Usein virtsankarkailusta puhutaan lähinnä naisten vaivana, mutta se on tuttu ongelma myös monille miehille, varsinkin ikääntyville. Pidätyskyvyn pettäminen voi johtaa jopa siihen, että vaivasta kärsivä ei halua enää poistua kotoa ihmisten ilmoille, kun pelkona on, että vessaa ei tarvittaessa löydy tai sinne ei ehdi ajoissa.
Nuorilla miehillä virtsankarkailu on harvinaista, mutta erilaiset virtsaamisvaivat alkavat lisääntyä noin 40–50 vuoden iässä. 60–64-vuotiaista miehistä virtsaamisvaivoista kärsii noin 10 prosenttia ja yli 85-vuotiasta jopa joka kolmas – ja noin kolmanneksella vaivoihin liittyy virtsankarkailua.
Mistä virtsankarkailun tunnistaa?
Virtsankarkailussa on kyse siitä, että virtsan ulospääsyä ei voi säädellä, vaan se on tahatonta ja hallitsematonta.
Karkailun muotoja on erilaisia: vuotaminen voi liittyä ponnistustilanteeseen tai virtsaa voi tulla tahattomasti ilman, että on edes hädän tunnetta – tai sitten pissahätä iskee niin vahvana, että virtsaa vain valuu ulos.
Yksinkertainen tapa, jolla lääkäri muiden kyselyjen ja testien ohella voi kartoittaa virtsankarkailun muotoa ja vakavuutta, on potilaan pitämä virtsaamispäiväkirja.
Päiväkirjasta saattaa nousta esiin vaikkapa öisin tapahtuva vessassa ramppaaminen. Iän myötä yövirtsaamista alkaa usein esiintyä.
Siedettävänä määränä voidaan pitää 1–2 virtsaamiskertaa yössä. Jos käyntejä on useampia, aletaan miettiä tarkemmin oireen syytä. Onko yöheräämisen syynä oikeasti virtsahätä vai onko se seurausta esimerkiksi uniapneasta? Miksi virtsankarkailua tapahtuu nimenomaan yöllä? Täyttyykö rakko yöllä liiaksi ja tapahtuu karkaaminen? Tai tuleeko juotua ennen nukkumaanmenoa kofeiinipitoisia juomia, vaikkapa iltateetä, jotka vaikuttavat virtsanerittymiseen?
Mikä aiheuttaa virtsankarkailua miehillä?
Virstankarkailu voi olla pakko- tai ponnistuskarkailua tai näiden sekamuoto.
Miehillä virtsankarkailun yleisin muoto on pakkoinkontinenssi eli karkailu, jossa virtsaa vuotaa äkillisen, pakottavan hädän yhteydessä. Pakkokarkailun taustalla on usein eturauhasen liikakasvu.
Laajentunut eturauhanen aiheuttaa usein rakon tyhjenemishäiriön. Joskus saattaa kehittyä ylivuotokarkailua, eli kun virtsarakko täyttyy ylen määrin, alkaa virtsaa vuotaa yli eikä sitä pysty pidättelemään. Myös virtsarakon yliaktiivisuus voi vaikuttaa siihen, ettei virtsaamista pysty hallitsemaan, vaan virtsa karkaa tahattomasti.
Ponnistusinkontinenssi eli virtsan karkaaminen fyysisen rasituksen tai vaikkapa yskäisyn yhteydessä on miehillä harvinaisempi virtsankarkailun muoto. Se liittyy usein johonkin kirurgiseen toimenpiteeseen, kuten eturauhassyövän vuoksi tehtyyn eturauhasen poistoon tai eturauhasen höyläyksen jälkitilaan.
Ponnistuskarkailun syynä saattavat olla myös esimerkiksi suolistoalueen toimenpiteet tai muut lantionpohjalihasten toimintahäiriöitä aiheuttavat ongelmat esimerkiksi peräaukkoon liittyen.
Lisäksi monet yleissairaudet, kuten dementia ja muut neurologiset sairaudet, masennus ja diabetes, voivat vaikuttaa virtsarakon hallintaan ja virstanpidätyskykyyn. Myös monilla lääkkeillä voi olla vaikutusta rakon toimintaa säätelevään sympaattiseen hermostoon, ja esimerkiksi nesteenpoistolääkkeet lisäävät virtsaneritystä.
