Työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus ja sen yleisyys oli suurin yllätys THL:n Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosan ennakkotuloksissa, sanovat johtava tutkija Annamari Lundqvist ja ylilääkäri Lara Lehtoranta THL:stä.
”Urani aikana on ainutlaatuinen tilanne, että muutokset ovat näin huonoon suuntaan”, Lundqvist toteaa.
Ennakkotuloksia Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosasta julkaistiin toukokuussa. Tulosten mukaan naisista 20 ja miehistä 18,8 prosenttia kertoi kokevansa merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Trendi on kasvava vuodesta 2018. Osuus oli kasvanut keskimäärin kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2020.
Itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet erityisesti 20–29-vuotiailla. Heistä lähes viidenneksellä on ollut itsemurha-ajatuksia 12 viime kuukauden aikana. Lehtoranta pitää muutosta merkittävänä.
”Tämä oli radikaalia ja surullista luettavaa. Vakava psyykkinen oireilu eli itsemurha-ajatukset ovat vain jäävuoren huippu.”
Miksi elämänlaatu heikkenee?
Annamari Lundqvistin mukaan syitä elämänlaadun heikkenemiseen voidaan vain arvailla. Taustalla on arveltu olevan moninaisia syitä koronan jälkimainingeista tiukentuneeseen talouteen, Ukrainan tilanteeseen, ympäristökriisiin ja ilmastonmuutokseen.
Lara Lehtoranta pitää myös mahdollisena, että koronan jälkeen osalle ihmisistä on jäänyt päälle toimintamalleja, jotka huonontavat elämänlaatua.
”Tulevalla hallituskaudella työikäisten hyvinvointi tulee nostaa päätöksenteon ytimeen, sillä ikääntyvä suomalainen yhteiskunta tarvitsee terveen ja toimintakykyisen väestön”, sanoo Lundqvist.
Palveluja saa ainakin rahalla
Terve Suomi -tutkimuksen osallistujilta kysyttiin, miten he ovat kokeneet päässeensä palvelujen piiriin. Kysely tehtiin vuoden 2022 lopulla eli ennen hyvinvointialueiden toiminnan aloittamista.
Miehistä 22,5 ja naisista 27 prosenttia koki, ettei saa riittävästi lääkäripalveluja tarpeeseensa nähden ja joka neljäs koki hammaslääkäripalvelujen saannin riittämättömäksi. Kääntöpuolena on se, että noin kolme neljännestä kokee pääsevänsä palvelujen piiriin tarvittaessa.
”Tulokseen saattaa sisältyä se, että hyväosaisilla etenkin suuremmissa kaupungeissa on mahdollisuus saada palveluja rahalla. Syrjäseudulla taas palveluita ei ole edes rahalla”, Lehtoranta sanoo.
Alueelliset erot olivat suuria. Heikoimmin palvelujen piiriin kokivat päässeensä Pohjois-Karjalan, Keski-Uusimaan ja Kainuun alueella kyselyyn vastanneet. Paras tilanne puolestaan oli Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Kanta-Hämeessä.
Lundqvist sanoo, että tulos ei ole yksi yhteen alueellisen sairastavuuden kanssa, vaan esimerkiksi Keski-Uusimaalla palvelujen saatavuus on tulosten pohjalta oletettua huonompi.
”Näyttää siltä, että joillakin alueilla asioista on osattu tehdä paremmin kuin toisilla.”
Terveystarkastuksiin osallistuttu innokkaasti
Kutsu Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosioon lähetettiin 61 600 satunnaisesti valituille henkilölle, joista kyselyyn vastasi 46 prosenttia. Lundqvistin mukaan kyselyyn vastanneet ja vastaamatta jättäneet ovat iältään ja taustaltaan samanlaisia kuin aikaisemmissakin tutkimuksissa. Kansalaisten terveyttä THL on edellisen kerran kartoittanut vuonna 2020 FinSote -tutkimuksessa.
”Yleensä kyselytutkimukseen osallistuvat he, jotka ovat asiasta kiinnostuneita tai kokevat, että he haluavat asioihin muutosta.”
Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosioon kutsutuista 10 000 kutsuttiin terveystarkastukseen, joita on tehty kesäkuulle 2023 asti. Tuloksia odotetaan syksyllä 2023. Kutsutut ovat osallistuneet tarkastuksiin innokkaasti.
”Meillä molemmilla ovat sähköpostit täyttyneet vapaaehtoisista, jotka haluavat terveystarkastukseen mukaan, vaikka heitä ei ole kutsuttu tutkimukseen”, Lundqvist sanoo. Oikean kuvan saamiseksi väestöstä on kuitenkin otettava satunnaisotos.
