Artikkelin sisältö ja pikalinkit

Ruokavalio ja vähäinen liikunta

Rasvainen, epäterveellinen ruoka (esim. pizzat, ranskanperunat ja wienerit) ja ylensyöminen nostavat kolesteroliarvoja. Terveellinen, paljon kasviksia ja kohtuullisesti pehmeää rasvaa sisältävä, ruokavalio on sydänystävällinen ja ehkäisee veren rasva-arvojen kohoamista.

Tyydyttynyt eli huoneen lämmössä kova rasva, kuten voi, nostaa veren kolesteroliarvoa ja pehmeä, tyydyttymätön rasva, kuten oliivi- tai rypsiöljy, laskee sitä. Ravinnossa kolesterolia on eläinkunnan tuotteissa, esimerkiksi kananmunissa, rasvaisissa maitotuotteissa, lihassa, maksassa, mädissä, äyriäisissä ja katkaravuissa.

Suurin vaikutus kolesterolitasoon on ruoasta saatavan rasvan määrällä ja laadulla.

Usein myös eineksissä on paljon tyydyttyneitä rasvahappoja. Lisäksi keksit, sipsit ja muut rasvaiset naposteltavat sisältävät piilorasvaa ja kohottavat kolesterolia. Ruoassa valmiina oleva kolesteroli ja runsas valkoisen, kuiduttoman tai vähäkuituisen viljan ja sokerin määrä nostavat nekin veren kolesterolia, koska ne laskevat hyvän kolesterolin määrää. Yksinkertaisella testillämme voit selvittää, kannattaako sinun kiinnittää huomiota rasvojen käyttöösi. 

Liikkumattomuus lisää riskiä sairastua kohonneeseen kolesteroliin tai sydän- ja verisuonitauteihin. Liikunta parantaa hyvän ja huonon kolesterolin suhdetta, sillä se lisää hyvän HDL-kolesterolin määrää elimistössä. Liikunnasta on monta muutakin hyötyä. Se vahvistaa sydäntä, parantaa hapenottokykyä, alentaa verenpainetta, kohottaa mielialaa, auttaa jaksamaan, virkistää ja laskee painoa. Siksi liikkuminen kannattaa aina. 

Terveellinen ruokavalio ehkäisee tehokkaasti kolesterolin kohoamista.

Kohonnut kolesteroli on riskitekijä, joten sen seuraamiseen ja mittaamiseen on syytä kiinnittää huomiota ja pyrkiä elämäntavoillaan vähentämään sen aiheuttamia terveysriskejä.

Ikä

Iän myötä sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riski kasvaa Nuorena omaksuttujen terveellisten elämäntapojen avulla on kuitenkin mahdollista pitää verisuonet hyvässä kunnossa. Terveellisten elämäntapojen noudattaminen lapsuudesta asti ehkäisee kaikkein tehokkaimmin riskien syntymistä. Kolesterolin seuranta kannattaakin aloittaa jo ennen 30 vuoden ikää. Kannattaa selvittää, onko lähisukulaisillasi esiintynyt korkeaa kolesterolia. Joillakin suvuilla on voimakkaampi perinnöllinen alttius sairastua. Noin yksi viidestäsadasta suomalaisesta sairastaa familiaarista hyperkolesterolemiaa eli FH:ta, jossa kolesteroli kohoaa jo hyvin nuorena.

Sukupuoli

Miehet ovat riskialttiimpia korkealle kolesterolille kuin naiset. Varmaa syytä tähän ei tiedetä, mutta todennäköisesti naishormonit vaikuttavat edullisesti kolesterolitasoon. Kuitenkin vaihdevuosien jälkeen naistenkin alttius kohonneille kolesteroliarvoille kasvaa huomattavasti.

Sairaudet

Kohonnut kolesteroli altistaa valtimotaudeille. Valtimotauteja voi ehkäistä hoitamalla kohonnutta kolesterolia. Lisäksi tupakoinnin lopettaminen ja kohonneen verenpaineen hoito ovat tärkeitä tekijöitä valtimotautien ehkäisyssä. Kun kolesteroli kertyy valtimon seinämille muodostaen mm. plakkia, valtimo ahtautuu ja verenkierto heikkenee. Valtimotauti eli ateroskleroosi voi aiheuttaa mm. sepelvaltimotautia eli rasituskipua rinnassa, sydäninfarktin tai aivohalvauksen. Alaraajojen valtimoahtauma aiheuttaa katkokävelyä.