Mikä hoidoksi virtsankarkailuun?
Virtsankarkailun vaivatessa kannattaa hakeutua lääkäriin matalalla kynnyksellä: virtsan karkaaminen ei ole normaalia, vaan oire jostain, joten aina on syytä selvittää, mikä vaivan aiheuttaa.
Miesten virstankarkailuun on myös olemassa monenlaista hoitoa, joka on usein tehokasta, varsinkin kun se aloitetaan ajoissa.
- Virtsankarkailun hoidossa tähdätään aina taustalla vaikuttavaan syyhyn. Jos kyse on virtsarakon tyhjenemisongelma, pyritään parantamaan se, jos taas eturauhasen liikakasvu, aloitetaan liikakasvuun vaikuttava lääkitys tai tehdään tarvittaessa eturauhasen höyläysleikkaus.
- Kun karkailuun vaikuttaa rakon yliaktiivisuus, voidaan käyttää vaihtoehtoisesti joko rakkolihaksen supisteluherkkyyttä hillitseviä antikolinergisia lääkkeitä tai rakkoa rentouttavia lääkkeitä. Joskus yliaktiiviseen rakkolihakseen voidaan myös käyttää paikallisena hoitona botuliinitoksiini-pistoksia.
- Virtsankarkailun hoitomuotona käytetään myös sähköimpulsseilla toteuttavia neuro- ja hermostimulaatioita.
- Ääritapauksissa, kuten eturauhasen poiston jälkeen, voidaan myös tehdä niin sanottuja nauhaleikkauksia tai asentaa virtsaputkeen ulkoinen sulkijaproteesi.
Miten elintavoilla voi vaikuttaa virtsankarkailuun?
Lääke- ja leikkaushoitojen ohella tai niiden sijaan virtsankarkailuun voidaan joissain tapauksissa pyrkiä vaikuttamaan myös muilla keinoilla – varsinkin silloin, kun ei löydetä selkeää sairautta vaivan taustalla.
- Esimerkiksi fysioterapian avulla voidaan vahvistaa lantionpohjan lihaksia ja tehdä harjoituksia, jotka rauhoittavat rakon supistelua – ja lihasten kuntoon auttaa ylipäänsä liikunta- ja toimintakyvyn ylläpito.
- Virtsankarkailua voi vähentää myös jo pelkästään se, että kiinnitetään huomiota juomisen määriin niin, että rakko ei täyty liian suurista nestemääristä.
- Myös ruokavaliolla on väliä, sillä esimerkiksi voimakkaasti maustetut ruoat voivat lisätä virtsaamistarvetta.
- Jos rakkoon liittyvät aistimukset ovat syystä tai toisesta häiriintyneet, voi tarkan virtsaamisaikataulun noudattaminen tuoda helpotusta.
- Myös ylipainon vähentäminen voi vaikuttaa positiivisesti virtsankarkailuun, kun rakkoon kohdistuva paine vähenee.
- Lisäksi intiimialueen hygieniasta huolehtiminen on tärkeää, sillä esimerkiksi virtsatieinfektioon saattaa liittyä virtsankarkailua.
Miesten virstankarkailuun ja -pidätyskykyyn vaikuttavat tekijät
- Eturauhasen liikakasvu
- Yliaktiivinen virtsarakko
- Eturauhaseen ja suolistoon liittyvät kirurgiset toimenpiteet
- Monet yleissairaudet ja lääkitykset
- Ylipaino
- Heikot lantionpohjan lihakset
- Kofeiini- ja alkoholipitoisten juomien käyttö
- Liian runsas juomien määrä
- Voimakkaasti maustetut ruoat
- Huonon intiimihygienian aiheuttamat tulehdukset
Teksti: Sanna Jäppinen
Asiantuntija: urologian erikoislääkäri Riitta Rönkä Lääkärikeskus Aavasta.
Lisäksi lähteenä on käytetty artikkeleita:
Duodecim: Miesten virtsankarkailun hoito
Duodecim: Virtsankarkailu, virtsainkontinenssi (miehet)