Atooppinen ihottuma - oireet ja hoito

Mitä on atopia?

Atopia tarkoittaa sitä, että joidenkin ihmisten keholla on taipumus tuottaa vasta-aineita ympäristön tavallisia proteiineja kohtaan. Atooppisia sairauksia ovat:

• Atooppinen ihottuma
• Allerginen nuha
• Ruoka-aineallergiat
• Astma
• Allergiset silmäoireet

Atooppisella ihmisellä eli atoopikolla voi olla vain ihottumaa, nuhaa, silmäoireita tai astmaa – mutta usein atopia ilmenee näiden yhdistelminä.

Taipumus atopiaan on perinnöllistä: jos toinen vanhempi on atoopikko, lapsen riski sairastua atopiaan on noin 25 prosenttia. Kahden atooppisen vanhemman lapsella riski on jo 50 prosenttia.

Mikä on atooppinen ihottuma eli atooppinen ekseema?

Atooppinen ihottuma eli atooppinen ekseema on krooninen ihotauti. Sen merkittävin oire on kutina, joka pahimmillaan haittaa niin päiviä kuin yöunia.

Atooppinen ihottuma on luonteeltaan aaltoilevaa; välillä se on paremmassa ja välillä huonommassa tasapainossa. Suurimmalla osalla ihmisistä se on lieväoireinen.

Atooppiseen ihottumaan ei ole lopullisesti parantavaa hoitoa.

Mistä atooppinen ihottuma johtuu?

Atooppisen ihottuman taustalla on monimutkainen tulehdusreaktio, joka on monien asioiden summa. Taipumus siihen on perinnöllinen. Atooppinen ihottuma ei siis voi tarttua ihmisestä toiseen.

Suomalaisista jopa joka viidennellä on atooppista ihottumaa. Jos ihottuma alkaa alle 2-vuotiaana, näistä ihmisistä joka viidennellä on oireita myös aikuisena. Suurin osa atooppista ekseemaa potevista alkaa oireilla jo ennen teini-ikää.

Atooppinen ekseema – mikä sitä pahentaa?

Pahenemisvaiheelle ei välttämättä löydy syytä, mutta ihottumaa voivat pahentaa esimerkiksi:

• Kuiva talvi-ilma
• Mekaaniset ärsykkeet, kuten raapiminen, hankaaminen ja karheat tekstiilit
• Hiki ja pitkään iholla viipyvä kosteus
• Saippua ja muut pesuaineet ja kemikaalit
• Stressi
• Infektiot

Mistä tietää, että on atooppinen ihottuma?

Jos ihottuma ei juuri kutia, se harvoin on atooppista ihottumaa vaan jotain muuta. Atooppiseen ihottumaan liittyy aina ihon kutina. Jotkut atoopikot kokevat kutinan hieman polttelevana kipuna.

Atooppinen ihottuma – millä ihoalueilla se esiintyy?

On tavallista, että atooppinen ihottuma oireilee eri ikäisenä eri alueilla.

• Vauvat: Ihottumaa on etenkin poskissa, päänahassa, vartalolla ja raajoissa.
• Leikki-ikäiset: Ihottuma hakeutuu usein varsinkin polvi- ja kyynärtaipeisiin, ranteisiin ja nilkkoihin.
• Kouluikäiset: Taiveihottuman lisäksi ihottumaa on monesti pakaroissa ja takareisissä, käsissä ja jalkaterissä.
• Murrosikäiset: Tässä iässä ihottuma usein rauhoittuu. Joillakin pysyvästi, joillakin se palaa myöhemmin.
• Aikuiset: Atooppinen ihottuma keskittyy taipeisiin, kaulaan, niskaan, ylävartaloon ja kasvoihin.

