Muisti on menneisyydessä, nyt ja tulevaisuudessa
”Helposti ajatellaan, että muisti on jo tapahtuneiden asioiden muistamista. Toki se on sitäkin – muisti on kyky varastoida tietoja, taitoja ja kokemuksia, jotta niitä voi hyödyntää”, sanoo Virpi Kalakoski, psykologi ja Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö.
Mutta harvemmin mietitään sitä, että muisti on myös nyt, asioiden työstämistä mielessä tässä hetkessä.
”Ja vielä harvemmin ajatellaan, että muisti suuntautuu myös tulevaan; jos pitää muistaa tehdä jotain vaikka huomenna. Se onkin ihmisille erityisen hankalaa!”
Ei huolta, muistisi pelaa kyllä
Tuntuuko, että muisti ei ole viidenkympin korvilla yhtä hyvä kuin nuorempana? Nimet katoavat päästä ja kaupasta unohtuu ostaa iltapalatarvikkeet. Ei kannata huolestua. Etenevät muistisairaudet ovat työikäisillä harvinaisia, Kalakoski sanoo.
”Aivot eivät rapistu työuran aikana. Siinä iässä ei tapahdu radikaalia muistin heikkenemistä.”
Ei myöskään pidä paikkaansa, että kypsemmässä iässä ei enää oppisi uutta. Pikemminkin jo kerätty tieto, taito ja osaaminen auttavat oppimisessa, kun uusia asioita osaa kytkeä jo karttuneeseen tietämykseen.
Jos oma muisti kuitenkin huolestuttaa, saa asian ottaa puheeksi terveydenhuollossa.
Arjen haasteet voivat kuormittaa muistia
Tietyt elämäntilanteet voivat aiheuttaa tunnetta, että muisti pätkii. Muistikuormaa kerryttävät esimerkiksi:
- univaje
- stressi
- masentuneisuus
- kuormittuneisuus
”Kun asiat eivät masentuneena kiinnosta, ei jaksa ponnistella eikä muistikaan toimi. Stressissä ihminen taas käy ylikierroksilla, huomio kaventuu ja asioita menee ohi.”
Muistista voi pitää huolta riittävällä unella, ravinnolla, liikunnalla sekä levon ja aktiivisuuden sopivalla tasapainolla.
Työmuisti ja säilömuisti: työskentelyä ja säilömistä
Muistin voi jakaa pitkäkestoiseen muistiin – Kalakoski puhuu säilömuistista – ja työmuistiin.
”Säilömuisti on tietojen, taitojen ja kokemusten säiliö. Siellä asiat pysyvät muistissa pidempään, jopa koko elämän ajan. Ne eivät ole koko ajan käytettävissä. Monelle on tuttu tilanne, että jonkun ihmisen nimi on ihan kielen päällä, ja sen muistaa hetken päästä”, Kalakoski kertoo.
Jos säilömuisti on pitkäkestoinen, työmuisti on tässä ja nyt. Sen kesto on noin kolmekymmentä sekuntia, ja siellä pidetään yllä asiaa, jotta sitä voi työstää.
”Mitään ei voi tehdä ilman työmuistia. Siellä tehdään kaikkea, mikä vaatii ajattelemista. Työmuistissa työstetään ja mietitään asioita, jotta niitä saa kytkettyä säilömuistiin.”
Muisti ei pidä monitekemisestä
Monitekeminen tai multitaskaaminen ei ole muistin kannalta fiksua. Voi tuntua siltä, että kaikki langat ovat käsissä – mutta ihmisen mieli ei voi olla kuin yhdessä asiassa kerrallaan.
Oikeasti huomiota siis siirtää asiasta toiseen. Aina kun palaa aiempaan tehtävään täytyy palauttaa mieleen mitä olikaan tekemässä. Siirtymät vievät aikaa ja mukana on aina virheen mahdollisuus.
”Itselleni kävi juuri näin. Olin kirjoittanut sähköpostin valmiiksi, kun vastasin puheluun. Puhelun jälkeen en muistanut mennä lähettämään sähköpostia, koska minulla oli muistikuva, että olin saanut asian valmiiksi”, Kalakoski kertoo.
4 x paina tieto paremmin muistiin
- Anna muistille työrauha. Laita puhelimesta ja muista laitteista ilmoitukset pois, jotta estät keskeytykset.
- Valitse paikka, jossa ympärillä ei puhuta. ”Puhehäly syö tilaa samasta työmuistista, jossa yrittää painaa lukemiaan asioita mieleen.”
- Tee vähän kerralla. Siten asia tallentuu paremmin säilömuistiin. ”Jos haluaa oppia asian kunnolla ja muistaa sen myöhemminkin on parempi lukea viitenä päivänä tunti, kuin yhtenä päivänä viisi tuntia.”
- Testaa muistia kysymällä. Jotta asia painuisi säilömuistiin, tee itsellesi välillä kysymyksiä ja yritä vastata niihin. Se myös harjoituttaa hakemaan asiaa muistista.
Arjen apurit muistuttavat huomisen hommista
”Joskus ihmiset ovat huolissaan siitä, että laiskistuuko muisti, jos käyttää apukeinoja kuten kalenteria. Mutta ne auttavat tulevaisuuteen suuntautuvassa muistamisessa”, Kalakoski sanoo.
Kalenterit, hälytykset ja listat siis käyttöön.
”Listoissa voi myös jäsentää kokonaisuuksia eri otsikoiden alle – esimerkiksi nämä teen töissä, nämä töiden jälkeen. Sekin auttaa muistamisessa.”
Voit myös jättää muistuttavia asioita matkan varrelle – eli käytännössä vaikka vietävän roskapussin ulko-ovelle.
3 x muististrategia: näin helpotat muistiasi
Muististrategiat ovat keinoja helpottaa muistamista. Kalakoski sanoo, että niitä on eri tasoisia. Sekin on muististrategia, että antaa työmuistille rauhan opiskelemalla hiljaisessa paikassa.
”Aika monet muististrategiat perustuvat merkityksen hahmottamiseen asiasta. Siten siitä saa rakennettua muiston, jonka pystyy palauttamaan mieleen.”
- Keksi merkitys. Sekoitatko aina, kumpi työkavereista on Marja ja kumpi Aamu? Keksi miksi toinen on Marja ja toinen Aamu: Marja poimii marjoja ja Aamu herää aikaisin.
- Muistileikki kauppareissulle. Ostoslistalla tomaatteja, juustoa ja maitoa? Kuvittele mitä reittiä pitkin kuljet kaupassa. Kuvittele hevi-osaston päälle jättimäinen tomaatti, juusto-osaston päälle parmesaani ja maitohyllylle maitotölkki. Muistat nyt ostokset hyvin ilman kauppalistaakin.
- Reittimenetelmä. Haluatko pitää puheen ilman muistiinpanoja? Ota puheen pohjaksi vaikka tuttu kauppareitti ja mieti sen varrelta maamerkit. Sijoita puheen asiat maamerkkien kohdalle: pihlajan kohdalla sanon x, suojatien kohdalla y. Puhetta pitäessäsi ”kulje” reittiä pitkin.
Teksti: Jenni Kleemola
