Bakteriologian dosentti ja akatemiatutkija Satu Pekkala Jyväskylän yliopistosta kertoo, että ihmisen ja suolistomikrobien vuorovaikutus on hyvinvoinnillemme välttämätöntä. Suolistomikrobit huolehtivat monista tehtävistä, joita elimistömme ei ilman niitä pystyisi tekemään.
”Suolistomikrobit ovat meille elintärkeitä”, Pekkala sanoo.
Erilaisia mikrobeja on ihmisen suolistossa jopa kolmen jalkapallon painon verran eli noin 1,5 kiloa. Eniten on tutkittu suolistobakteereita, mutta niiden lisäksi suolistomikrobistoon kuuluu myös viruksia ja hiivoja. Itse asiassa viruksia asustaa suolistossa jopa 20 kertaa bakteereita enemmän.
Suolisto tukee immuunipuolustusta
Suolistomikrobit edistävät hyvinvointiamme monella tavoin. Ne parantavat suoliston liikkuvuutta ja ruoansulatusta ja pilkkovat elimistön käyttöön ravinnon ainesosia, joita ruoansulatusentsyymit eivät muuten saisi hajotettua käyttökuntoon.
Paksusuolen mikrobiston ahkeroinnin tuloksena syntyy muun muassa K-vitamiinia, B-vitamiineja, lyhytketjuisia rasvahappoja, suolistohormoneja ja hermovälittäjäaineita, joita kaikkia tarvitaan elimistön toiminnoissa.
Suolistomikrobit huolehtivat monista tehtävistä, joita elimistömme ei muuten pystyisi suorittamaan
Lisäksi suolistomikrobit tukevat immuunipuolustusta ja estävät haitallisten mikrobien kasvua.
”Suolistomikrobit voivat edistää tulehdusta hillitsevien tai lisäävien tekijöiden määrää. Sillä tavoin ne auttavat elimistöä puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan. Suolistomikrobisto osallistuu lisäksi suoliston pintaa suojaavan limakerroksen säätelyyn. On tärkeää, että se pysyy hyvänä, jotta suolistosta ei karkaisi haitallisia yhdisteitä verenkiertoon.”
Paksusuolen bakteerit rakastavat kuituja
Pekkalan mukaan ihmisen syömä ravinto on yksi tärkeimmistä mekanismeista, joilla suolistomikrobiston toiminta linkittyy elimistön hyvinvointiin. Paksusuolen mikrobit prosessoivat mielellään muun muassa ruoan sisältämiä ravintokuituja.
”Ravinnosta pilkotut yhdisteet kulkeutuvat suolistosta verenkiertoon ja kohdekudoksiin, kuten maksaan, rasvakudokseen ja aivoihin, jonne osa yhdisteistä voi päästä veri-aivoesteen läpi”, Pekkala selittää.
Suolisto ja aivot – stressi tuntuu suolistossa
Suolisto ja aivot ovat yhteydessä toisiinsa myös enteerisen hermoston välityksellä. Enteerinen hermosto on autonomisen hermoston osa, joka ohjaa ruoansulatuskanavaa. Suoliston ja aivojen tiiviin yhteyden vuoksi suolisto reagoi herkästi esimerkiksi henkiseen kuormitukseen ja stressiin.
”Suoliston pintakerros eli epiteeli on normaalisti hyvin tiivis. Kun suolisto voi stressin seurauksena huonosti, nämä liitokset voivat vuotaa, jolloin suolistosta voi päästä verenkiertoon bakteereja tai bakteerien tuottamia aineita. Seurauksena voi olla kehon matala-asteinen tulehdus, jonka tiedetään liittyvän moniin sairaustiloihin.”
Dysbioosi on suoliston epätasapainotila
Ihmisen suolistomikrobiston koostumus on hyvin yksilöllinen. On jopa väitetty, että ihminen voitaisiin periaatteessa tunnistaa hänen suolistomikrobistonsa perusteella. Pekkala kuitenkin kyseenalaistaa väitteen mielekkyyden, sillä suolistomikrobiston koostumus ei samallakaan ihmisellä ole koskaan täysin pysyvä, vaan se voi vaihdella esimerkiksi ruokatottumusten, antibioottikuurien, stressin, liikunnan ja elinympäristössä tapahtuvien muutosten seurauksena.