Elämäntavoilla voi vaikuttaa merkittävästi lisäsairauksien syntyyn ja ne ovat myös oleellinen osa sydän- ja verisuonisairauksien itsehoitoa. Sydän- ja verisuonisairaudet kulkevat usein suvussa ja niille on yhteistä perinnöllinen alttius. Vaikka perinnöllistä alttiutta olisikin, omilla valinnoilla ja elämäntavan muutoksilla on aina merkitystä sydän- ja verisuonisairauksien puhkeamiseen. On tärkeää ottaa selvää omista riskeistään ja selvittää suvussa yleisesti ilmeneviä sairauksia. Säännölliset terveystarkastukset ja veriarvojen mittaus ohjaavat kolesterolinarvojen ja muiden lisäsairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Diabetes ja kohonnut kolesteroli

Diabeetikoiden tavoitearvot LDL-kolesterolissa ovat tavanomaista tiukemmat, sillä diabetes on yksinäänkin suuri riskitekijä sairastua valtimotauteihin. Diabetes sairautena muuttaa rasva-aineenvaihduntaa haitalliseen suuntaan. Riski korkealle kolesterolille on siis diabeetikoilla suurempi kuin perusterveellä henkilöllä. Diabeetikon tulee seurata kolesteroliarvoja muita tarkemmin. LDL-tavoitetaso on diabeetikolla alle 1,8 tai 1,4 riippuen muista sydän-ja verisuonisairauksien riskitekijöistä.

Ruokavalio vaikuttaa sekä kolesteroliin että verensokeriin. Sydänystävällisen ruokavalion noudattamisen lisäksi diabeetikon tulee kiinnittää huomiota aterioiden ajoitukseen ja kokoon. Erityisen tärkeää on ruoka-annosten ja välipalojen hiilihydraattipitoisuus, sillä lääkitys ja ruoan sisältämät hiilihydraatit vaikuttavat toisiinsa. 

Muut riskitekijät

Terveelliset elämäntavat vähentävät riskiä kohonneen kolesterolin syntyyn ja elämäntapojen parantaminen edistää terveyttä huomattavasti.

Tupakointi

Tupakointi tai nuuskan käyttö nostaa kokonaiskolesteroliarvoja sekä heikentää yleiskuntoa. Tupakan ainesosat vaikuttavat suoraan verisuoniin. Tämän vuoksi tupakoitsijoilla on suuri riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tupakointi ja nuuskaaminen nostavat myös syöpäriskiä ja edistävät hengityselinten rappeutumista. Tupakoinnin lopettaminen antaa uutta voimaa myös liikunnan jatkamiseen.

Stressi

Stressin suorasta vaikutuksesta kolesteroliin ollaan montaa mieltä. Vaikka stressi ei suoranaisesti näykään kolesteroliarvoissa, sen sivuvaikutukset, kuten kiireessä terveellisistä elämäntavoista lipsuminen, vaikuttavat kohottavasti kolesteroliin. Stressaantuneena tulee syötyä epäsäännöllisesti ja epäterveellisesti. Samoin liikunta voi jäädä kiireessä vähemmälle. Saatamme sortua tupakoimaan tai käyttämään enemmän alkoholia. Stressaantuneen kannattaa muistaa, että pienikin reippailu ja säännöllinen ateriarytmi parantavat oloa ja edesauttavat kehon kaipaamaa unensaantia.

Vaihdevuodet

Kohonneet kolesteroliarvot ovat tavallisempia miehillä, mutta myös naiset kärsivät niistä. Kohonnut kolesteroli ilmenee naisilla myöhemmin ja naisten sydän- ja verisuonitaudit lisääntyvätkin vaihdevuosien jälkeen. Laskevat estrogeenitasot voidaan yhdistää kuumien aaltojen, yöhikoilun, painon nousun sekä mielialavaihteluiden lisäksi myös kolesteroliarvojen kohoamiseen.

Kohonnutta kolesterolia, kuten muitakin vaihdevuosiin liittyviä oireita, voidaan lievittää terveellisillä elämäntavoilla eli oikealla ruokavaliolla ja liikunnalla. Suureen elämäntaparemonttiin ei välttämättä tarvitse ryhtyä, sillä jo esimerkiksi 30 minuuttia kohtuukuormitteista liikuntaa päivittäin pienistäkin osista koottuna auttaa pitämään huolta sydämestä.