Kutinaa iholla, kirvelyä sukuelimissä tai suussa, haavaumia sekä ihon paksuuntumista ja arpeutumista. Jäkäläsairaudet ovat monimuotoinen oirekirjo ihosairauksia, ja niitä on kahta tyyppiä: valko- ja punajäkälää.
”Keskenäänkin jäkäläihottumat ovat erilaisia: siinä, missä valkojäkälä voi puhjeta jo lapsuudessa, punajäkälää tavataan yleensä vasta keski-ikäisillä”, kertoo iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back HUSista sekä Ihosairaalasta.
Valkojäkälä voi puhjeta jo lapsuudessa, punajäkälää tavataan yleensä vasta keski-ikäisillä.
Kummassakin tautimuodossa oireiden voimakkuus vaihtelee potilaittain. Yksi potee vuosia vain lievää kutinaa iholla eikä lähde oireittensa vuoksi lääkäriin, toisen oireet voivat olla paljon rajummat ja vaatia nopeaa hoitoa.
”Vaihtelevuutensa takia jäkäläsairauksien esiintyvyyttä Suomessa ei tunneta. Se tiedetään, että jäkälät ovat autoimmuunisairauksia – toisin sanoen tauteja, joissa elimistön oma puolustusjärjestelmä pettää. Jäkäläsairauksien laukaisevaa syytä ei tunneta.”
Valkojäkälää yleensä sukuelimissä
Kumpaakin jäkälää tavataan genitaalialueella. Sekä miehillä että naisilla jäkäläihottuma oireilee sukupuolielinten seudulla kirvelynä, usein kovana kutinana ja jopa limakalvojen haavaumina.
”Tavallisimmin sukuelinten alueella tavataan valkojäkälää. Se oireilee lähes yksinomaan juuri genitaalialueella. Sukuelimet kutisevat valkojäkälässä voimakkaasti, ja iho alkaa paksuuntua ja muodostaa vaaleaa, arpimaista kudosta.”
Kumpaakin jäkälää esiintyy genitaalialueella. Tavallisimmin sukuelinten alueella tavataan valkojäkälää.
Naisilla kutiseva valkojäkälä oirehtii usein myös häpyhuulien ja peräaukon tuntumassa.
”Miehillä valkojäkälä aiheuttaa usein esinahan kiristymistä, sillä tauti muodostaa arpimaisen renkaan esinahan ympärille. Myös virtsaaminen voi vaikeutua”, Hiltunen-Back kuvailee.
Valkojäkälä muistuttaa hiivaa, talttuu kortisonilla
Valkojäkälä on hankalasti tunnistettava sairaus, sillä sen oireet tapaavat etenkin naisilla muistuttaa hiivatulehdusta. Moni nainen käy tuloksetta läpi lukuisat hiivahoidot ennen kuin lähtee lääkäriin – ja siitä huolimatta voi viedä aikaa, ennen kuin oikea diagnoosi löytyy.
”Valkojäkälän hoitona on taudin esiintymisalueesta riippumatta kortisoni. Valkojäkälän saa talttumaan voimakkailla kortisonivoiteilla, mutta tarvitaan pitkiä hoitojaksoja. Kun oireet alkavat helpottaa, vaihdetaan miedompiin, oireet kurissa pitäviin kortisonivalmisteisiin.”
Kortisonin vaihtoehtona kummassakin jäkälämuodossa voidaan käyttää kalsineuriinin estäjiä. Niitä ovat takrolimuusi- sekä pimekrolimuusi-nimiset lääkeaineet.
Punajäkälä kutisee keholla ja kirvelee suussa
Siinä, missä valkojäkälä ilmaantuu lähes yksinomaan vain genitaalialueelle, punajäkälä oireilee tavallisimmin muissa osissa vartaloa mutta joskus myös genitaaleissa. Iholla sen tärkein oire on kutisevat ja punoittavat läiskät.
”Joskus punajäkälän tunnistaminen muista ihosairauksista saattaa olla haasteellista, sillä iho-oireet muistuttavat esimerkiksi psoriasista.”
Lääkäriin punajäkälästä kärsivä lähtee yleensä silloin, kun kutina ja kirvely alkavat haitata arkea. Genitaalialueen punajäkälä on omiaan vaikeuttamaan seksielämää, myös virtsaaminen voi sattua.
Punajäkälän tunnistaminen saattaa olla haasteellista, sillä iho-oireet muistuttavat esimerkiksi psoriasista.
”Miehillä punajäkälä voi aiheuttaa etenkin sukuelimiin rengasmaisia, liilaan vivahtavia läiskiä.”
Punajäkälää saattaa esiintyä myös suussa, jolloin se rikkoo suun limalvoja.
”Silloin varsinkin mausteiset ja happamat ruoat tuottavat kipua”, Hiltunen-Back kertoo.
Punajäkälän tunnistaa ihotautilääkäri
Punajäkälää muistuttavissa oireissa oikea osoite on ihotauteihin erikoistunut lääkäri. Jäkäläihottumasta voidaan tarvittaessa ottaa koepala, joka tutkitaan mikroskoopilla – ja diagnoosi varmistuu.
”Punajäkälää hoidetaan valkojäkälän tapaan kortisonivoiteilla, olipa kyse keholla tai genitaalialueella oireilevasta tautimuodosta.”
Ensin aloitetaan vahvemmalla kortisonilla ja siitä siirrytään pikkuhiljaa miedompaan, oireet aisoissa pitävään kortisoniin. Kortisonisivelyjen välillä tarvitaan hoitavia perusvoiteita, ja vaihdevuosi-ikäisten naisten sukuelinjäkälässä myös estrogeenivalmisteita.
Joillakin potilailla punajäkälä menee itsestään ohi tai talttuu kertakuurilla kortisonia. Toiselle kortisoni taas saattaa jäädä pysyväksi lääkkeeksi taltuttamaan iho-oireita.
Jäkäläsairaudet on syytä hoitaa varhain
Epämääräisissä iho-ongelmissa, kuten kehon, sukuelinten tai suun kutina-, kirvely- ja haavaumaoireissa, on aina syytä lähteä viivyttelemättä lääkäriin.
”Kumpikin jäkälämuoto lisää hieman limakalvojen levyepiteelisyövän riskiä. Mitä varhemmin ja tehokkaammin jäkälät hoidetaan, sitä paremmin syöpäriskikin pysyy kurissa”, Hiltunen-Back toteaa.
Mitä ovat puna- ja valkojäkälä?
- Puna- ja valkojäkäläihottumat ovat ihosairauksia, jotka aiheuttavat iholla kutinaa, kirvelyä, haavaumia sekä ihon paksuuntumista ja arpeutumista.
- Kumpaakin jäkälää tavataan myös sukuelimissä, joskin genitaalialueen oireet ovat tavallisimmin valkojäkälää.
- Valkojäkälä voi puhjeta jo lapsuudessa, mutta punajäkälää tavataan yleensä vasta keski-ikäisillä.
- Jäkälät ovat elimistön vastustuskyvyn häiriöihin kytkeytyviä autoimmuunisairauksia, joiden syntysyytä, esiintyvyyttä tai laukaisevaa tekijää ei tunneta.
- Kumpaakin jäkälätyyppiä hoidetaan tavallisimmin kortisonilla.
Teksti: Essi Kähkönen