Dysbioosilla tarkoitetaan tilannetta, jossa suolistomikrobiston koostumus on jollakin tapaa epätasapainossa. Pekkala huomauttaa, ettei kukaan tarkalleen tiedä, paljonko erilaisia bakteereja ja muita mikrobeja suolistossa pitäisi olla.
Huonosti voivasta suolistosta voi seurata kehon matala-asteinen tulehdus
”Mutta jos jonkin tavallisesti suolistossa olevan mikrobin määrä merkittävästi muuttuu suuntaan tai toiseen, se voi johtaa epätasapainotilaan. Jos esimerkiksi tulehdusta lisäävien mikrobien määrä oleellisesti kasvaa, suolisto ei ennen pitkää voi hyvin.”
Suolistomikrobiston epätasapainotila voi aiheuttaa ihmiselle toiminnallisia vatsavaivoja, kuten ummetusta, ripulia ja ilmavaivoja. Välttämättä dysbioosia ei kuitenkaan mitenkään huomaa omassa voinnissa. Silti se voi olla hiljaisesti vaikuttamassa erilaisten terveysvaivojen taustalla.
Suolistobakteerien ja sairauksien yhteys kiinnostaa tutkijoita
Joidenkin bakteerisukujen vähäinen tai runsas määrä on yhdistetty muun muassa ärtyvän suolen oireyhtymään ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin. On havaittu, että niistä kärsivillä on suolistossaan tavanomaista enemmän matala-asteista tulehdusta lisääviä proteobakteereja ja tavanomaista vähemmän hyödyllisiä bifidobakteereja. Samantyyppisiä yhteyksiä on löydetty myös tiettyjen bakteerisukujen sekä lihavuuden ja rasvamaksan välillä.
Pekkala uskoo, että tulevaisuudessa tietoa suolistomikrobiston koostumuksen ja erilaisten sairauksien välisistä yhteyksistä voidaan hyödyntää myös lääketieteellisen diagnostiikan ja hoidon välineenä. Kun tunnetaan ihmisen suolistomikrobiston yksilöllinen koostumus, löydetään kenties lisää hoitokeinoja, joilla häntä voidaan auttaa.
”Suolistomikrobistoon liittyvä tutkimus on yhä enemmän menossa tähän suuntaan.”
Syö kasviksia ja vähennä punaista lihaa
Oman suoliston hyvinvoinnin eteen voi tehdä paljon osana tavallisia arjen tottumuksia. Yksi tärkeimmistä vaikuttamisen keinoista on ravitsemus. Erityisesti riittävä kasvisten ja muiden kuitupitoisen ruokien syönti on tärkeää suoliston hyvinvoinnille.
”Jokaiselle aterialle olisi hyvä poimia ainakin kolmea eriväristä kasvista”, Pekkala sanoo.
Runsasta punaisen lihan syöntiä on hyvä vähentää, sillä punainen liha lisää suolistossa matala-asteista tulehdusta edistävien proteobakteerien määrää. Lihan sijaan kannattaa suosia kalaa ja kasviproteiinin lähteitä, kuten palkokasveja. Lisäksi Pekkala neuvoo välttämään liiallista sokerin, valmisruokien ja alkoholin käyttöä.
Liiku luonnossa ja kehitä stressinhallintaa
Muillakin elintavoilla on merkitystä. Liikunta on hyväksi suolistolle, sillä se edistää suoliston liikkuvuutta. Erityisen suositeltavaa on liikkua luonnossa, sillä yhteys luontoon tukee suolistomikrobiston monipuolista koostumusta.
Riittävään uneen kannattaa panostaa, sillä se auttaa palautumaan päivän kuormituksesta. Hyvät stressinhallinnan taidot hyödyttävät myös suolistomikrobeja.
5 keinoa huolehtia suoliston hyvinvoinnista
- Syö päivittäin runsaskuituista ja monipuolista ruokaa, joka sisältää paljon kasvikunnan tuotteita.
- Vähennä runsasta punaisen lihan (nauta, sika ja lammas) syöntiä.
- Harrasta säännöllisesti liikuntaa ja muista myös arkinen aktiivisuus.
- Nuku riittävästi ja kehitä stressinhallinnan taitoja.
- Säilytä yhteys luontoon: ulkoile metsässä, puuhastele kasvimaalla ja kitke pihan rikkaruohoja.
Teksti: Krista Korpela-Kosonen
