Norovirus - oireet ja hoito

Norovirus on viheliäinen vitsaus, joka tarttuu myös pinnoilta ja on hankala torjua. Vatsatautikaudella ei kannata kuitenkaan antautua kokonaan vaan käyttää tarjolla olevia keinoja – aina jonkin tartunnan saattaa välttää. Vaikka tauti tarttuu helposti, se on harvoin vaarallinen. Torjunnassa vesi, saippua ja pintojen puhdistus ovat tärkeitä – hoidossa neste ja suolojen saanti.

Mikä on norovirus?

Kalikiviruksiin kuuluva norovirus on yleisimpiä aikuisten vatsatautien aiheuttajia. Norovirustautia esiintyy joka vuosi, eniten tammikuusta toukokuuhun. Säännöllisyydestään huolimatta taudin vuosittainen vaihtelu on suurta.

Oireiden runsaus vaihtelee: aikuisilla noro aiheuttaa joskus vain yhden yön oksentelun, lapsella viikonkin taudin. Norovirus aiheuttaa taudin, jonka oireita ovat muun muassa:

• pahoinvointi
• oksentelu
• vatsan kouristelu
• ripuli
• usein matala kuume

Miten norovirus tarttuu?

Yksi syy taudin talvipainotteisuuteen on se, että talvella eletään tiiviimmin sisätiloissa. Kesän auringossa ja lämmössä virukset eivät viihdy, ja ulkona kesälaitumien väljyydessä taudit myös tarttuvat huonommin. Norovirus, kuten muutkin vatsatautivirukset, tarttuvat erittäin herkästi:

• ihmisestä toiseen
• suoraan eritteitä koskiessa
• ilman välityksellä
• pinnoilta
• ruuan ja juoman välityksellä
• uimavesistä

Esimerkiksi kodissa virus säilyy tartuttavana useitakin päiviä – se lymyää valokatkaisijoissa ja ovenkahvoissa, joita kaikki koskettelevat. Vaikka kaikki perheenjäsenet yleensä saavat tartunnan, vain noin puolet saavat varsinaisen taudin.

Elintarvikkeisiin liittyvät norovirusepidemiat on yhdistetty kypsentämättömänä syötäviin kasviksiin, kuten ulkomailta tulleisiin pakastemarjoihin. Norovirus ei kuole kylmässä tai pakastimessa, joten ulkomaiset pakastemarjat vaativat keittämisen tai kuumentamisen 90 °C:ssa kahden minuutin ajan.

Mitkä ovat noroviruksen oireet?

Tyypillistä norovirukselle on, että tauti alkaa oksentelulla ja jatkuu ripulilla. Lisäksi potilaalla on usein pahoinvointia ja vatsan kouristelua. Pientä lämpöäkin voi olla, mutta harvoin korkeaa kuumetta.

Norovirusinfektion oireet alkavat äkisti ja sen itämisaika on puolesta vuorokaudesta kahteen vuorokauteen. Noron oireet loppuvat yleensä lähes yhtä nopeasti kuin alkoivatkin, noin 12–72 tuntia niiden alkamisesta.

Tauti eroaa bakteeriripuleista, kuten turistiripulista tai salmonellasta siten, että oireet alkavat nopeasti ja ripulin lisäksi potilaalla on pahoinvointia tai oksentelua ja usein lievää kuumetta tai kuumeinen olo. Riski bakteerivatsatautiin on sitä suurempi mitä eksoottisemmissa maissa on tullut matkailtua.

Miten norovirusta hoidetaan?

Noroviruksen aiheuttamaan tautiin ei ole parantavaa lääkettä. Tärkein hoito on huolehtiminen elimistön nestetasapainosta, eli ripuloidessa ja oksentaessa menetetty neste pitää korvata juomalla. Juomaksi käy se mikä maistuu, esimerkiksi laimea mehu. Limsoja tai liian sokerisia mehuja sen sijaan kannattaa välttää.

Yleensä sairaus on lievä ja paranee nopeasti, mutta joskus oireet voivat olla niin rajut, että noroviruspotilaalle pitää antaa nestehoitoa sairaalassa. Jos lapsen oireet ovat vaikeat eikä häntä saa juomaan, nesteytys hoidetaan sairaalassa nenä–mahaletkulla tai tipalla, mikä tosin on harvinaista.

Nesteen lisäksi elimistö tarvitsee suoloja eli natriumia ja kaliumia. Pelkkä ruokasuola ei riitä, vaan kaliumin saamiseksi lapselle voi yrittää tarjota esimerkiksi banaania tai maitotuotteita. Ruoaksi voi kuitenkin antaa mitä vain, mitä lapsi ylipäätään pystyy syömään.

