoitetaan nenän säätelyhäiriötä. Esimerkiksi lämpötilanvaihtelu, tuoksut ja pölyt voivat aiheuttaa oireita. Oireita ja niiden aiheuttajia voi tarvittaessa selvittää lääkärin kanssa.
Onko nenä aina tukossa?
Allerginen nuha voidaan jakaa kahteen eri ryhmään sen mukaan, onko kyse kausiluonteisesta (siitepölyn aiheuttama nuha kesäisin) tai ympärivuotisesta nuhasta. Suomessa tämä jaottelu on toimiva, koska siitepölysesonki on selkeä.
Allergista nuhaa luokitellaan myös tarkastelemalla sen aiheuttamia oireita ja niiden vaikutusta elämänlaatuun. Tämä niin kutsuttu ARIAluokitus (Allergic Rhinitis and its Impact on Asthma, kansainvälinen asiantuntijaryhmän raportti) jakaa allergisen nuhan jaksottaiseksi (oireita alle neljä vuorokautta viikossa tai alle neljä viikkoa vuodessa) tai jatkuvaksi (oireita vähintään neljä päivää viikossa tai oireet kestävät vähintään neljä viikkoa vuodessa).
Allerginen nuha luokitellaan lisäksi joko lieväksi (normaali uni, normaalit päivittäiset toimet, ei kiusallisia oireita), keskivaikeaksi tai vaikeaksi (unihäiriöitä, päivittäisten toimintojen vaikeutumista, kiusallisia oireita)sen mukaan, kuinka paljon oireet vaikuttavat elämänlaatuun.
Allerginen nuha ilmenee monin tavoin
Oireet voivat vaihdella vuodenajasta, ympäristöstä, stressitasosta ja omasta vastustuskyvystä riippuen. Altistumisen kestolla ja määrällä on myös vaikutusta oireisiin.
Allergisen nuhan tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi
- nenän tukkoisuus
- nenän vuoto ja limaneritys
- nenän, nielun ja korvien kutina
- aivastelu
- silmien sidekalvojen punoitus
- silmien kutina ja vetistys
Nenän tukkoisuus lisääntyy oireiden myötä, koska limakalvot tyypillisesti turpoavat. Silmäoireita esiintyy noin kolmella neljästä allergista nuhaa sairastavista. Jatkuva allerginen nuha voi myös vaikuttaa unen laatuun ja aiheuttaa väsymystä.
Mistä allerginen nuha johtuu?
Allergiaa aiheuttavan tekijän eli allergeenin pääsy nenäontelon limakalvolle aiheuttaa vasta-ainereaktion, jonka tuloksena limakalvon syöttösolut ryhtyvät tuottamaan pääosin histamiinia. Tästä aiheutuvat välittömät allergiaoireet, kuten tukkoisuus ja aivastelu. Viivästyneet oireet, kuten väsymys, syntyvät, kun syöttösolusta vapautuu lisäksi tulehdusvälittäjäaineita, jotka puolestaan aikaansaavat tulehdussolujen ilmaantumisen limakalvolle.
Allergisen nuhan alttiuteen vaikuttaa osittain perimä. Se ilmaantuu yleensä nuorena, mutta voi alkaa missä iässä tahansa. Tupakoinnin välttäminen on ainoa ennalta ehkäisevä asia, muuta ennalta ehkäisyä ei ole. Vanhempana oireet saattavat laantua ja noin 30 % paranee iän myötä itsestään.
Allergisen nuhan aiheuttajia eli allergeenejä
- Siitepölyt, etenkin koivu, leppä ja pujo
- Eläinten hilse, erityisesti kissa, koira, marsu, hamsteri ja kani
- Työperäiset allergeenit, kuten jauhopöly
- Ulkoilman homeitiöt etenkin syksyllä
- Pölypunkki (Suomessa melko harvinainen)
- Joskus harvoin ruoka-aineet
Tukkoisen nenän kanssa uni voi häiriintyä
Vaikka allerginen nuha ei ole vakava sairaus, voi se silti alentaa selvästi elämänlaatua. Uni voi häiriintyä ja arki kärsiä paitsi väsymyksestä, myös tukkoisuudesta ja muista oireista johtuvista keskittymisongelmista.
Moni ajattelee, että allergisen nuhan oireiden kanssa on vain pärjättävä. Niihin totutaan ja alentunutta elämänlaatua siedetään. Olisi kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, ovatko oireet joko määrältään tai kestoltaan sellaisia, että niihin olisi hyvä puuttua. Allerginen nuha aiheuttaa myös yhteiskunnalle kuluja työ- ja opiskelutehon heikkenemisen vuoksi.
Allerginen nuha ja astma
Allerginen nuha jopa nelinkertaistaa astmaan sairastumisen riskin, etenkin, jos kyseessä on keskivaikea tai vaikea allerginen nuha. Allergisella nuhalla ja astmalla on monia samoja patologisia piirteitä, kuten limakalvojen tulehdus ja turvotus. Allergista nuhaa sairastavilla noin 40 prosentilla myös hengitysteiden yliherkkyys on lisääntynyt. Myös tulehdusvälittäjäaineiden kautta ylemmillä ja alemmilla hengitysteillä on yhteyksiä.
Allergisilla nuhapotilailla noin 20–40%:lla on myös astma. Astmaatikoista puolestaan noin 80 %:lla on allerginen nuha. Allergista nuhaa onkin syytä hoitaa hyvin, jotta riski sairastua astmaan pienenee merkittävästi. Toisaalta taas astman oireita voi varsinaisen astmalääkityksen lisäksi helpottaa myös allergisen nuhan hyvä hoito.
