Mitä hyvänlaatuinen asentohuimaus tarkoittaa?

Hyvänlaatuinen asentohuimaus tarkoittaa lyhytkestoista huimausta, joka tulee asennon muutoksen yhteydessä, esimerkiksi:

  • vuoteeseen mennessä tai siellä kääntyessä
  • kumartuessa, kuten kengännauhoja solmiessa
  • ylös katsoessa, esimerkiksi pyykkiä ripustaessa.

Asentohuimaus on melko yleinen vaiva eikä sen takana yleensä ole mitään vakavaa sairautta.

Mistä hyvänlaatuinen asentohuimaus johtuu?

Asentohuimaus johtuu siitä, kun sisäkorvassa sijaitsevan tasapainoelimen kaarikäytävään kertyy sakkaa. Sisäkorvassa kuuluukin olla sakkaa, mutta jos sitä pääsee kaarikäytävään, sakka häiritsee kaarikäytävänesteen liikettä ja aiheuttaa huimauksen tunteen.

Asentohuimausta voi liittyä myös migreeniin ja Ménièren tautiin. Sitä voi tulla myös tasapainoelimen tulehduksen, korvaleikkauksen tai päähän osuneen iskun jälkeen.

Mitkä ovat asentohuimauksen oireet?

  • Pyörittävä huimaus, joka kestää noin 10–20 sekuntia, tai ainakin alle minuutin
  • Huimaus on yleensä aamuvoittoista ja helpottaa päivän mittaan
  • Huimaukseen voi liittyä etovaa oloa
  • Oireet voivat kestää päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia.

Kenelle asentohuimausta voi tulla?

Asentohuimausta alkaa esiintyä keski-ikäisillä, ja se lisääntyy iän myötä. Ikä-ihmisistä jopa yhdeksällä prosentilla on raportoitu asentohuimausta. Lapsilla se on harvinainen.

Usein asentohuimaus korjaantuu itsestään, kun ihminen jossain vaiheessa menee asentoon, jossa sakka luiskahtaa pois kaarikäytävästä. Jopa 90 prosenttia asentohuimauksista korjaantuu itsestään.

IHA_asentohuimaus_730x400.jpg

Milloin pitää hakeutua hoitoon, jos on asentohuimauksen oireita?

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos huimaus vaivaa eikä tiedä mistä on kyse.

Tutkimuksiin pitää hakeutua etenkin, jos huimaukseen liittyy esimerkiksi puheen vaikeutumista, kaksoiskuvia, kömpelyyttä, näköongelmia tai kuulo-ongelmia. Ne kertovat jostain muusta kuin asentohuimauksesta.

Miten lääkäri toteaa asentohuimauksen?

Lääkäri selvittää asentohuimauksen asentotestin avulla. Siinä potilasta kallistetaan tietyllä tavalla. Asentotestissä selviää, kumman puolen korvasta ja mistä kaarikäytävästä – niitä on kummassakin sisäkorvassa kolme – huimaus johtuu. Oikea kaarikäytävä täytyy selvittää, koska hoito riippuu siitä, missä kaarikäytävässä sakka on. Yleisimmin asentohuimaus johtuu sakasta takakaarikäytävässä.

Jos potilas tulee vastaanotolle vasta iltapäivällä tai illalla, asentohuimaus ei aina tule esille asentotesteissä. Potilaan kertomus onkin usein tärkeä asentohuimauksen diagnosoinnissa.

Miten asentohuimausta hoidetaan?

Asentohuimausta hoidetaan asentohoidoilla eli manöövereillä, joissa tehdään tietty liikesarja. Niiden tavoite on saada sakka pois kaarikäytävästä.

Lääkäri neuvoo, miten asentohoito tehdään. Ensimmäinen kerta on hyvä tehdä yhdessä vastaanotolla. Sen jälkeen asentohoitoa tehdään kotona muutaman viikon ajan aamuin illoin, aamuisin ennen sängystä nousua.

Asentohoitoja on muutama erilainen. Yleisimmin käytetään Epleyn asentohoitoa, joka auttaa poistamaan sakkaa takakaarikäytävästä. Epleyn manööveri on hellävarainen mutta tehokas apu.

Jos asentohoidon tekee oikein, se saattaa viedä huimauksen jo yhdellä kerralla.

Jos asentohoitoa tekee oikein mutta asentohuimaus ei mene ohi noin kuukaudessa, täytyy asiaa tutkia lisää. Se tapahtuu usein korvalääkärin vastaanotolla.

Asentohuimaukseen ei ole lääkettä ja sitä ei voi ehkäistä.

Mitä voi tehdä, kun asentohuimaus iskee?

Liikkumattomaan kohteeseen katsominen rauhoittaa huimausta. On tärkeää pysyä rauhallisena – jos kovasti ahdistuu tai stressaa, ei se ainakaan auta huimaukseen.

Vaikka asentohuimaus voi aiheuttaa ikävää ja epävarmaa oloa, se ei yleensä invalidisoi. Asentohuimaus ei siis yleensä johda ajokieltoon.

Mistä muusta pyörittävässä huimauksessa voi olla kyse?

Ménièren taudissa on pyörittävää huimausta. Siinä huimauskohtaukset kuitenkin ovat selvästi pidempiä, kahdestakymmenestä minuutista neljään tuntiin, ja niiden yhteydessä on usein voimakasta pahoinvointia oksenteluineen sekä korvaoireita. Huimaus ei liity asennonmuutokseen kuten asentohuimauksessa, vaan tulevat spontaanisti.

Epleyn manööveri

  1. Asetu selinmakuulle siten, että pää roikkuu kevyesti sängyn reunan yli.
  2. Käännä pää sille puolelle, jolta huimaus syntyy. Etsi asento, jossa huimaus tuntuu. Odota, kunnes huimaus loppuu.
  3. Käännä päätä vielä toiselle puolelle. Saatat tuntea huimausta tässäkin asennossa – odota rauhassa.
  4. Kun vointisi tuntuu vakiintuneelta, käänny kokonaan kyljelleen terveen korvan puolelle. Sitten kierrä päätä niin, että katsot kohti lattiaa. Paina leukaa samalla olkapäähän.
  5. Nouse lopuksi istumaan niin, että pidät leuan yhä kiinni olkapäässä. Liikesarjan jälkeen älä taivuta päätä taaksepäin saman päivän aikana.

Lähde: Terveyskirjasto: Hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoito Epleyn menetelmän mukaan

Asiantuntija: LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri ja audiologi Mari Havia

Teksti: Jenni Kleemola