Migreeni vai jännityspäänsärky – miten ne erottaa?
Migreenin ja jännityspäänsäryn selkein ero on, että migreeni oirehtii useammilla tavoilla. Jännityspäänsärky on pelkkää päänsärkyä, migreenissä esiintyy säryn lisäksi esimerkiksi valonarkuutta, ääniherkkyyttä ja pahoinvointia.
Migreenissä oireet tulevat yleensä kohtauksina, joiden välillä ihminen on oireeton. Jännityspäänsärky voi olla jatkuvaa, tai sitä voi tulla aina välillä.
”Migreenin ja jännityspäänsäryn kivun voimakkuutta on vaikea verrata, sillä kipu on aina subjektiivista. Selvää kuitenkin on, että toistuva päänsärky laskee elämänlaatua ja siihen pitää saada apua”, neurologi Ville Artto sanoo.
Migreeniä sairastaa noin 12 prosenttia ihmisistä jossain vaiheessa elämäänsä. Sitä esiintyy noin 18 prosentilla naisista ja kuudella prosentilla miehistä.
Naisilla migreeni on yleisempää todennäköisesti hormonaalisten tekijöiden takia. Estrogeenitason lasku onkin yksi tavallisista syistä kohtauksen alkamiselle.
Jännityspäänsärky on migreeniä yleisempää, mutta luotettavaa arviota sen määrästä on vaikeaa antaa.
”Arviot jännityspäänsäryn yleisyydestä vaihtelevat, sillä oireisto on usein niin lievää, ettei potilas hakeudu terveyspalveluiden pariin eivätkä diagnoosit rekisteröidy tilastoihin. Kyselytutkimuksissa on arvioitu, että jopa 40 prosenttia ihmisistä kärsii joskus jännityspäänsärystä.”
Jännityspäänsäryn ennaltaehkäisy ja hoito
Jännityspäänsäryn hoidoksi riittävät useimmiten tavalliset tulehduskipulääkkeet. Niitä voi ottaa tarvittaessa kuurina maksimissaan noin viikon ajan. Vaikeisiin tapauksiin voidaan päänsärynestolääkkeenä käyttää joskus amitriptyliiniä sisältävää lääkitystä, mutta se on harvinaista.
Sekä jännityspäänsäryssä että migreenissä ennaltaehkäisy on tärkeää. Lääkkeettömiä, terveyttä edistäviä hoitokeinoja ovat esimerkiksi
- työergonomia
- tauot ja taukojumppa istumatyössä
- yleinen terveydestä ja kunnosta huolehtiminen
- fysioterapia
Lääkkeettömät hoitokeinot eivät välttämättä paranna toistuvaa migreeniä tai jännityspäänsärkyä, mutta ne voivat lieventää ja ennaltaehkäistä oireita.
Päätä särkee päivittäin – pitääkö huolestua?
Päivittäinen päänsärky ei todennäköisesti ole merkki vakavasta sairaudesta. Elämänlaadun kannalta se on kuitenkin huono asia.
”On rasittavaa, kun pää on kipeänä. Lääkäriin on syytä mennä, jos tuntuu, että päänsärkyjä on liikaa, eikä niiden kanssa pärjää kotikonstein. Ensi sijassa tulisi mennä yleislääkärin puheille, hankalammassa tapauksessa neurologille”, Artto ohjeistaa.
Toispuoleinen päänsärky on useimmiten migreeniä
Toispuoleisen päänsäryn taustalla on todennäköisimmin migreeni. Jo antiikin Kreikassa tunnistettiin toispuoleinen päänsärky, jonka nimi oli hemicrania – siitä sana migreeni juontaa juurensa.
”Migreeni on usein toispuoleista päänsärkyä, mutta se voi ilmetä myös symmetrisenä kipuna. Joskus toispuoleisen päänsäryn taustalla voi olla myös esimerkiksi sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia tai hemicrania continua, mutta ne ovat hyvin harvinaisia sairauksia migreeniin verrattuna”, Artto kertoo.
