Mistä tunnistaa luotettavan terveystiedon?

Kaikenlainen terveyteen liittyvä tieto kiinnostaa, ja sitä on nykyään helposti ja nopeasti saatavilla. Sanahaku ’terveys’ tuottaa internetin hakukoneessa vajaassa sekunnissa yli 44 miljoonaa osumaa. Miten ihmeessä valtavan tietomäärän joukosta pystyy erottamaan luotettavan ja asiallisen tiedon epäluotettavasta ja harhaanjohtavasta tiedosta?

Väitöskirjatutkija Essi Skaffari Helsingin yliopistosta neuvoo, että ihan aluksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, millaisesta terveystiedosta tai -väitteestä on kyse. Perustuuko tieto faktaan vai jonkun ihmisen omaan kokemukseen? Perustellaanko väitettä jotenkin ja esitetäänkö sen tueksi lähteitä? Vaikuttavatko lähteet luotettavilta? Onko väitteen esittäjä aiheen koulutettu asiantuntija?

”Terveystiedon luotettavuuden arviointi vaatii taitoja, joita esimerkiksi tutkijoilla on, mutta on ymmärrettävää, että tavalliselle kuluttajalle se voi olla joskus vaikeaa. Helppona sääntönä voisi kuitenkin pitää, että jos tieto poikkeaa hyvin paljon alan asiantuntijoiden yleisestä ja yhteisestä näkemyksestä tai virallisista terveyssuosituksista, sitä voi olla syytä epäillä”, sanoo tutkijatohtori Henna Vepsäläinen Helsingin yliopistosta.

Motiivina jotain muuta kuin terveyden edistäminen

Vepsäläisen mukaan terveysväitteen esittäjän hyvin yksipuolinen tai ehdoton näkemys voi olla merkki siitä, ettei hän ehkä näe kokonaisuutta vaan yrittää tuoda esille jotakin itselleen tärkeää näkökulmaa. Motiivina voi olla jokin ihan muu kuin kansanterveyden parantaminen.

Jos tieto poikkeaa huomattavasti alan asiantuntijoiden yhteisestä näkemyksestä, sitä voi olla syytä epäillä

”Terveystietoa arvioitaessa on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, onko väitteen esittäjällä taloudellisia intressejä. Myykö hän esimerkiksi jotakin tuotetta, kurssia tai valmennusta?”, Vepsäläinen sanoo.

Kriittisyys on hyvä tiedon arvioinnissa

Essi Skaffari ja Henna Vepsäläinen perustivat kuusi vuotta sitten sosiaalisen median vaikuttajakanava Aivosumutorven, joka ottaa kantaa ajankohtaisiin ravitsemusaiheisiin sekä viestii tieteestä ja tutkimuksen tekemisestä kansantajuisesti. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta palkitsi heidät vuoden 2020 vaikuttajina esimerkillisestä toiminnasta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen saralla.

”Koemme tärkeäksi nostaa esille tieteellistä tutkimusta ja tietoa. Samalla haluamme opastaa ihmisiä kriittisyyteen terveyttä koskevan tiedon arvioinnissa”, Skaffari ja Vepsäläinen kertovat.

Niin terveystiedon kuin kaiken muunkin informaation määrä on kasvanut viime vuosina valtavasti. Enää ei tarvitse mennä kirjastoon etsimään tietoa kirjoista, vaan internetissä kaikenlaisen tiedon äärelle pääsee vaivattomasti.

”Erityisesti sosiaalinen media mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi jakaa terveyteen liittyvää tietoa ja saada viestinsä leviämään laajalle joukolle”, Skaffari sanoo.

Yksi tutkimus ei vielä kesää tee – suhtaudu maltilla tutkimusuutisiin

Terveystieto kiinnostaa myös perinteistä mediaa. Uusista terveyteen liittyvistä tutkimustuloksista uutisoidaan herkästi, koska niin saadaan medialle lukijoita. Media tarttuu mielellään myös mullistavilta tuntuviin yksittäisiin tutkimustuloksiin, jotka voivat saada lukijan kuitenkin hämmennyksiin.

Terveyteen liittyvä tutkimustieto kertyy vuosien kuluessa, eikä yksittäinen tutkimus todista kaikkea aiempaa virheelliseksi

”Yksittäisiin tutkimustuloksiin on hyvä suhtautua maltilla, eikä niiden perusteella kannata muuttaa omia ruoka- tai terveystottumuksia. Ravitsemukseen ja terveyteen liittyvä tutkimustieto kertyy vuosien kuluessa, eikä mikään yksittäinen tutkimus todista kaikkea aikaisemmin tutkittua virheelliseksi. Uusi tutkimustieto pitää aina suhteuttaa aikaisempaan tietoon”, Vepsäläinen toteaa.

Vepsäläisen mukaan sekä perinteisessä mediassa että sosiaalisessa mediassa voi olla sekä luotettavaa että epäluotettavaa tietoa. Somessa riski epäluotettavalle tiedolle on kuitenkin suurempi, koska siellä kuka tahansa voi levittää mitä tahansa tietoa.

”On paljon vaikeampi saada viesti läpi lehteen tai televisio-ohjelmaan kuin kirjoittaa siitä omaan blogiin tai somekanavaan. Perinteisessä mediassa on enemmän portinvartijoita”, Skaffari täydentää.

Mikä on disinformaation ja misinformaation ero?

Kaikenlainen väärä terveystieto ei ole yhtä haitallista. Ihmiselle ei yleensä aiheudu haittaa siitä, jos hän innostuu syömään parsakaalia jonkin väitetyn terveyshyödyn takia, vaikka väitetty hyöty ei pitäisikään paikkaansa. Vaarallista sen sijaan voi olla, jos ihminen uskoo virheelliseen terveystietoon ja kieltäytyy sen vuoksi vakavan sairauden tutkitusti tehokkaasta lääketieteellisestä hoidosta.

Kannattaa harkita, ennen kuin itse jakaa terveyteen liittyviä tietoja tai meemejä eteenpäin

Misinformaatio on puutteellista tai väärää tietoa, jota annetaan epähuomiossa eikä tarkoituksena ole tahallisesti johtaa muita harhaan. Disinformaatio sen sijaan on tietoisesti jaettua väärää tietoa, jonka taustalla voi olla monenlaisia motiiveja.

”Disinformaation taustalla voi olla taloudellisen hyödyn tavoittelu tai jokin vahva aate, jota halutaan tuoda esille. Joskus motiivina voi olla epäluottamuksen lisääminen virallisia asiantuntijoita tai tahoja kohtaan. Tahallisen väärän tiedon levittäminen voi olla hyvinkin järjestelmällistä varsinkin yhteiskunnallisissa asioissa”, Skaffari kuvailee.

Ole terveesti kriittinen!

Ennen kuin itse jakaa terveyteen liittyviä tietoja tai meemejä eteenpäin, asiaa kannattaa vielä pysähtyä rauhassa harkitsemaan.

”Jos yhtään epäilyttää, kuka, miksi, missä ja milloin tiedon on alun perin julkaissut, sitä ei kannata jakaa eteenpäin”, Skaffari sanoo.

Skaffari ja Vepsäläinen kannustavat valtavan tietomäärän äärellä ennen kaikkea terveeseen kriittisyyteen. Kaiken tiedon ja asiantuntijuuden kyseenalaistamista on kuitenkin syytä välttää.

”Terveeseen kriittisyyteen kuuluu, että vaatii perusteluita väitteelle ja tarkistaa tiedon lähteen. Epäterveeksi kriittisyys menee, jos näkee kaikkialla salaliittoja ja ajattelee, ettei voi luottaa yhteenkään asiantuntijaan tai tutkittuun tietoon.”

Teksti: Krista Korpela-Kosonen