Atooppisen ihottuman hoito

Atooppisen ihottuman hoito on oireenmukaista. Säännöllinen, päivittäinen rasvaus perusvoiteilla pitää kuivan ihon kutinaa aisoissa, korjaa ihon kosteustasapainoa ja estää ihottuman uusiutumista. Ylläpitohoidon tavoitteena on pitää iho hyvässä kunnossa.

On tärkeää tunnistaa ihottuman pahenemisvaihe ajoissa ja tehostaa hoitoa heti, kun ensimmäiset oireet ilmaantuvat.

• Ihoa rasvataan joka päivä – myös silloin, kun se on hyvässä kunnossa!
• Kaksi rasvauskertaa päivässä yleensä riittää.
• Voide imeytyy helpommin pyyhekuivalle iholle.
• Voidetta pitää käyttää reilusti! Tarvittaessa voi laittaa toisen kerroksen, kun ensimmäinen on imeytynyt.
• Mitä kuivempi iho, sitä rasvaisempi voide. Talvella iho usein kuivuu, silloin tarvitaan rasvaisempi voide.
• Omiin tarpeisiin sopivan perusvoiteen löytää kokeilemalla.
• Voide on hyvä levittää myötäkarvaan, sillä edestakainen hankaus voi ärsyttää karvatupen juuria.
• Voidetta levittäessä voi samalla taputella ja painella ihoa. Se helpottaa ihon kihelmöintiä, saa pintaverenkierron vilkastumaan ja voidekin imeytyy paremmin.
• Voidepesu on hyvä osa atooppisen ihottuman päivittäistä perushoitoa. Iho ensin kostutetaan, sen jälkeen se pestään kauttaaltaan joko vesiliukoisella perusvoiteella tai suihkuöljyllä.

Mitä voidetta atooppiselle iholle?

• Atooppiselle iholle kannattaa aluksi valita keskirasvainen perusvoide. 
• Mitä kuivempi iho on, sitä rasvaisempi voide kannattaa valita.
• Perusvoidetta voi vaihtaa, jos se ei tunnu tehoavan.
• Jos iho on kovin huonossa kunnossa, perusvoide voi hieman kirvellä ja ihon punoitus lisääntyä. Se ei tarkoita, että voide olisi huono tai väärä. Kun ihottuma rauhoittuu, kirvely ja punotuskin vähenevät.
• Perusvoiteet eivät kuivata ihoa.
• Perusvoiteet eivät sisällä tulehdusta vähentäviä lääkeaineita. Kun iho tulehtuu, sitä hoidetaan kortisonivoiteella.

Aqualan L

Aqualan Duo

Aqualan Plus

Tulehtunut iho tarvitsee kortisonivoidetta

Pelkillä perusvoiteilla ei pärjää, jos iholla on ihottumaa eli se on tulehtunut ja ärtynyt. Silloin ihoa hoidetaan kortisonivoiteella.

• Kortisonivoidetta käytetään ja jaksotetaan lääkärin ohjeen mukaan.
• Aikuisen atooppiseen ihottumaan kortisonivoidetta käytetään yleensä 1–2 viikon jaksoina.
• Lapsilla jakson pituus on usein 3–5 päivää – esimerkiksi neljä päivää hydrokortisonia, neljän päivän tauko ja niin edelleen.
• Kortisonivoidetta käytetään paikallisesti ihottuma-alueille.
• Kortisonin käytössä ei kannata kitsastella. Jos sitä laittaa liian ohuelti, lääke ei pääse vaikuttamaan. Kortisonivoidetta levitetään iholle yhtä paksulti kuin perusvoidettakin.
• Jos jokin ihottuma-alue rauhoittuu toisia nopeammin, kortisonin voi sillä alueella laittaa tauolle ja jatkaa käyttöä niillä alueilla, jotka yhä oireilevat.

Jos ihottuma on hyvin vaikeaa tai iho on päässyt jäkälöitymään, voi lääkäri määrätä vahvempia lääkevoiteita tai ohjeistaa erilaiseen kortisonivoiteen käyttöön.

