Matala-asteinen tulehdus - tunnista ja ehkäise

Matala-asteinen tulehdus on elimistössä hiljaa kytevä kudosten ärsytystila, joka ei näy eikä tunnu päällepäin – toisin kuin vaikkapa nilkan nyrjähdyksen aiheuttama ärsytystila, joka saa nilkan turpoamaan. Matala-asteiseen tulehdukseen ei myöskään liity kuumetta, kuten esimerkiksi infektiosta johtuvaan nielu- tai korvatulehdukseen. Siksi matala-asteisesta tulehduksesta käytetään usein myös nimitystä hiljainen tulehdus.

”Nimitys viittaa juuri siihen, ettei ole mitään selvästi näkyvää tulehdusta, vaan se on vähän salakavala. Se vain hiljaisesti kytee elimistössä”, sanoo tutkija ja ravitsemustieteen dosentti Maria Lankinen Itä-Suomen yliopistosta.

Mistä matala-asteinen tulehdus johtuu?

Matala-asteiselle tulehdukselle on tyypillistä, että elimistön tulehdussolujen toiminta on ylivilkasta verrattuna normaalitilaan. Tulehdus on elimistön puolustusreaktio ulkoisia uhkatekijöitä vastaan. Matala-asteisen tulehduksen kohdalla näitä uhkatekijöitä ovat esimerkiksi epäterveellinen ravinto, tupakointi, liikunnan puute, univaje ja stressi.

Ylipaino on merkittävä matala-asteisen tulehduksen riskitekijä. Erityisen haitallista näyttää olevan keskivartaloon ja vatsaonteloon sisäelinten ympärille kertynyt liika rasva.

Keskivartalolihavuus on merkittävä matala-asteisen tulehduksen riskitekijä

Myös suun terveydellä on vaikutusta. Esimerkiksi hoitamaton ientulehdus voi ruokkia matala-asteista tulehdusta muualla elimistössä. Uudempaa tietoa on, että suoliston kunto ja suolistomikrobiston koostumuskin vaikuttavat matala-asteisen tulehduksen riskiin.

”Mitä useampia riskitekijöitä ihmiselle on kasaantunut, sitä todennäköisempi matala-asteinen tulehdus on”, Lankinen kertoo.

Mitä matala-asteinen tulehdus aiheuttaa?

Jatkuvasti kytevä matala-asteinen tulehdus on elimistölle haitallinen tila. Yhä enemmän on näyttöä siitä, että matala-asteinen tulehdus kytkeytyy monien vakavien sairauksien lisääntyneeseen riskiin. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, tietyt syövät, rasvamaksa, muistisairaudet ja masennus.

Matala-asteisesta tulehduksesta ja sen yhteydestä sairauksien riskiin on puhuttu viime vuosina runsaasti. Maria Lankisen mukaan mistään aivan uudesta terveysuhasta ei kuitenkaan ole kysymys, sillä esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston ravitsemustutkimuksissa matala-asteiseen tulehdukseen liittyviä merkkiaineita on mitattu jo toistakymmentä vuotta.

Lankinen uskoo, että matala-asteisesta tai hiljaisesta tulehduksesta puhutaan nykyään niin paljon, koska siitä opitaan koko ajan enemmän.

”Myös matala-asteisen tulehduksen mittaus- ja määritysmenetelmät ovat kehittyneet”, Lankinen toteaa.

Miten matala-asteinen tulehdus todetaan?

C-reaktiivinen proteiini eli CRP on maksan tuottama valkuaisaine, jonka määrä elimistössä kohoaa nopeasti erilaisissa tulehdustiloissa. Se voidaan määrittää terveydenhuollossa verinäytteestä. Elimistön matala-asteisesta tulehduksesta antaa viitteitä niin kutsuttu herkkä CRP (S-hs-CRP).

Verikoe kertoo elimistön matala-asteisen tulehduksen tilanteesta, kun mittaus tehdään silloin, kun elimistössä ei ole akuuttia bakteeri- tai virusinfektiota tai muuta tulehdusta. Matala-asteinen tulehdus saattaa olla mahdollinen, kun herkkä CRP-arvo on vähintään 2 tai 3 mg/l.

Terveyttä edistävät elintavat ovat tehokkain tapa vaikuttaa matala-asteiseen tulehdukseen

Myös koholla oleva verenpaine ja korkea kolesteroliarvo voivat antaa vihjeitä hiljaisen tulehduksen mahdollisuudesta, sillä ne ovat usein yhteydessä matala-asteista tulehdusta kiihdyttäviin elintapoihin.

”Mittanauha on monesti käytännössä mittari numero yksi, sillä keskivartalolihavuus on matala-asteisen tulehduksen merkittävä riskitekijä”, Lankinen mainitsee.

Mitä voin tehdä alentaakseni hiljaisen tulehduksen riskiä?

Terveyttä edistävät elintavat ovat tehokkain tapa vaikuttaa matala-asteisen tulehduksen riskitekijöihin. Elimistön hiljainen tulehdustila kehittyy pikkuhiljaa. Siksi oleellista on ennen kaikkea se, millaiset elintavat ihmisellä on pitkien aikojen, kuten viikkojen ja kuukausien, kuluessa.

Tärkeintä on kiinnittää huomiota ruoka- ja liikuntatottumuksiin, unen määrään ja laatuun sekä stressin ja painon hallintaan. Myös suun terveydestä huolehtiminen, savuttomuus ja kohtuullinen alkoholin käyttö ovat tärkeitä tavoitteita.

”Osalla ihmisistä voi olla monissa kohdin parannettavaa, osalla vain jossakin. Liikkeelle on hyvä lähteä pienin askelin ja tehdä muutoksia, jotka tuntuvat itselle merkityksellisiltä ja mahdollisilta.”

Millainen on hiljaista tulehdusta hillitsevä ruokavalio?

Ruokatottumukset voivat hillitä tai aktivoida elimistön matala-asteista tulehdusta. Jo yksittäinen runsaasti sokeria ja kovaa rasvaa sisältävä ateria lisää elimistössä tulehdusta välittävien aineiden määrää.

”Tässä esiintyy runsaasti yksilöllistä vaihtelua. Jos elimistössä on paljon keskivartalorasvaa, on suurempi riski, että myös aterian jälkeen kehittyy tulehduksellinen tila. Riskitekijöiden pitkäaikainen kertyminen ruokkii tätä ilmiötä.”

Lankinen lohduttaa, ettei yksittäinen ateria vielä leimauta tulehdusta päälle, jos silloin tällöin syö huonosti. Syömisessäkin pitkäaikaiset tottumukset ratkaisevat.

Hiljaista tulehdusta hillitsevä ruokavalio on samanlainen kuin terveyden edistämiseen muutenkin suositellaan. Se sisältää mahdollisimman monipuolisesti erilaisia kuidun lähteitä, kuten vihanneksia, juureksia, palkokasveja, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljaa. Lisäksi on hyvä suosia pehmeää rasvaa, jota kannattaa lisätä ruokavalioon etenkin kalan ja kasviöljyjen muodossa.

Runsasta punaisen ja prosessoidun lihan, kovien eläinperäisten rasvojen ja sokerin käyttöä on hyvä rajoittaa. Maitotuotteet ja kananmuna ovat tulehduksen suhteen neutraaleja eli ne eivät lisää eivätkä vähennä matala-asteista tulehdusta.

”Ruokatottumuksissa kokonaisuus ratkaisee ja on aina tärkeämpi kuin yksittäisen ruoan vaikutukset”, Lankinen tarkentaa.

Teksti: Krista Korpela-Kosonen