Vinkkejä nuhanenille
Mikäli on selvää, että esimerkiksi koira aiheuttaa pahoja allergiaoireita, voi eläimen lähelle ottamista pyrkiä välttämään. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista, että allergiasta kärsivän tulisi välttää kaikkia allergian aiheuttajia eli allergeenejä. Allergeenit, jotka useimmiten ovat valkuaisaineita, ovat antigeeneja, jotka käynnistävät elimistössä allergisen prosessin Immunoglobuliini E (IgE) välittämänä vasta-ainetuotantona. Lieväoireisella koira-allergikolla koiran kanssa oleminen vahvistaa sietokykyä ja toimii luontaisena siedätyshoitona.
Muutamista vinkeistä voi olla apua oireiden hallinnassa. Esimerkiksi asunnon tuulettamista kannattaa välttää siitepölyaikaan, jotta siitepölypartikkeleja ei kulkeudu sisälle. Jos allerginen nuha aiheuttaa oireita läpi vuoden, on syytä kiinnittää huomiota kodin ja vaikkapa auton siivoamiseen.
Imuri on allergista nuhaa sairastavan tärkeä työväline; ilmanvaihdon suodattimet kannattaa puhdistaa tai vaihtaa säännöllisesti. Petivaatteet tulisi vaihtaa normaalia tiheämmin ja pyykit kuivattaa sisätiloissa ainakin siitepölyaikaan. Suihkussa käynti ennen nukkumaanmenoa on hyvä tapa huuhtoa päivän pölyt pois iholta ja hiuksista. Tupakointi kannattaa lopettaa ja muutoinkin välttää tupakansavulle altistumista.
Nenän hyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota. Nenäkannun avulla voi huuhtoa nenän limakalvoja. Sitä ei saa kuitenkaan tehdä liikaa, jotta nenä ei kuivu.
Näin käytät nenäsuihketta
Niistä ensin nenä tai jos käytät nenäkannua, tee huuhtelu ensin. Jos otat käyttöön uuden sumutepullon tai pitempään käyttämättä olleen pullon, suihkauta ensin muutaman kerran ilmaan. Näin varmistetaan sumutteen tasaisuus. Ravista pulloa ennen jokaista käyttökertaa. Nenäsumutteen saa parhaiten annosteltua oikeaan paikkaan noudattamalla seuraavia ohjeita:
- Paina pää hieman etukumaraan.
- Vie pullon suutin nenään viistosti niin, että se suuntautuu kohti korvaa (ei siis nenän väliseinää kohti). Tämä onnistuu parhaiten, kun annostelet suihkeen vasempaan sieraimeen käyttämällä oikeaa kättä ja päinvastoin.
- Hengitä samalla nenän kautta sisäänpäin, kun annostelet suihkeen nenään.
- Hengitä hetki suun kautta annostelun jälkeen
Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen.
Kun allergisen nuhan oireet eivät helpota
Apteekista voi tarvittaessa hakea kortikosteroidi-nenäsumutteita. Nämä ovat hoitosuositusten mukaan ensisijainen lääke allergisen nuhan itsehoidossa. Täysi hoitovaikutus saadaan 1–2 viikon kuluttua ja käyttöä tulisi jatkaa säännöllisesti koko allergiakauden ajan.
Akuuteissa tilanteissa voi käyttää antihistamiininenäsumutteita. Antihistamiini vaikuttaa tyypillisesti jo tunneissa. Sitä voi ottaa myös tablettina. Yksi vaihtoehto ovat kromoglikaattia sisältävät nenäsumutteet, jotka estävät histamiinin vapautumista, joskaan eivät kovin tehokkaasti.
Limakalvoja voi kostuttaa siihen tarkoitetuilla nenäsuihkeilla ja -sumutteilla. Tällaisia ovat esimerkiksi seesamöljypohjainen Nasolin A-vitamin -nenäsuihke, öljypohjainen Nasolin Nozoil -nenäsumute, dekspantenolia ja ksylitolia sisältävä Nasolin kosteuttava nenäsuihke tai Humidose-nenäsumute.
Flunssan hoitoon käytettävät sumutteet avaavat nenän nopeasti supistaen nenän limakalvoja. Niitä tulee käyttää vain lyhytaikaisesti, sillä ne saattavat karstoittaa ja kuivattaa nenää. Ne aiheuttavat myös tottumista, jolloin pitkän käytön jälkeen niiden lopettaminen voi tuntua hankalalta.
Lähteet:
• Airola Kristiina. Allerginen nuha ja muu yliherkkyysnuha. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 27.3.2019 (viitattu 4.3.2024). www.terveyskirjasto.fi
• Allerginen nuha. Allergia- ja astmatalo. www.terveyskyla.fi/allergia-astmatalo/allerginen-nuha, viitattu 4.3.2024
• Astma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäreiden Allergologiayhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. 2022 (viitattu 4.3.2024) www.käypähoito.fi
• Bousquet J ym. Allergy 2008: 63: 990-996.
• Haahtela, T. ym. Allerginen nuha ja sen vaikutus astmaan. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2009;125(7):711–3.
• Itselääkitys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu 4.3.2024). www.käypähoito.fi
• Lehtinen Katariina. Paikalliset kortikosteroidit ja systeemiset antihistamiinit allergisen nuhan hoidossa. Näytönastekatsaukset 30.3.2016, viitattu 4.3.2024, www.terveysportti.fi (vaatii kirjautumisen).
• Numminen Jura. Allerginen nuha. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2020;136(10):1187-8.
Sisällön on tarkistanut julkaisijasta riippumattomana asiantuntijana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Niklas Lindblad.
Artikkeli on luettavissa Orion Pharman tuottamassa oppaassa "Allerginen nuha ja sen hoito"