Kumpi ensin, kortisoni vai perusvoide?

Perusvoide voi haitata kortisonin imeytymistä. Ihanteellista olisi, että ensin laitetaan kortisonivoide, odotetaan noin tunti ja sitten levitetään perusvoide.

Tämä marssijärjestys ei kuitenkaan ole ehdoton. Jos arjen sujuvuuden kannalta on kätevämpi laittaa ensin perusvoide ja sitten kortisoni, niin on lupa tehdä. Tärkeintä on, että kortisonia ja perusvoidetta ei levitä iholle yhtä aikaa.

Voitelupäiväkirja on hyvä apu, kun pitää arvioida voiteiden tehoa ja suunnitella jatkohoitoa yhdessä lääkärin kanssa. Voitelupäiväkirjaan merkitään kuinka usein niin lääke- kuin perusvoiteita käyttää. Voitelupäiväkirjaa kannattaa pitää ainakin hoidon alussa sekä silloin, kun ihottuma pahenee.

Miten helpottaa atooppisen ihon kutinaa?

Esimerkiksi jokin allergeeni, muutos ilman kosteudessa, hikoilu tai kemikaalit voivat laukaista kutinan. Kutina on usein ensimmäinen merkki siitä, että atooppinen ihottuma on nostamassa päätään.

Kun kutina tulee, on tärkeä alkaa tehostaa hoitoa. Usein on syytä ottaa lääkevoiteet käyttöön, oman hoitosuunnitelman mukaisesti. Monesti lääkevoiteet ovat paras kutinan helpottaja.

Lääkevoiteet eivät välttämättä vie kutinaa pois saman tien. Kutinaan voikin kokeilla erilaisia kikkoja. Viileä tuntemus vie usein kutinaa pois, siksi moni niksi liittyy kylmään:

• Jääkaappikylmä perusvoide
• Kylmäpakkaus
• Moni atoopikko kokeilee avantouintia ja kokee siitä olevan apua
• Hyvin hankalasti kutisevan ihon päälle voi laittaa keinoihoa
• Pienille lapsille voi yöllä laittaa tumput käteen

Raapimisen seurauksena iho jäkälöityy – siksi raapimista kannattaa yrittää ehkäistä. Kynnet on hyvä pitää lyhyinä. Jos tarve raapia on ihan pakottava, osalla toimii se, että ihoa pikemminkin nyppii kuin raapii. Se voi helpottaa oloa mutta ei vahingoita ihoa.

Voiko atooppinen ekseema alkaa vasta aikuisiällä?

Tyypillistä on, että atooppisen ihottuman oireita on jo lapsena. Siitä huolimatta atooppinen ihottuma voi myös tulla vasta aikuisiällä. Aikuisilla voi olla atooppista ihottumaa myös kasvoissa. Kasvoille voi kokeilla perusvoiteita, jotka sitovat kosteutta ihoon.

Mihin aikaan vuodesta atooppinen ihottuma on pahimmillaan?

Kesällä auringon UV-säteily vähentää tulehdusta ja paksuntaa ihoa. Silloin iho on usein paremmassa kunnossa kuin talvella, jolloin iho on ohuempi ja siitä pääsee enemmän haihtumaan kosteutta. Lisäksi talvella ilmankosteus on matalampi kuin kesällä – niin ulkona kuin lämmityksen takia sisätiloissa. Näiden seikkojen takia monella iho oireilee eniten talvisin.

• Jos tunnistaa, että kuiva ilma pahentaa itsellä oireita, ilmankostuttimesta kotona voi olla hyötyä.
• On tärkeä muistaa, että liikaa kosteus voi johtaa kosteusvaurioihin. Siksi kodin ilmankosteus ei saa nousta yli 45 prosentin.
• Sisäilmaa kostuttaa myös se, kun kuivaa pyykit sisällä.

Voiko atooppinen ihottuma levitä?

