Mitä siedätyshoito on?
Siedätyshoidossa allergikon elimistöä opetetaan sietämään allergian aiheuttajaa. Siedätyshoito ei paranna allergiaa kokonaan, mutta se lievittää oireita merkittävästi.
Mihin allergioihin saa siedätyshoitoa?
Siitepölyallergia
- Siitepölysiedätys on yleisintä siedätyshoitoa.
- Suomessa on käytössä koivu- ja timoteisiedätys.
- Koivusiedätys tehoaa myös leppä- ja pähkinäpensasallergiaan.
- Timoteisiedätys tepsii myös muihin heinäallergioihin.
- Siitepölysiedätystä annetaan, jos allergikko saa siitepölystä merkittäviä oireita, vaikka lääkitys on korkeimmalla tasolla.
Eläinallergia
- Siedätyshoitoa annetaan kissa- ja koira-allergiaan.
- Eläinsiedätystä voi saada esimerkiksi, jos allergikko ei voi välttää kissoja tai koiria työssään. Siedätystä ei tehdä siksi, että kissa-allergikko haluaisi kissan.
Pölypunkkiallergia
- Pölypunkkisiedätys on aika harvinaista, sillä pölypunkkiallergia ei vaivaa paljon Suomessa.
- Pölypunkkisiedätystä voi saada, jos esimerkiksi matkustaa työn puolesta paljon lämpimissä maissa, joissa on enemmän pölypunkkeja.
Pistiäisallergia
- Pistiäissiedätystä annetaan ihmisille, jotka ovat saaneet ampiaisen tai mehiläisen pistosta vakavan allergisen reaktion.
Myös ruokasiedätyshoitoa on olemassa, mutta se on kokeellista hoitoa. Sitä annetaan, jos saa merkittäviä oireita ja ruoka-ainetta on hankala välttää.
Minkä ikäisille siedätyshoitoa annetaan?
Tyypillinen siedätettävä on siitepölyallergiasta kärsivä aikuinen, joka on vuosia käyttänyt allergialääkkeitä ja ne eivät ole auttaneet. Mutta myös lasten siedätyshoito on tärkeää: ajoissa aloitettu siedätyshoito vähentää astman kehittymisen riskiä. Alle 5-vuotiaita ei siedätetä.
Kenelle siedätyshoito ei sovi?
- Syöpää sairastaville.
- Autoimmuunisairautta, kuten nivelreumaa tai tyypin 1 diabetesta sairastaville.
- Raskautta suunnitteleville.
- Astmaatikoille, joiden astma ei ole tasapainossa.
- Krooninen suutulehdus on este tablettimuotoiselle hoidolle.
Mistä aloittaa, jos haluaa siedätyshoitoon?
Siedätyshoitoa tehdään julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa. Aluksi voi hakeutua yleislääkärin vastaanotolle, tämä ohjaa tarvittaessa allergialääkärin vastaanotolle.
Ennen hoitoa selvitetään, että allergian oireet johtuvat siitä allergeenistä, johon siedätystä suunnitellaan. Lisäksi tehdään astmatutkimuksia.
Kuinka kauan siedätyshoito kestää?
Siedätyshoito kestää noin kolme vuotta, paitsi pistiäissiedätys viisi vuotta. Hoitoon pitää sitoutua, siksi lääkärin kanssa puhutaan myös motivaatiosta.
Missä muodossa siedätyshoito annetaan?
Siedätyshoito annetaan pistoksena tai tablettina. Pistos laitetaan aina terveydenhuollon yksikössä, tabletti otetaan kotona. Pistos- ja tablettihoidon teho on suunnilleen sama.
- Koivuallergia: Pistos- tai tablettihoito. Pistoshoitoa annetaan 5-vuotiaista, tablettihoitoa 18-vuotiasta alkaen.
- Heinäallergia: Pistos- tai tablettihoito, kumpikin 5-vuotiaista alkaen.
- Eläinallergia: Pistoshoito 5-vuotiaista alkaen.
- Pistiäisallergia: Pistoshoito 5-vuotiaista alkaen.
- Pölypunkkiallergia: Tablettihoito 18-vuotiaista alkaen.
Miten siedätyshoito etenee?
Pistossiedätys
- Yleensä pistoksella käydään ensin noin kerran viikossa seitsemän viikon ajan.
- Sen jälkeen pistos haetaan 6–8 viikon välein.
- Aikataulu on viitteellinen – pistosta ei voi ottaa esimerkiksi flunssassa.
Tablettisiedätys
- Ensimmäinen tabletti otetaan terveydenhuollon yksikössä.
- Sen jälkeen tabletti otetaan päivittäin kotona.
Siitepölyallergian siedätys aloitetaan syksyllä, muut siedätykset voi aloittaa milloin vain.
Onko siedätyshoidolla sivuvaikutuksia?
Pistoshoidossa on aika yleistä, että pistoskohtaan tulee pieni, kutiava paukama. Se on normaalia ja kertoo, että hoito tehoaa.
Tablettihoidossa on hyvin yleistä suun, limakalvojen ja huulten kutina hoidon alussa.
Ennen pistosta tai tablettia voi ottaa antihistamiinitabletin oireita lievittämään.
Siedätyshoitoa ei kannata jättää aloittamatta allergisen reaktion pelossa. Oikein toteutettuna anafylaktisen reaktion riski on erittäin pieni.
Miten siedätyshoito tehoaa?
Siedätyshoidon teho on yksilöllinen ja eri allergeeneilla tehon kesto on erilainen, mutta esimerkiksi siitepölysiedätyksen teho kestää useamman vuoden hoidon lopettamisen jälkeen.
Jos siitepölysiedätyksen aloittaa syksyllä, auttaa se jo seuraavana keväänä, vaikka hoito on kesken.
Kun teho loppuu, siedätyshoito voidaan uusia.
Moni allergikko vähättelee oireitaan, mutta allerginen nuha vaikuttaa elämänlaatuun ja jaksamiseen. Siedätyshoitoa siis kannattaa harkita.
Asiantuntija: allergiahoitaja Anne Vuorenmaa, Avama Oy
Teksti: Jenni Kleemola
