Mitä on kognitiivinen ergonomia?
Kognitiivisella ergonomialla tarkoitetaan työn suunnittelua, jossa otetaan huomioon ihmisen tiedon vastaanottamisen ja käsittelyn kyvyt ja rajoitukset. Tietotulva, jatkuvat keskeytykset ja opittavien asioiden määrä kasvaa, mutta ihminen ei pysty pitämään kerralla mielessään kuin muutaman asian kerrallaan.
Puutteet aivotyön ergonomiassa ovat yhteydessä stressioireisiin, jotka vaikeuttavat palautumista ja voivat johtaa työuupumusoireisiin. Kognitiivinen ergonomia pyrkii tunnistamaan, mikä työssä kuormittaa ja mikä sujuvoittaa sitä.
Kuinka aivoterveydestä voi huolehtia työssä?
Karsi työstä kuormittavia tekijöitä ja huolehdi riittävistä tauoista. Aina ei ole helppoa tunnistaa, mikä työssä varsinaisesti kuormittaa ja joskus kuormitustekijöiden karsimiseen tarvitaan työkulttuurin muutosta.
Tiimissä voidaan sopia yleisistä toimintatavoista, kuten esimerkiksi hälytysten ja keskeytysten rajaamisesta ja keskittymistä vaativan työn ajoista. Yhteisesti voidaan esimerkiksi sopia, tarvitseeko kaikissa viestintäkanavissa reagoida välittömästi vai riittääkö, että viesteihin vastaa tiettyinä aikoina päivässä.
Miten työpäivän aikana voi huoltaa aivojaan?
Riittävä tauotus pitää keskittymiskyvyn kirkkaana. Kunnon ruokatauko, kahvitauot ja pienet mikrotauot, jossa voi antaa katseen harhailla kaukaisuuteen tai ikkunasta ulos, rentouttavat aivoja. Jos vireystaso on matala, pari punnerrusta kesken työpäivän voi olla hyvä ratkaisu, ja toisinaan täysrentoutus ja syvähengitykset laskevat kierroksia. Opettele tuntemaan, mitä mieli milloinkin kaipaa.
Multitasking – mitä monitekeminen tekee aivoille?
Multitaskaus eli monitekeminen heikentää työn sujumista. Se ei ole tehokasta eikä tuottavaa, vaan hidastuttaa työtä. Aivot osaavat keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan, ja aina kun keskittyminen siirtyy aiheesta toiseen, aivoilla kestää aikaa ennen kuin ne pääsevät kunnolla aiheen äärelle. Multitaskatessa voi käydä niin, että työpäivän jälkeen kotiin lähtee väsynyt ja stressaantunut työntekijä, joka ei ole kuitenkaan lopulta saanut mitään aikaan.
Miten aivot palautuvat parhaiten aivo- ja tietotyön rasituksesta?
Liian samanlainen pitkäaikainen kuormitus on haitaksi aivoille. Ihminen ei voi aamusta iltaan keskittyä, ja siksi työtä pitää tauottaa ja antaa aivoille aikaa levätä. Aivot ovat väsyvä elin samalla tavalla kuin lihaksetkin. Jos kaivaisit kuoppaa työksesi päivällä, et haluaisi rentoutua työpäivän jälkeen kaivamalla jälleen kuoppaa.
Sama ajattelu pätee aivotyöhönkin: Jos päivällä tekee keskittymistä vaativaa työtä, on hyvä palautua erilaisen askareen äärellä työpäivän jälkeen. Siksi tietotyöläiselle puhelimenskrollaus ei ehkä ole paras mahdollinen keino rentoutua työpäivän päätteeksi. Sen sijaan liikunta tai käsillä tekeminen on mannaa tietotyöläisen aivoille.
Kokeile näitä keinoja aivojen lepuutukseen:
- lukeminen
- laulaminen
- liikkuminen
- kotiaskareiden teko musiikin tahtiin.
Iltaisin (työ)asiat pyörivät mielessä – mikä avuksi?
Asioiden listaaminen vapauttaa työtä aivoilta ja lievittää stressiä. Kun tehtävät ja muistettavat asiat on kirjoitettu ylös, on helpompi rauhoittua vapaa-aikaan. Jos tekee etätöitä, tietokone kannattaa siivota näkyviltä odottamaan seuraavaa päivää.
Miten uusien asioiden oppiminen, onnistumiset ja mielihyvän kokemukset vaikuttavat aivoterveyteen?
Onnistumiset tai uusien asioiden oppiminen eivät varsinaisesti vaikuta aivoterveyteen vaan yleiseen psyykkiseen hyvinvointiin. Ne ylläpitävät mielenterveyttä, tyytyväisyyttä ja pirteää mieltä. Monesti innostavaksi koetaan tekeminen, joka etenee ja sujuu, ja johon voi rauhassa keskittyä. Tekemisen flow edellyttää sitä, että suitsimme häiriötekijöitä ja vaalimme palautumista. Väsyneillä aivoilla ei jaksa innostua eikä keskittyä.
Mitä tarkoittaa ADT ja millaisia keskittymiskyvyn ongelmia se aiheuttaa?
ADT (Attension Deficit Trate) on hankinnainen keskittymisvaikeus, johon voi johtaa kuormittava elämä ja riittämätön palautuminen. Arjen kiireisyys, työn vaatimukset sekä älylaitteiden liiallinen käyttö altistavat ADT:lle. Silti ADT ei ole lääketieteellinen diagnoosi, vaan johtuu siitä, ettei ihminen ole ottanut tiedon käsittelyn inhimillisiä rajoituksia riittävästi huomioon.
Teksti: Anni Turpeinen
Asiantuntija: Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski
