Puutiais- eli punkkihavainnot ovat viime vuosina lisääntyneet. Piskuisista kiusankappaleista vain pieni osa on haitaksi ihmisille ja lemmikeille. Suomessa on noin 1500 eri punkkilajia, joista vain pieni osa on puutiaisia. Ihmisiä niistä kiusaavat kaksi: puutiainen (Ixodes ricinus) sekä siperian puutiainen eli taigapunkki (Ixodes persulcatus).
Puutiaisten torjunta on vaikeaa, koska niillä ei ole luontaisia vihollisia ja ne tulevat toimeen useilla isäntäeläimillä ja monenlaisissa ympäristöissä. Elämänsä aikana punkki tarvitsee kolme veriateriaa, joiden lähteeksi kelpaa mikä tahansa nisäkäs. Verta puutiainen tarvitsee kehittyäkseen toukasta nymfiksi, siitä edelleen aikuiseksi ja aikuinen naaras tarvitsee verta vielä voidakseen munia. Punkin elämänkierto voi kestää jopa kuusi vuotta ja se voi odotella seuraavaa veriateriaansa pitkäänkin.
Punkki voi saada Borrelia-suvun bakteerin imemänsä veren mukana. Noin joka viides aikuinen puutiainen kantaa kyseistä bakteeria. Näiden taudinkantajien puremista kehittyy osalle ihmisistä Lymen borrelioosi, joka on hoitamattomana vaarallinen.
1. Punkkialueet
Viime vuosina punkit ovat levinneet Suomessa yhä pohjoisemmaksi ja niiden määrä on myös lisääntynyt. Tieto perustuu lemmikkien omistajien sekä puutiaisten puremiksi itse joutuneiden ihmisten ja heitä hoitaneiden lääkäreiden havaintoihin. Tieteellisillä menetelmillä puutiaisten levinneisyyttä ei ole kattavasti seurattu. Punkkikausi on pidentynyt Suomessa ja niitä tavataan jopa helmi-maaliskuusta joulukuuhun. Puutiainen on aktiivinen vähintään viiden asteen lämpötilassa.
2. Miten ehkäistä punkkeja?
Paras tapa ennaltaehkäistä borrelioosia on estää punkin pääsy iholle käyttämällä luonnossa liikkuessa pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita sekä tehdä iltaisin punkkisyyni. Punkkitarkastukset eivät kuitenkaan suojaa puutiaisaivotulehdukselta, koska TBE-virus tarttuu jo muutamassa minuutissa virusta kantavan punkin purtua.
3. Tee punkkisyyni ja poista punkit ajoissa
Käy iltaisin punkkisyynissä läpi koko keho. Erityisesti taivekohdat kuten kainalot, polvitaipeet, selkä, navan seutu, nivuset, niska ja pää kannattaa käydä huolella läpi. Tarkista myös vaatteet. Muista tehdä punkkitarkastus myös perheen lemmikeille.
Kun punkki alkaa imeä ihmisen verta, sen suolisto aktivoituu ja bakteeria siirtyy ihmiseen. Punkin poistamiseen on aikaa noin vuorokausi. Kun löydät ihoon kiinnittyneen punkin, poista se heti. Punkki lähtee irti tasaisella, hitaalla vedolla ilman kiertoa tai vääntöä. Apuna voit käyttää punkkipihtejä, pinsettejä tai kynsiä. Puhdista pistokohta hyvin.
4. Punkin pureman ensioireet
Punkin havaitseminen ei vaadi lääkärissä käyntiä, mutta puremakohtaa tulee seurata. Yleensä punkin pureman ensioireet ilmaantuvat noin 1–4 viikon jälkeen. Siinä vaiheessa ei yleensä pystytä vielä määrittämään borrelioosin vasta-aineita verestä. Jos puremakohtaan kehittyy ihottumaa tai tulee muita flunssankaltaisia oireita, ota yhteyttä lääkäriin.
Ihottuma kuuluu punkin pureman aiheuttamiin oireisiin. Se voi olla vaaratonta näppylämäistä ihoärsytystä, jonka laajuus on noin 2–3 cm alueella pureman ympärillä. Tällaiselle paikalliselle ihottumalle ei tarvitse tehdä mitään.
5. Mitkä ovat borrelioosin oireet?
Itämisaika punkin puremasta borrelioosin ensimmäisiin oireisiin on muutamasta päivästä kuukauteen. Noin puolet tartunnan saaneista saa punoittavan kehämäisen ihottuman, joka on halkaisijaltaan yli 5 cm ja joka leviää hiljalleen. Tällaisen ihottuman ilmaannuttua on syytä hakeutua lääkäriin. Tartunnan saaneella voi esiintyä myös kuumetta ja väsymystä.
Jos lääkäri epäilee borrelioosia, se voidaan todeta verinäytteestä. Borrelioosi voi aiheuttaa myös hermosto-oireita, jotka saattavat esiintyä päänsärkynä, pahoinvointina, jalka-, käsivarsi- tai selkäkipuja.
Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta, mutta sitä voidaan hoitaa antibiooteilla. Kerran sairastettu borrelioosi ei suojaa uudelta tartunnalta.
6. Mitkä ovat puutiaisaivokuumeen (TBE) oireet?
Puutiaisaivokuumeen oiret ilmaantuvat yleensä 4−28 vuorokauden kuluttua puremasta influenssamaisena tautina, jolloin voi olla kuumetta, päänsärkyä ja nivelkipuja. Virus on usein oireeton ja vain 10–30 prosentilla ilmenee oireita. Kerran sairastettu puutiaisaivotulehdus antaa immuniteetin virusta vastaan. Puutiaisaivokuumeelta eli TBE:ltä voi suojautua rokottautumalla.
Asiantuntijana apulaisylilääkäri Kenneth Wilson, Paraisten terveyskeskus ja Turun yliopiston puutiaisprojektin tutkijan Tero Klemola.
Teksti: Riitta Rautakoura
Artikkelia päivitetty 20.6.2022.
