Mykoplasma – oireet ja hoito

Mikä on mykoplasma?

Mykoplasmat ovat bakteereja. Niistä Mycoplasma pneumoniae aiheuttaa hengitystieinfektioita. Taudista puhutaan mykoplasmana.

Yleensä mykoplasma on lievä ylähengitystieinfektio, joka suurimmalla osalla paranee yleensä itsestään. Mykoplasma voi kuitenkin aiheuttaa keuhkokuumeen, joka pahimmillaan vaatii sairaalahoitoa.

Tyypillisesti mykoplasmaan sairastuvat kouluikäiset tai nuoret aikuiset; 5–30-vuotiaat.

Mykoplasmaa esiintyy kaikkina vuodenaikoina, eniten syksyllä ja talvella. Noin viiden vuoden välein tulee mykoplasmaepidemia.

Vuosina 2023–2024 on ollut maailmanlaajuinen varsin voimakas epidemia ja sairastuneita on ollut Suomessakin paljon. Joulukuussa 2024 THL:n tartuntatautirekisteriin oli ilmoitettu 9621 mykoplasmatapausta. Edellisenä vuonna niitä oli 394.

Mykoplasmadiagnostiikka on parantunut vuosien saatossa, joten testausta tehdään enemmän ja se myös osin selittää tartuntatautirekisteriin kirjautuneiden tapausten lukumäärää.

Vaikka mykoplasma on tyypillisesti nuorten tauti, tässä epidemiassa sitä on esiintynyt enemmän myös keski-ikäisillä. Kesästä 2024 lähtien nuoria, nuoria aikuisia ja myös keski-ikäisiä on joutunut mykoplasman aiheuttaman keuhkokuumeen takia sairaalahoitoon. Se on hieman poikkeuksellista, koska yleensä mykoplasman aiheuttama keuhkokuume hoituu avohoidossa.

Mykoplasman oireet

Lieväoireisen mykoplasman oireet ovat useimmiten samantyyppisiä kuin virusten aiheuttamissa flunssissa:

• Päänsärky
• Yskä
• Kurkkukipu
• Nuha
• Lievä lämpöily

Mykoplasmalle on tyypillistä yskä, joka voi pitkittyä 4–8 viikon mittaiseksi. Siinä mielessä lieväkin mykoplasma voi olla ikävä tauti.

Mykoplasma voi aiheuttaa pahimmillaan keuhkokuumeen.

Erittäin harvoin mykoplasma aiheuttaa komplikaatioina esimerkiksi aivokalvontulehduksen, hermojuuritulehduksen, sydänlihastulehduksen, niveltulehduksen tai silmätulehduksen.

Mykoplasmabakteeri voi aiheuttaa myös immunologisen ihoreaktion eli monimuotoisen punavihottuman. Raajoihin ja kasvoihin tulee läpimitaltaan 1–2 senttimetrin kokoisia punoittavia, sisäkkäisiä renkaita sisältäviä läiskiä, joiden keskellä on usein rakkula. Osalla voi esiintyä suun limakalvolla haavaumia. Monimuotoista punavihoittumaa voivat aiheuttaa myös muut bakteerit tai virukset.

Miten mykoplasma tarttuu?

Mykoplasma tarttuu hengitystiepisaroiden ja käsien välityksellä. Tartunnat leviävät helposti tiloissa, joissa on paljon ihmisiä – kuten kouluissa ja varuskunnissa – sekä perheiden keskuudessa. Taudin itämisaika tartunnasta oireisiin on varsin pitkä, 1–4 viikkoa.

Onko mykoplasma vaarallinen?

Mykoplasmaan sairastuvat pääosin nuoret ihmiset, jotka perusterveinä toipuvat taudista hyvin. Keuhkokuumeen takia sairaalahoitoon joutuneet selviävät pääsääntöisesti lyhyillä vuodeosastotason hoidoilla.

Keuhkokuume voi toki olla vakavampi asia, jos sairastuneella on perussairauksia, kuten astma, sydänsairauksia, diabetes, syöpä tai jokin puolustuskykyä heikentävä sairaus tai lääkitys.

Olennaista on hengitystieinfektioissa levätä akuuttien oireiden aikana ja antaa toipumiselle aikaa, koska sydänlihastulehduksen riski on olemassa.

