Löytyykö sinunkin kaapistasi ravintolisiä? Jos vastaat kyllä, olet luultavasti ostanut niitä sen saman syyn takia, miksi suomalaiset niitä yleensä hankkivat – täydentämään ruokavaliota.
Moni ostaa ravintolisävalmisteita siksi, että olettaa niillä olevan positiivista vaikutusta terveyteensä. Esimerkkinä tästä on D-vitamiini, jonka tiedetään auttavan luustoa pysymään kunnossa ja tukevan vastustuskykyä.
Ravintolisät eivät kuitenkaan ole lääkkeitä, vaikka ne niitä muistuttavatkin – ja vaikka moni niin saattaisi luulla. Ylitarkastaja Anna Mizrahi Ruokavirastosta painottaa, että ravintolisät ovat elintarvikkeita.
”Ne ovat tiivistetyssä muodossa olevia ravintoaineen tai jonkin muun aineen lähteitä, jotka on tarkoitettu täydentämään, ei korvaamaan, tavanomaista ruokavaliota.”
Ravintolisiä on moneen lähtöön
Kansa puhuu ravintolisistä myös vitamiinilisinä. Käytännössä ravintolisä onkin useimmiten juuri vitamiinipilleri tai -tabletti, mutta ravintolisinä myydään myös erilaisia kivennäis- ja hivenaineita sekä yrttejä. Pakkausmuoto voi olla melkeinpä mitä tahansa: jauhepussi, nesteampulli tai tippapullo.
Mutta miten ravintolisä oikeastaan eroaa lääkkeestä?
”Lääkkeet tulevat markkinoille tiukan tarkastus- ja hyväksymisprosessin kautta, ja niiden täytyy ehkäistä, hoitaa tai parantaa sairauksia tai niiden oireita. Verenpainelääke on lääke sen vuoksi, että se tutkitusti alentaa verenpainetta, joka on monen vakavan sairauden merkittävä riskitekijä”, Mizrahi tiivistää
Ravintolisää viranomaiset eivät sen sijaan tarkasta tai valvo ennen sen tuloa markkinoille. Elintarvikealan yritys vastaa ravintolisän turvallisuudesta omalla valvonnallaan.
”Ja koska ravintolisä ei ole lääke, sen ei myöskään saa luvata ehkäisevän, hoitavan tai parantavan mitään.”
Orionin ravintolisät kulkevat saman tiukan laadunvarmistuksen läpi kuin lääkkeetkin.
Rajanveto ei aina ole helppoa
Rajankäynti lääkkeen ja ravintolisän välillä ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista. EU:ssa tulkinnat voivat aika lailla vaihdella eri jäsenmaiden välillä siitä, mikä on lääke ja mikä elintarvike.
”Markkinoilla voi olla samaa ainetta ravintolisänä ja lääkkeenä. Suomessa esimerkiksi melatoniini oli pitkään lääkevalmiste, mutta Italiassa sitä on ollut markkinoilla myös ravintolisänä. Lopulta suomalainen lääkevalvontaviranomainen Fimea otti sen kannan, että pienempiä melatoniinipitoisuuksia sisältäviä valmisteita saa myydä ravintolisinä”, ylitarkastaja kertoo.
Kerro lääkärille käyttämistäsi ravintolisistä
Päällekkäiskäyttö voi aiheuttaa terveyshaittoja. Yksi esimerkki ravintolisän haitallisesta vaikutuksesta lääkehoitoon on mäkikuisma. Sitä ei Fimean mukaan pitäisi käyttää esimerkiksi verenohennuslääke varfariinin eli Marevanin kanssa, sillä mäkikuisma voi heikentää Marevanin tehoa.
”Onkin hyvin tärkeää kertoa käyttämistään ravintolisistä myös terveydenhuollossa, jotta mahdolliset yhteisvaikutukset voidaan tunnistaa ja ottaa hoidossa tarvittaessa huomioon”, Mizrahi painottaa.
Ole varuillasi ulkomaisissa nettikaupoissa
Väärin käytettynä ravintolisät voivat aiheuttaa pahimmillaan terveyshaittaa, mutta ikävyyksiä voi aiheutua myös kukkarolle. Jos tilaa netistä jotain ravintolisänä myytävää, on ensin syytä varmistaa, luokitellaanko valmiste Suomessa lääkkeeksi.
”Tulli pysäyttää tällaisen valmisteen, ja nettitilaajalle voi rapsahtaa tuntuvatkin sakot.”
Kuluttajan on hyvä tiedostaa, että ulkomaisesta verkkokaupasta tilatessaan hän ei voi olla täysin varma, millainen taho ravintolisää myy ja mitä valmiste oikeasti sisältää.
”Tyypillinen esimerkki on ulkomailta tilatut, luontaistuotteena markkinoidut potenssivalmisteet. Ne ovat saattaneet sisältää pakkauksessa ilmoittamattomia lääkeaineita.”
Ravintolisä ei korvaa lääkettä
Ravintolisiä markkinoidaan usein kuin lääkkeitä, mutta kuluttajan on syytä muistaa, ettei ravintolisä voi korvata lääkettä.
”Jos joku sanoo jättäneensä lääkityksen pois ja käyttävänsä sen tilalla jotakin ravintolisävalmistetta, ollaan vaarallisilla vesillä. Tämänkaltaisia tapauksia tulee virastomme tietoon aika ajoin, ja vakavimmillaan kuluttaja altistaa itsensä taudin pahenemiselle ja vakaville sairauskohtauksille”, Mizrahi varoittaa.
Ylitarkastaja kehottaa kuluttajaa valpastumaan, jos ravintolisää mainostetaan kuin lääkettä.
”Jos mainos kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, väite on yleensä silloin humpuukia. Jotta ei menettäisi rahojaan ja pahimmassa tapauksessa terveyttään, tällainen ”ihmetuote” kannattaa jättää ostamatta.”
Mizrahi kehottaa aina käyttämään ravintolisää pakkauksen ohjeen mukaan. Tavallisin tapa saada terveyshaitta ravintolisästä on käyttää sitä vastoin valmistajan antamia ohjeita.
”Ravintolisät kannattaa lisäksi hankkia paikasta, johon mitä suurimmalla todennäköisyydellä voi luottaa. Kun ostaa ravintolisät esimerkiksi suomalaiselta yritykseltä, on sen toimintaan tarvittaessa mahdollista puuttua elintarvikevalvonnan keinoin.”
Näin Orion varmistaa ravintolisiensä turvallisuuden
- Orion noudattaa ravintolisissä samaa tiukkaa laadunvarmistusta kuin lääketuotteissakin.
- Kaikki Orionin ravintolisät myydään apteekeissa.
- Kerromme pakkauksissamme kaikki olennaiset tiedot tuotteesta, joten kuluttaja voi olla varma siitä, mitä ostaa.
- Orion ottaa yrityksenä täyden vastuun myös kaikista alihankkijoidensa valmistamista lisäravinteista.
Teksti: Essi Kähkönen
