Terveellä suulla on helppo hymyillä. Sitä on ilo näyttää ja käyttää. Se pilkkoo porkkanat ja jauhaa kovan leivän, ja se maistuu suudellessa hyvältä.
”Terve suu tarkoittaa oireetonta ja toimivaa purentaelimistöä, tervettä kieltä, ikeniä ja tukikudoksia. Se ei välttämättä tarkoita täydellisen näköisiä hampaita”, kertoo hammaslääkäri Olli Jaatinen.
Suun terveys vaikuttaa terveyteemme laajalti. Suu on osa ruuansulatuskanavaa ja verenkierron välityksellä yhteydessä koko elimistöön.
”Tulehdus suussa voi aiheuttaa tulehduksen muualla elimistössä”, Jaatinen sanoo.
Huono suun terveys on yleissairauksien riskitekijä. Suun sairaudet lisäävät tai edistävät esimerkiksi sydän- ja verisuoniasairauksien ja reuman puhkeamista.
Diabetes altistaa ja altistuu heikolle suun terveydelle
Huono suun terveys on yhteydessä muun muassa valtimoiden kovettumataudin, sydän- ja aivoinfarktin ja diabeteksen riskiin.
”Matala-asteinen tulehdus on tekijä, joka yhdistää huonoa suunterveyttä ja monia perussairauksia. Se on tulehdustila, jossa elimistöön vapautuu tulehduksen välittäjäaineita”, Jaatinen kuvailee.
Yhteys diabeteksen ja suun terveyden välillä toimii molempiin suuntiin: Suun huono kunto heikentää diabeteksen hoitotasapainoa. Ja diabetes altistaa suun tulehduksille ja vaikeuttaa niiden paranemista.
Ientulehdus on tavallisin suusairaus
Ientulehdus on yleisin suun sairauksista. Se johtaa hoitamattomana parodontiittiin eli sairauteen, joka tuhoaa hampaan kiinnityskudosta.
”Tulehtunut ien punoittaa. Se voi olla turvoksissa, vuotaa verta hammaspesun yhteydessä ja haista hengityksessä pahalta.”
Pese hampaat aamuisin ennen aamupalaa
Syy ientulehdukseen on ienrajaan ja hammasväleihin kertyvässä bakteeripeitteessä. Ellei sitä poisteta, se kovettuu bakteeriplakiksi eli hammaskiveksi yhdessä syljen kanssa. Hampaan ja ikenen väliin tunkeutuva bakteeriplakki tuhoaa hammasta luuhun kiinnittävää sidekudosta ja irrottaa lopulta hampaan kuopastaan.
”Yleisterveys voi olla vaarassa huomattavasti varhemmin kuin yksittäisen hampaan terveys”, korostaa Jaatinen.
Suun kunto paljastuu tarkastuksessa
Suun terveystarkastuksessa hammaslääkäri tutkii hampaiden lisäksi suun lihakset, limakalvot, kielen ja kaulan alueen imusolmukkeet. Useimmille sopiva tarkastusväli on 1–2 vuotta. Järjestetyn hammashoidon ulkopuolelle jäävillä nuorilla tarkastusten välit saattavat venyä.
”Aika voi jäädä varaamatta, kun siitä pitäisi huolehtia itse”, Jaatinen on huomannut.
Moni pitää hammaslääkärin tekemää tarkastusta turhana, jos suussa ei aiemminkaan ole ollut korjattavaa, ja jättää ajan varaamatta.
”Hampaiden reikiintyminen eli karies kiusaa myös aikuista.”
Säännöllinen ateriarytmi tukee suun terveyttä
Jokainen suupala ja juotava kulaus, ksylitolia ja vettä lukuun ottamatta, aiheuttaa suussa noin puolen tunnin mittaisen happohyökkäyksen. Sen aikana suun bakteerit tuottavat hiilihydraateista happoja, jotka liuottavat hammaskiilteestä mineraaleja. Hampaat kestävät viidestä kuuteen happohyökkäystä vuorokaudessa.
”Napostelu lisää ja säännöllinen ateriarytmi vähentää kariesta.”
Suuvesi ei korvaa hammaspesua
Aterian päälle kannattaa nauttia ksylitolipastilli tai -purukumi, joka pysäyttää happohyökkäyksen.
”Sitkeän pastillin imeskeleminen lisää syljentuotantoa, ja sylki suojaa hampaita reikiintymiseltä.”
Hammaspesu kahdesti päivässä, muista myös hammasvälit
Hampaiden harjaaminen aamuin illoin fluorihammastahnalla vähentää suussa olevien haitallisten bakteerien määrää. Jaatinen suosittelee pesemään hampaat aamulla ennen aamupalaa.
”Happamat syötävät ja juotavat aiheuttavat eroosiota, jota hampaiden harjaaminen heti aterian päälle pahentaa”, hän kertoo.
Happamat ruoka-aineet, kuten sitrushedelmät, pehmentävät hammasta suojaavaa mineraalikerrosta. Ellei hampaita harjaa heti aterian päälle, niiden pintaan palautuu kalsiumia syljestä ja mineraalikerros kovettuu uudelleen.
”Hammaspesu kahdesti päivässä riittää useimmille. Kovin innokas harjaus tapahtuu herkästi laadun kustannuksella.”
Harja yltää hampaan viidestä pinnasta vain kolmeen. Loput tulee puhdistaa bakteereista päivittäin esimerkiksi hammasväliharjalla, harjatikuilla tai hammaslangalla.
Hampaiden puhdistamisessa välineellä on väliä
- Hampaiden harjaaminen ei ole voimalaji. Kovakätinen harjaus kovalla harjalla voi saada aikaan ienvetäymiä. Ikenen alta paljastuvasta hammaskaulasta puuttuu kiille, joten se reikiintyy herkästi.
- Huolellinen pesijä tekee puhdasta perinteiselläkin harjalla, mutta sähköharjalla tulee siistiä kömpelömmilläkin sormilla. Sähköhammasharjaa ei nykytetä. Sitä kuljetetaan hampaiden pinnalla hitaasti ienrajaa myötäillen.
- Fluorihammastahna vahvistaa kiillettä. Jos suuta kuivaa tai saa herkästi aftoja, kannattaa valita vaahtoamaton hammastahna, joka ei sisällä natriumlauryylisulfaattia.
- Pehmeää harjaa sopii käyttää myös kielellä ja poistaa sillä kielen nystyräiseen pintaan herkästi jääviä bakteereita.
- Hammaspesun tuloksen voi tarkistaa aika ajoin apteekista saatavilla plakkiväritableteilla. Ne sopivat myös aikuisille.
- Suuvesi ei korvaa hammaspesua. Jos haluaa käyttää suuvettä, kannattaa valita tuote, joka ei sisällä suuta kuivattavaa alkoholia.
Asiantuntijana hammaslääkäri Olli Jaatinen, Coronaria Hammasklinikka, Helsinki
Teksti: Virve Järvinen
