Milloin viimeksi olet miettinyt omaa hengitystäsi? Ehkä aika äskettäin, sillä koronapandemia tuntuu lisänneen ihmisten tietoisuutta omasta hengittämisestään.
Näin kertoo Orionin huhtikuussa 2021 toteuttama kyselytutkimus, jonka mukaan yli puolet vastaajista on kiinnittänyt omaan hengittämiseensä huomiota enemmän kuin ennen koronaa – ja 15 prosenttia huomattavasti enemmän.
Tietoisuus omasta hengityksestä liittyy vahvasti kasvomaskien käyttöön. Liki 80 prosenttia koki maskin vaikeuttavan hengitystään, ja 14 prosenttia piti vaikeutumista huomattavana. Viidennes vastaajista ei kokenut maskinkäytön vaikuttavan hengitykseensä lainkaan.
Orion kartoitti suomalaisten hengittämiseen liittyviä kokemuksia tutkimuksella, jonka se julkaisi maailmanlaajuisena astmapäivänä toukokuussa. Suomi on astmahoidon kärkimaita maailmassa. Orion puolestaan on maan johtava astma- ja keuhkoahtaumataudin tutkimuksen edistäjä ja sitoutunut hengityselimiin liittyvän tietoisuuden lisäämiseen.
Hengitysharjoitusten tekeminen on lisääntynyt
Tavallisessa arjessa ihmiset suhtautuvat hengittämiseen usein itsestäänselvyytenä, jota ei tarvitse pohtia sen kummemmin. Psykologi ja hengitysterapiakouluttaja Minna Martin toteaa, että hengitykseen keskittyminen ei kuulu suomalaiseen perinteeseen.
”Tosin jooga ja pilates ovat muuttaneet tätä viimeisen 20 vuoden aikana, ja nyt sitten korona.”
Orionin tutkimukseenkin vastanneista puolet kertoi, ettei ole tehnyt hengitysharjoituksia vahvistaakseen tai parantaakseen hengitystään. Kuitenkin juuri viimeisen vuoden aikana 18 prosenttia on tehnyt tätä säännöllisesti ja satunnaisesti toiset 18 prosenttia.
”Oikean hengitystekniikan opettelu on tärkeää varsinkin, jos ihmisellä on jokin krooninen hengityselinsairaus”, Martin muistuttaa.
Mutta hengittäminen vaikuttaa monin tavoin myös aivan perusterveen ihmisen hyvinvointiin.
Tunteitaan voi ohjata hengittämällä oikein
”Kuinka säätelemme tunteitamme? Usein pyrimme tukahduttamaan esimerkiksi vihaa ja pelkoa, mikä ennemmin nostaa sykettämme ja kehomme stressireaktiota”, toteaa psykologian professori Emma Seppälä Stanfordin yliopistosta.
Seppälä kehottaa keskittymään tukahduttamisen sijaan hengitykseen, sillä tutkimustulosten mukaan tunteet ja hengittäminen ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Vihan tunteeseen liittyy tietynlainen hengittäminen ja turvalliseen oloon toisenlainen. Ja toisinpäin: tietynlaisella hengityksellä on mahdollista vaikuttaa omaan tunnetilaansa.
Seppälä kertoo tilanteista, joissa ylioppilaat ovat kyenneet lievittämään stressiään hengitysharjoitusten avulla. Hänellä on esimerkki myös Afganistanin sodasta, jossa sotilas kykeni kriisitilanteessa hengitystään säätelemällä tasaamaan hermojaan ja palauttamaan toimintakykynsä.
Tunteisiin liittyy tietynlainen hengittäminen ja toisinpäin: hengityksellä on mahdollista vaikuttaa omaan tunnetilaansa.
”Kun sanomme tiukassa tilanteessa, että hengitä syvään, se ei ole vain klisee. Viikonkin tietoinen hengityksen harjoitteleminen opettaa tasaamaan tunteita ja rauhoittumaan”, professori Seppälä kannustaa.
Hengittämisenkin oppimiselle on annettava aikaa
Minna Martinin mukaan hengitysharjoitteissa ei ole mitään mystistä tai vaikeaa. Alkuun pääsee, kun tietoisesti hengittelee rauhallisesti nenän kautta.
Orionin kyselytutkimukseen vastanneista 40 prosenttia koki joskus hengittäneensä väärin esimerkiksi urheilusuorituksen yhteydessä. Martin toteaa, että uiminen on hyvä esimerkki hengityksen kannalta vaativasta lajista ja muistuttaa, että oppimiselle on annettava aikansa – myös oikean hengityksen oppimiselle.
”Koordinaatioon tarvitaan aikaa. Kyse on kuitenkin elämisen, tekemisen ja hengittämisen yhteensovittamisesta. Voisimmeko löytää uteliaan suhtautumisen hengittämiseen ja tunnustella rauhassa, mikä tuntuu sopivalta missäkin tilanteessa?”
”Puhutaan uloshengityksen jälkeisestä tyhjästä tilasta, hengityksenvälisestä tauosta. Anna tauon syntyä kuin itsekseen ja laskeudu sen luomaan sisäisen turvallisuuden tunteeseen. Se on keholle elpymishetki.”
Psykologi Minna Martinin vinkit hengitykseen
- Hengitysharjoituksissa pääsee alkuun tietoisella keskittymisellä. Hengittele rauhallisesti nenän kautta sisään ja ulos.
- Uloshengitys rauhoittaa aina hieman, sisäänhengitys aktivoi.
- Hengitä ulos pidempään kuin hengität sisään ja laskeudu hengityksenväliseen taukoon. Tämä rauhoittaa mieltä ja elvyttää kehoa.
- Suhtaudu hengitykseen uteliaasti: millainen hengittäminen tuntuu oikealta ja sopivalta juuri sinusta eri tilanteissa.
- Harjoittele hengitystä säännöllisesti ja anna opettelulle aikaa.
- Ahdistaako kasvomaski? Maskin kanssa hengittäminen on joillekin aidosti vaikeaa – pohdi, onko näin sinun kohdallasi. Tottumattomasta saattaa tuntua, ettei saa kunnolla ilmaa, mikä ahdistaa, mikä taas vaikuttaa hengitykseen. Kun maskin kanssa oppii rauhoittumaan, saattaa huomata, ettei ole hätää.
Teksti: Diana Törnroos
Orion kartoitti suomalaisten hengittämiseen liittyviä kokemuksia kyselytutkimuksella, joka toteutettiin Itsehoitoapteekki.fi - verkkopalvelussa huhtikuussa 2021. Kyselyyn vastasi 341 henkilöä, joista naisia oli noin 80 prosenttia. Vastaajista 90 prosenttia käytti säännöllisesti kasvomaskia.