Yksi hyvä tapa huolehtia sekä nesteen että suolojen saannista ovat apteekin ripulijuomat, jotka sisältävät sekä energiaa että suoloja nesteeseen sekoitettuna.

Kuinka kauan norovirus elää pinnoilla?

Se riippuu ympäristöolosuhteista: virusten määrä pinnoilla vähenee jo tunneissa, mutta norovirus voi säilyä hengissä useita vuorokausia. Vatsatauti saattaa jyllätä pitkään esimerkiksi laitoksissa, koska virukset säilyvät pitkään elinkelpoisina, ja paikkoja on vaikea siivota täysin kattavasti.

Norovirus voi säilyä taudinaiheuttamiskykyisenä huoneenlämmössä jopa 12 tuntia – jos vaikkapa oksennustahroja on matossa tai huonekaluissa, ei norovirus ota häipyäkseen. Siispä huolellinen WC:n, hanojen ja kosketuspintojen puhdistus on erityisen tärkeää.

Näin häädät norovirukset kotoasi:

• Siivoa oksennus ja ripuli kertakäyttöhansikkaita käyttäen
• Sulje käytetyt hansikkaat ja puhdistusliinat välittömästi jätepussiin
• Vie jätepussi sekä kaikki lähietäisyydellä olevat ruoat jäteastiaan
• Pese vaatteet ja lakanat pyykinpesukoneessa vähintään 60 °C:n lämpötilassa.

Miten kauan norovirus kestää?

Tauti on onneksi lyhytkestoinen, noin 1–2 vuorokautta. Sairastamisen jälkeen suolen toiminta voi kuitenkin olla epäsäännöllistä usean viikon ajan. Lapsilla löysävatsaisuus voi jatkua vielä jonkin aikaa taudin jälkeen, joten tärkeintä onkin, että vesiripuli ja oksentelu ovat ohi.

On hyvä muistaa, että parannuttuaan norovirustaudista, ihminen erittää virusta vielä useita päiviä. Yleissääntö on, että kotona pitää pysyä taudin jälkeen kaksi oireetonta vuorokautta. Päiväkotiin tai kouluun palaamisessa pitää siis jaksaa malttaa tovi. Myös elintarviketyössä olevien aikuisten on pysyttävä pois töistä kaksi vuorokautta oireiden loppumisen jälkeen.

Voiko norovirus tarttua uudelleen?

Ikävä kyllä: tautia vastaan kehittyy vain lyhytaikainen immuniteetti kuukausista vuoteen eikä sekään takaa täyttä suojaa. Lisäksi on olemassa useita norovirustyyppejä ja suojan saa vain sairastamansa taudin aiheuttamaa norovirustyyppiä vastaan. Lohdullista kuitenkin on, että norovirustauti ei aiheuta jälkitauteja.

Tärkein tapa pitää tartunnat kurissa on huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Pelkkä käsidesi tehoaa norovirukseen huonosti, joten parempi on pestä kädet saippualla ja vedellä ja kuivata ne huolellisesti.

Voiko oksennustauti tai ripuli olla vaarallinen?

Vatsatauti voi muuttua vaaralliseksi riskiryhmillä, jos elimistö pääsee kuivumaan liikaa. Riskiryhmiin kuuluvat vanhukset erityisesti laitoksissa sekä aivan pienet vauvat. Vatsatauti voi olla vaaraksi myös, jos vastustuskyky on alentunut esimerkiksi sairauden tai vaikkapa syöpähoitojen takia. Perusterveelle lapselle tai aikuiselle vatsatauti ei kuitenkaan yleensä ole vaarallinen.

Nuoremmat eläkeikäiset sairastavat vatsataudin siinä missä muutkin terveet aikuiset. Sairaan lapsen voi siis viedä isovanhemmille hoitoon, jos on pakko, mutta kannattaa toki muistaa, ettei vatsatauti ole kiva tuliainen isovanhemmallekaan.

Milloin vatsatautiin sairastunut lapsi tulee viedä lääkäriin?

Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä, jos lapsi ei jaksa lainkaan kiinnostua leikkimisestä ja yleisvointi on huono. Oksennusten ja ripuliulosteiden määräkin on hyvä ohjenuora: on eri asia, jos ripulia tulee kaksi kertaa kuin kymmenen kertaa päivässä.

Jos perhe on juuri matkaillut ulkomailla, potilaalle nousee korkea kuume ja ripuli on veristä, lääkäriin on syytä mennä välittömästi. Kyseessä saattaa olla bakteerin aiheuttama vatsatauti.

Asiantuntijana Erik Qvist, lastentautien erikoislääkäri, Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema Oy

Lähteinä myös:
Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00738
THL: https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/norovirus

Teksti: Jaana Tapio, Niina Kohva

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu 21.9.2022, artikkelia on päivitetty 14.8.2024.