Alueet, joille ihottumaa tulee, ovat pitkälti ikäkausiin sidottuja. On kuitenkin mahdollista, että atooppinen ihottuma leviää näiltä tyyppipaikoilta. Esimerkiksi vaikea atooppinen ihottuma voi levitä oireilemaan koko keholla.

Vaikuttaako stressi ihon kuntoon?

Stressi – tai mieliala ylipäätään – on yksi suurimmista atooppista ihottumaa pahentavista tekijöistä.

Paitsi että stressi voi suoraan pahentaa ihon kuntoa, se voi tehdä niin myös välillisesti. Jos voimavarat ovat vähissä, ei välttämättä jaksa hoitaa ja rasvata ihoa niin hyvin kuin syytä olisi.

Jokaisella olisi tärkeää olla omaa hyvinvointia tukevia keinoja, jotka helpottavat stressiä. Ne voivat olla vaikkapa hengitys- tai rentoutusharjoituksia, mindfulnessia, luonnossa liikkumista tai yhdessäoloa muiden kanssa.

Vaikuttaako ruokavalio atooppiseen ihottumaan?

Ei ole mitään tiettyä ruokavaliota, jota suositeltaisiin atooppista ihottumaa sairastaville. Ravinnolla toki on merkitystä siihen, miten ihminen ja sitä kautta hänen ihonsa voivat. Suositus terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta pätee atoopikkoihin siinä missä keneen tahansa muuhunkin.

Jos itsellä on ruoka-aineallergioita, jotka vaikuttavat ihoon, kyseisiä ruoka-aineita toki kannattaa välttää.

Pre- ja postbioottien vaikutusta atooppiseen ihottumaan on tutkittu jonkin verran ja näyttää siltä, että niistä voi olla hyötyä. Todisteita tästä ei kuitenkaan ole vielä niin paljoa, että niitä suositeltaisiin kaikille atooppista ihottumaa sairastaville.

Miksi atooppinen iho vetistää ja hilseilee?

Hilseily on yksi atooppisen ihottuman oireista. Pahenemisvaiheessa iholla voi jopa olla pieniä nesterakkuloita ja se voi erittää kudosnestettä.

Atooppisen ihottuman hoidossa voi käyttää myös sidoksia ja hauteita.

• Rasvahauteet tehostavat voiteen imeytymistä ja pitävät ihottuma-alueen tasaisen kosteana.
• Lääkerasvaa laitetaan reilusti ihottuma-alueelle ja harsotaitokselle, joka laitetaan ihon päälle. Rasvahaudetta saa pitää korkeintaan kahdeksan tunnin ajan.
• Sidokset puolestaan estävät myös raapimista ja mekaanista ärsytystä.

Urheilu, hikoilu, suihkuttelu ja saunominen – muista nämä

Ihoa saa pestä joka päivä! On tärkeää pestä pois hiki, lika, kuollut ihosolukko ja voiteiden jäämät, sillä ne ärsyttävät ihoa.

• Viileä tai lämmin vesi ärsyttää ihoa vähemmän kuin kuuma.
• Saippuan sijaan kannattaa iho pestä vesiliukoisella perusvoiteella.
• Iho kuivataan hellästi taputellen.
• Iho pitää voidella perusvoiteella heti pesun jälkeen.

Saunominen on sallittu, mutta joillakin se voi pahentaa oireita. Kosteat ja lempeät löylyt ovat atoopikolle sopivammat kuin kovat.

Ajatuskin liikunnasta voi tuntua pahalta, jos hiki ja hankaavat vaatteet ärsyttävät ihoa. Kannattaa hypätä suihkuun heti hikihetken jälkeen. Hyvät liikuntavaatteet hengittävät. Löysät, polyesteristä tai puuvillasta valmistetut vaatteet ovat usein parhaat.

Asiantuntija: Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs

Teksti: Jenni Kleemola