Voiko flunssan ehkäistä?

Flunssaa voi olla vaikea ehkäistä ennalta – varsinkin, jos lähistöllä kaikki aivastelevat, yskivät ja niiskuttavat. Flunssan torjunnassa auttaa hyvä vastustuskyky: on hyvä suosia terveellisiä elintapoja eli monipuolista ruokavaliota ja liikuntaa.

Stressin välttely ja riittävän levon saanti on tärkeää. Stressi se voi heikentää vastustuskykyä, ja ihminen voi kuvitella saaneensa flunssan esimerkiksi vilustumisen seurauksena. Mutta kylmettyminen ei aiheuta sairastumista.

Terveelliset elintavat tukevat flunssan torjuntaa.

Aikuiset sairastuvat flunssaan keskimäärin 2‒3 kertaa vuodessa. Lapsilla nuhakuumeita voi olla useampia vuoden aikana, sillä heidän vastustuskykynsä ei ole vielä kovin kehittynyt. Virukset myös leviävät herkemmin, kun lapset ovat leikkiessään läheisessä kontaktissa.

Miten flunssa tarttuu?

Flunssa on virusten aiheuttama tauti, joka tarttuu ja leviää kosketus- tai pisaratartuntana. Siksi aina pitäisi aivastaa ja yskiä nenäliinaan, hihaan tai paidan sisään. Flunssa-aikana virukset leviävät myös mistä tahansa paikasta, johon flunssainen on koskenut, kuten ovenkahvasta, hanasta, tietokoneen näppäimistöltä, kaukosäätimestä ja bussista. Tartuntalähteitä on kaikkialla.

Flunssan itämisaika on yhdestä kolmeen vuorokautta. Virus voi tarttua jo ennen kuin taudinkantajalla on edes oireita.

Jotta tartuntaa voisi mahdollisimman hyvin ehkäistä, käsiä on hyvä pestä vedellä ja saippualla usein ja huolellisesti. Kädet pestään vessassa käynnin, ulkoa tulon ja niistämisen jälkeen sekä ennen ruokailua. Vaihda pyyhe flunssakautena päivittäin. Pesu on aina parempi kuin käsidesi.

Koska flunssa voi levitä omista käsistä, kasvoja ja nenää ei ole hyvä kosketella. Silmien hieromistakin tulee välttää.

Milloin flunssa on pitkittynyt – milloin lääkäriin?

Jos flunssan oireet pitkittyvät tai muuttuvat hankaliksi, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Flunssa on pitkittynyt, jos se kestää yli kaksi viikkoa. Voimakas fyysinen rasitus hidastaa paranemista. Voi olla myös niin huono onni, että infektiota seuraa toinen infektio, kun liikkeellä on eri viruksia.

Pitkittynyt flunssa voi aiheuttaa jälkitauteja, kuten poskiontelo- tai välikorvantulehduksen. Poskiontelotulehdus ilmenee voimakkaana särkynä tai paineena poskipäissä, otsalla tai silmien alueella. Lapsilla yleisemmän välikorvantulehduksen korvasärky ei helpotu kipulääkkeellä.

Poskiontelotulehdus voi olla syynä myös pitkittyneeseen, yli kolme viikkoa kestävään yskään. Yskänärsytystä hillitsevää yskänlääkettä voi kokeilla, apteekista kannattaa kysyä neuvoa. Lämpimät juomat ja höyryhengitys saattavat helpottaa yskimistä. Pitkittyneen yskän syy kannattaa selvittää.

Jos kuumeinen hengitystieinfektio pahenee, on ilman muuta mentävä lääkäriin. Kyse voi olla keuhkokuumeesta, influenssasta tai koronaviruksesta.

Onko flunssa vaarallinen? Voiko flunssa uusiutua?

Flunssa sinänsä ei ole vaarallinen, mutta kehittyessään esimerkiksi keuhkokuumeeksi se voi vaatia sairaalahoitoa tai lääkärin määräämää lääkitystä. Kaikenikäisille voi tulla vakavia flunssan jälkitauteja.

Flunssaisen kannattaa levätä riittävästi. Syke ei saisi nousta liikaa flunssan aikana.

Koska flunssaviruksia on satoja, tauti voi puhjeta uudelleen, vaikka sen olisi juuri sairastanut. Tällöin kyseessä on eri viruksen aiheuttama infektio.

Milloin flunssan jälkeen salille?

Flunssaisena on parempi hillitä liikkumisintoa. Tauti voi pitkittyä ja jälkitautien riski kasvaa, jos alkaa rehkiä liian aikaisin. Jo pelkkä flunssa kuormittaa elimistöä, ja lisähuhkiminen vielä enemmän.

Lievä nuha ja kurkkukipu eivät estä kevyttä liikkumista, kuten ulkoilua, mutta kuumeisen infektion aikana liikuntaa ei suositella. Elimistön puolustusjärjestelmä on tällöin heikoimmillaan ja taudinaiheuttajat lisääntyvät. Toipuminenkin ottaa enemmän aikaa.

Flunssan jälkeiselle liikunnalle nyrkkisääntönä on, että liikuntaa on jatkettava kevennettynä yhtä kauan kuin flunssa on kestänyt.

Teksti: Tarja Västilä