Mykoplasman hoito

• Lieväoireista mykoplasmaa hoidetaan kuten muitakin lieviä hengitysinfektioita. Yleensä se ei vaadi antibiootteja.
• Aikuinen voi käyttää tukkoiseen nenään ja nuhaan avaavia nenäsuihkeita ja huuhdella nenää nenäkannulla.
• Yskää voi yrittää hillitä höyryhengityksen ja vesipiipun avulla. Yskänlääkkeitä voi kokeilla vaikean yskän hillitsemiseen.
• Yli 1-vuotiaan lapsen yskää rauhoittamaan voi kokeilla hunajaa.
• Niin aikuista kuin lasta voi auttaa puoli-istuva nukkuma-asento, jos yskittää ja nenä on tukkoinen.
• Kuumeeseen voi ottaa kuumetta alentavaa lääkettä.
• Lepo on tärkeää. Toipumiselle pitää antaa aikaa.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on syytä hakeutua, jos korkea kuume jatkuu useamman päivän tai jo laskenut kuume nousee parin päivän päästä uudelleen. Kyse voi olla keuhkokuumeesta. Lääkäriin pitää hakeutua myös, jos on hengenahdistusta tai yleistila laskee.

Vaikka mykoplasmainfektio olisi ollut lieväoireinen, pitkittyneen, yli 3–4 viikkoa jatkuneen yskän takia tulee mennä lääkäriin.

Lääkäri arvioi aina erikseen, ovatko mykoplasmainfektion oireet sellaisia, että tarvitaan antibioottikuuri. Ensisijaisesti käytetään tetrasykliinia (kuten doksisykliini) tai makrolidia (kuten atsitromysiini). Koska mykoplasman ja pneumokokkibakteerin aiheuttamat kaksoisinfektiot ovat yleisiä, mykoplasmaepidemian aikana keuhkokuumeen hoidoksi aloitetaan usein molemmat kattava antibioottiyhdistelmä, avohoidossa esimerkiksi amoksisilliini ja doksisykliini.

Miten mykoplasma todetaan?

Laboratoriodiagnostiikka kannattaa kohdentaa vaikeampioireisten, kuten keuhkokuumeeseen sairastuneiden testaamiseen. Luotettavin on yleisimmin nenänielusta otettava geenimonistustesti (PCR-testi), jossa laajempi hengitystievirusten ja -bakteerien PCR-testi sulkee samalla pois monia muitakin taudinaiheuttajia.

Perusterveydenhuollossa ei käytetä nenänielun PCR-testejä mykoplasman todentamiseen, vaan lääkäri arvioi, voiko sairastuneella olla mykoplasma. Sitä on perusteltua epäillä, jos epidemia-aikana sairastunut on mykoplasman otollista kohderyhmää iän perusteella tai hänen lähipiirissään on todettu mykoplasmaa. PCR-testejä käytetään käytännössä sairaalapäivystyksissä ja yksityisellä puolella. Keuhkokuume-epäilyssä otetaan keuhkoröntgenkuva.

Mykoplasmaa voidaan epäillä myös verinäytteestä tehtävästä vasta-ainetutkimuksesta. Sen tulkinta on kuitenkin haasteellista ja vaatii yleensä toisen verinäytteen 2–3 viikon kuluttua, jolloin akuutti vaihe on jo ohitettu.

Voiko mykoplasmaa ehkäistä?

• Tartuntoja voi vähentää noudattamalla hyvää käsi- ja yskimishygieniaa.
• Jos on sairaana, on jäätävä pois koulusta, töistä tai päiväkodista oman paranemisen ja muiden tartuntariskin vuoksi.
• Oireisena kannattaa pitää riittävästi etäisyyttä muihin ja käyttää hengityssuojainta.
• Riskiryhmiin kuuluvat voivat käyttää hengityssuojainta ruuhkapaikoissa ja ahtaissa tiloissa estääkseen tartunnan saamista.
• Mykoplasmaa vastaan ei ole rokotetta.

Milloin voi palata kouluun ja töihin?

Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että akuutisti hengitystieoireisena jäädään kotiin viideksi päiväksi. Jos hankalat oireet kestävät pidempään tai mykoplasma aiheuttaa keuhkokuumeen, kotona toivutaan pidempään. Viikkoja jatkunut yskä ei enää tartuta muita.

Milloin voi jatkaa urheilua?

Toipumiselle pitää antaa aikaa, koska myös mykoplasman jälkeen on olemassa sydänlihastulehduksen riski. Nyrkkisääntö: raskasta liikuntaa vältetään yhtä kauan kuin akuutit oireet kestivät.

Jos siis viikon ajan on ollut lievää kuumetta ja hengitystieoireita, seuraava viikko kannattaa harrastaa vain kevyttä liikuntaa eli käytännössä kävelyä. Senkin jälkeen raskaampaa liikuntaa, kuten lenkkeilyä tai kuntosalia tulee lisätä asteittain.

Asiantuntija: sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, dosentti Eeva Ruotsalainen.
Lähteenä myös: THL:n Tartuntatautirekisterin tilastotietokanta https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ttr/cases/fact_ttr_cases

Teksti: Jenni Kleemola