Hilse vai kuiva päänahka – mikä auttaa kutinaan ja hilseilyyn?

Jokaisen päänahka hilseilee jonkin verran. Se johtuu siitä, että päänahka on samanlaista kuin muukin iho – toisin sanoen se uusiutuu koko ajan ja vanha, kuollut ihosolukko putoaa pois.

Miten erottaa tavallinen hilse esimerkiksi atopian aiheuttamasta kuivasta päänahasta?

Jos huomaat, että hiuspohjastasi irtoaa hienojakeista, vaaleaa hilsepölyä, kyse on tavallisesta hiuspohjan uusiutumisesta. Useimmilla ihmisillä hilseily on kuitenkin huomaamatonta, eikä siihen liity esimerkiksi kutinaa.

Atooppisen ihottuman aiheuttamassa kuivassa päänahassa on sen sijaan vallalla tulehdus, joka saa ihon uusiutumaan tavallista nopeammassa tahdissa. Silloin hilseily on voimakkaampaa, ja usein yksi oireista on päänahan kutina.

Miksi tervekin päänahka voi kuivua ja mitä tälle voi tehdä?

Kuivan päänahan tavallisin syy on atooppinen ihottuma, joka on tulehdustauti. Jos se lasketaan tästä pois, kuivumisen syyt voivat johtua esimerkiksi elintavoista. Usein kyse on itseään ruokkivasta kierteestä: kun kuiva päänahka alkaa kutista, kutinaa tavataan helpottaa raapimisella. Lopulta päänahka alkaa hilseillä näkyvämmin.

Joskus terveessä mutta kuivassa päänahassa on kyse siitä, että hiuksia pestään liian usein ja pH-arvoiltaan väärillä aineilla. Pään iho voi kuivua hetkellisesti myös esimerkiksi helteillä, jos henkilö ei juo tarpeeksi nesteitä.

Tällaisista syistä johtuva kuiva päänahka saattaa kutinan ja hilseilyn lisäksi tulla myös kosketusaraksi eli ärtyä ja kipeytyä. Oireet kyllä häviävät, jos esimerkiksi pesurutiineja harvennetaan tai hiustenhoitotuotteet vaihdetaan hellävaraisempiin.

Mistä on kyse, kun rasvainen päänahka hilseilee?

Kyseessä on useimmiten seborrooinen ihottuma, joka on suomenkieliseltä nimeltään taliköhnä- tai tali-ihottuma. Se on yleisin hilseilevän päänahan aiheuttaja. Seborrooisessa päänahassa hilsettä on niin runsaasti, että se näkyy sekä pään iholla että varisemalla hartioille asti. Usein päänahka myös punoittaa ja kutisee.

Seborrooisessa ihossa viihtyvät erityisen hyvin Malassezia-hiivasienet. Malassezia furfur -sientä kuuluukin olla ihollamme, mutta seborrooisessa ihottumassa se pääsee aiheuttamaan ihon tulehduksen. Hilseily johtuu siitä, että seborrooisessa ihottumassa iho uusiutuu tulehduksen vuoksi tavallista ihoa paljon nopeammin. Uusiutuessaan kuollut ihosolukko irtoaa pään ihosta paksuna, näkyvänsä hilseenä.   

Miten päänahan atopian ja muiden ihon tulehdustautien oireisto eroaa toisistaan?

Atoopikon hiuspohja voi olla sekä kutiava että hilseilevä, mutta monia muita ihon tulehdustauteja useammin atopian aiheuttama hilseily on hienojakeisempaa ja huomaamattomampaa. Taliköhnässä eli seborrooisessa ihottumassa tai psoriaasissa hilse on yleensä paksumpaa – jopa niin, että puhutaan hyperkeratoosista. Hyperkeratoosissa kuolleet päänahan ihosolut paakkuuntuvat moneksi, päällekkäiseksi kerrokseksi, ja vasta sitten paksu hilse alkaa tippuilla pois.

Kun päänahan pinnalla on valkoista karstaa ja sitä kutittaa, mistä voi olla kyse?

Tämän tyyppinen oireilu viittaa jonkinlaiseen ihottumaan. Karsta on eri asia kuin hilse, sillä jos päänahassa on vaaleaa karstaa, se tarkoittaa, että pään ihosta on erittynyt myös kudosnestettä, joka on esimerkiksi raapimisen seurauksena muotoutunut karstaksi.

Tällainen karstaisuus ja kutina voivat toisin sanoen viitata minkälaiseen ihottumaan tahansa. Siinä voi olla kyse esimerkiksi atooppisesta ihottumasta, psoriaasista tai seborrooisesta ihottumasta. Tavallisen hilseen merkkejä karstaisuus ja kutina eivät ole.

Miten hoitaa kuivaa ja hilseilevää päänahkaa?

Ensiksikin olisi hyvä valita sellainen shampoo ja hoitoaine, jonka pH-arvo on lähellä päänahan omaa pH-arvoa. Joillekin esimerkiksi pesuaineiden säilöntäaineet voivat aiheuttaa ärtymistä ja kutinaa.

Atooppista päänahkaa voi aluksi koettaa lyhytaikaisesti hoitaa apteekista saatavilla, hydrokortisonivalmisteilla. Ne vähentävät ihon tulehdusta ja hillitsevät kutinaa. Jos tästä ei kuitenkaan ole apua, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. 

Jotkut atoopikot, joilla on oikein kuiva päänahka, käyttävät tavallisia perusvoiteita hiusten pesuun – ei kuitenkaan kovin rasvaisia, vaan kevyempiä, ”lotion”-tyyppisiä voiteita. Kuivaa, atooppista päänahkaa ei myöskään pitäisi pestä joka päivä. Sopiva pesuväli on noin 2–3 päivää.

Yksi luonnon apukeino hilseilevän päänahan hoitoon on auringonvalo. Auringon UV-säteillä on tulehdusta lievittävä vaikutus – kunhan ei päästä pään ihoa palamaan.

Lievässä seborrooisessa hilseilyssä voi hilseshampoista olla apua. Seborrooisessa hilseilyssä tärkeää on pestä päänahkaa ja hiuksia riittävän useasti, mielellään päivittäin. Liian harva pesutahti saa Malassezia-hiivasienet päänahassa villiintymään ja tuottamaan hilsettä.

Milloin lääkäriin päänahan oireiden kanssa?

Jos omahoitokonstit eivät riitä ja hilseily, kuivuminen sekä kutina jatkuvat, täytyy lähteä lääkäriin.

Atooppisen ihon hoitoon on omat reseptivalmisteensa, samoin psoriaasi-ihon hoitoon. Niissä voimakkaampi kortisoni on tavallisin hoitokeino, ja joihinkin lääkkeisiin on voitu yhdistää hilseilyä poistavaa salisyylihappoa.

Asiantuntijana ihotautilääkäri Håkan Granlund, Ihosairaala

Teksti: Essi Kähkönen