Suomessa 1,2 miljoonalla aikuisella painoindeksi on vähintään 30, jota pidetään lihavuuden rajana.
Vyötärölihavuudesta kärsiviä on liki puolet suomalaisista, noin 2 miljoonaa aikuista. Vyötärölihavuuden raja on naisilla yli 90 sentin ja miehillä yli 100 sentin vyötärönympärys. Tämä Terve Suomi -tutkimuksen kansanterveysosiosta paljastunut tulos huolestuttaa THL:n ylilääkäri Lara Lehtorantaa.
Eläkeikäiset olivat ainoa ryhmä, joilla lihavuus ei ollut yleistynyt eikä painoindeksi noussut.
Lehtoranta pitää merkittävänä sitä, että työikäisten lihavuus on kasvanut edelliseen, vuoden 2017 FinTerveys-tutkimukseen verrattuna noin 4 prosenttiyksikköä. Naisilla erityisesti vyötärölihavuus on yleistynyt.
Aiemmin työikäisten naisten lihavuus oli harvinaisempaa kuin miehillä, mutta nyt naiset ovat kuroneet eron kiinni. Naisilla lihavuus ja vyötärölihavuus ovat yhteydessä matalaan koulutustasoon ja miehillä matalaan ja keskiasteen koulutukseen.
Lihavuus näyttää keskittyvän niin, että normaalipainoisten aikuisten osuus ei ole vähentynyt, vaan aiemmin ylipainoisista osa on nyt selvästi lihavia.
Lara Lehtoranta vastasi Terve Suomi -tutkimuksen terveystarkastusosiosta. Häntä lihavuuden lisääntyminen mietityttää paitsi terveysriskien myös kustannusten vuoksi. ”Lihavuus maksaa, se tuo noin miljardin euron lisäkustannukset terveydenhuoltoon vuosittain.”
Jo viiden prosentin painonpudotuksella olisi iso vaikutus sekä potilaalle että yhteiskunnalle.
Yksilön tekojen lisäksi Lehtoranta toivoo poliittisen tason ratkaisuja helpottamaan painonpudotusta. Käyttökelpoisia keinoja olisivat epäterveellisten elintarvikkeiden korotettu verotus, terveellisten elintarvikkeiden veronkevennykset, pakkausmerkinnät, markkinointirajoitteet ja alkoholin saatavuuden rajoittaminen. ”Jotain hassua on siinä, että on halvempaa syödä pussi karkkeja kuin rasia kirsikkatomaatteja.”
Joka viides käyttää kolesterolilääkkeitä
Valonpilkahduksena Lehtoranta pitää sitä, että Terve Suomi -tutkimustulosten mukaan suomalaiset ottavat heille määrättyjä kolesterolilääkkeitä: ne ovat käytössä noin 20 prosentilla, ja niiden käyttö on yleistynyt vuodesta 2017 kaikenikäisillä. Kolesteroliarvoissa ei ollut eroja koulutusryhmien välillä.
”Vaikuttaa siltä, että korkeaan kolesteroliin terveydenhuollossa puututaan, vaikka lääkityistä edelleen noin viidesosa miehistä ja neljäsosa naisista ei saavuta kolesteroliarvoille Käypä hoito -suosituksen tavoitetasoja. Onneksi kohenemista niissäkin on varsinkin eläkeikäisillä naisilla LDL-kolesterolin suhteen.”
Sekä miesten että naisten korkean LDL-kolesterolin esiintyvyys on laskenut edellisestä tutkimuksesta. Kolesterolissa on silti edelleen hoidettavaa, noin puolella Suomen aikuisväestöstä kokonaiskolesteroli ylittää suositusylärajan 5,0 mmol/l. Hiukan alle puolella sekä miehistä että naisista LDL-kolesteroliarvo ylittää 3 mmol/l.
”Ei ole viitteitä siitä, että väestön ravitsemuksen nauttiminen olisi kehittynyt edulliseen suutaan”, toteaa Lehtoranta. Väestön lihominen vaikuttaa siten myös kolesteroliarvoihin.
Epäterveelliseen ravitsemukseen viittaa tuloksissa se, että myös triglyseridipitoisuudet olivat nousseet edelliseen tutkimukseen verrattuna. Yli 1,7 mmol/l triglyseridiarvoja on noin miljoonalla suomalaisella. Kohonneet triglyseridiarvot ovat yleistyneet etenkin työikäisillä miehillä. Tulos sopii hyvin yhteen kasvaneen vyötärölihavuuden ja suomalaisten ravitsemustottumusten kanssa.
Tutkimus paljasti diabetestapauksia
Väestöstä noin 530 000 henkilöä sairastaa diabetesta joko tietäen tai tietämättään. Diabetesta sairastavien määrä on kasvanut noin 3 prosenttiyksikköä verrattuna edelliseen tutkimukseen.
Diabeteksen kehittyminen vie pitkään, eläkeikäisistä joka neljäs sairastaa diabetesta.
”Diabetesriskiin tulisi kiinnittää huomiota, sillä jopa joka kolmannella naisella ja joka viidennellä miehellä on kohonnut riski sairastua diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Terve Suomi- tutkimuksessa joka viides diabetesta sairastava sairasti sitä tietämättään”, Lehtoranta sanoo.
Kaksi miljoonaa suomalaista sairastaa verenpainetautia, jonka esiintyvyys muiden kansansairauksien tapaan lisääntyy iän myötä. Lääkitystä käytetään vähemmän kuin on verenpainetautia sairastavien määrä.
”Suomalaisten verenpaineet eivät enää laske, kuten 2000-luvun alkupuolella tapahtui. Vaikka verenpainetta mitataan ja seurataan, hoitotavoitetta ei saavuteta.”
Poimintoja Terve Suomi-tutkimuksesta
- Miesten tupakointi on hiukan vähentynyt verrattuna FinTerveys 2017 -tutkimukseen, naisilla tupakointi on ennallaan. Väestöstä noin 10 prosenttia tupakoi. Eniten tupakoivat matalasti koulutetut.
- Monta kertaa viikossa alkoholia nauttivien määrä on vähentynyt. Silti humalajuominen ja alkoholin riskikulutus on ennallaan erityisesti 55–64-vuotiailla. Suomessa on yli miljoona alkoholin riskikäyttäjää.
- Masennusoireilu on yleistä 20–39-vuotiailla; niistä kärsii naisista joka viides ja miehistä joka kymmenes.
- Lähes puolet miehistä ja yli kolmannes naisista saavuttaa terveysliikuntasuosituksen. Iäkkäimmät ja matalasti koulutetut saavuttavat suosituksen muita harvemmin. Miehillä suositusten mukainen liikkuminen on lisääntynyt ja naisilla pysynyt ennallaan.
- Lähes puolet miehistä ja yli kolmannes naisista istuu vapaa-ajalla yli kolme tuntia päivässä ruudun ääressä.
Kutsu Terve Suomi -tutkimukseen lähetettiin 61 000 satunnaisesti valituille yli 20-vuotiaalle henkilölle, joista kyselyyn vastasi 46 prosenttia. Vuoden 2023 alkupuolella järjestettyyn laajaan terveystarkastukseen kutsuttiin 10 000 henkilöä, joista 58 prosenttia osallistui.
Teksti Pirkko Koivu
Lähde: THL Terve Suomi -tutkimus
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/terve-suomi-tutkimus