Toispuoleinen päänsärky voi olla myös jännityspäänsärkyä, koska sekin tuntuu joskus vain toisella puolella päätä. Silloin kyse on useimmiten stressistä, lihasjännityksestä tai huonosta ergonomiasta.
Migreenin oireet ja hoito
Migreeni ilmenee yleensä kohtauksina, jotka alkavat ja loppuvat. Kohtausten välillä ihminen on oireeton. Joillakin ihmisillä migreeni voi kroonistua, jolloin oireet tuntuvat jatkuvina.
Migreenin ennakko-oireet ovat epäspesifejä eikä ihminen välttämättä tunnista niitä migreenin oireiksi. Ne saattavat alkaa tunteja ennen päänsärkyvaihetta. Migreenin oireita voivat olla esimerkiksi väsymys, ärtymys ja haukottelu.
”Selittämätön väsymys voi olla migreeniä. Ajan kanssa ihminen oppii usein tunnistamaan, että tämä on olotila, joka tulee ennen migreeniä”, Artto kertoo.
Migreenikohtauksen ajan päätä voi särkeä ja ihminen tuntea tarvetta vetäytyä pimeään huoneeseen lepäämään. Olo voi olla joko lievästi etova, pahimmillaan ihminen oksentaa kaaressa.
Migreenikohtaus kestää yleensä muutamasta tunnista muutamaan päivään. Jälkivaiheessa voi esiintyä esimerkiksi väsymystä ja huonovointisuutta.
Migreenikohtaus kannattaa yleensä hoitaa lääkkeillä. Osa ihmisistä pärjää tulehduskipulääkkeillä, kuten ibuprofeiinilla, osa tarvitsee triptaaneja eli migreenin täsmälääkkeitä. Niitä voi lääkärin ohjeilla myös yhdistellä.
Migreenin hoitoon on olemassa myös uusia täsmäkohtauslääkkeitä, gepantteja. Niitä voidaan käyttää myös migreenin estohoitona.
”Migreenin hoitotavat kehittyvät ja lääketiede kehittyy. Uusia estolääkityksiä on nykyään myös vaikeaan, krooniseen migreeniin”, Artto huomauttaa.
Aurallisen migreenin oireet
Noin kolmasosalla migreeni on aurallinen. Se tarkoittaa, että migreenikohtauksen alussa näkökenttään ilmaantuu laajeneva sahalaitakuvio. Auraoireita voivat olla myös raajojen toispuoleinen puutuminen ja puheen vaikeutuminen.
”Samalla ihmisellä voi olla sekä auraton migreeni että aurallinen migreeni”, Artto huomauttaa.
Aura kestää yleensä vajaan tunnin ja voi häiritä näköä. Osalla se on voimakkaampi kuin toisilla.
Päänsärkyvaihe aurallisessa migreenissä on samanlainen kuin tavallisessakin migreenissä.
Migreeni, pahoinvointi ja raskaus
Migreenilääkkeet auttavat myös migreenin aiheuttamaan pahoinvointiin. Haaste on siinä, jos ne oksentaa ulos: silloin kohtauslääkkeet eivät ehdi imeytyä. Siksi lääke pitäisi ottaa mahdollisimman nopeasti oireiden alkaessa.
Vaikka migreeni on naisilla miehiä yleisempää, hyvä uutinen on se, että migreeni usein rauhoittuu raskausaikana.
”Kun naiselta puuttuvat raskauden vuoksi kuukautiskierron aiheuttamat hormonitasapainon vaihtelut, migreeni pysyy yleensä rauhallisempana. Raskausaikana migreenin käyttöön on rajallisempi määrä lääkkeitä”, Artto sanoo.
Ylipäätään migreenin aktiivisuus vähenee, kun elää mahdollisimman säännöllisessä vuorokausirytmissä. Se tarkoittaa, että menee nukkumaan samaan aikaan päivittäin, nukkuu riittävästi, syö säännöllisesti ja välttää stressiä mahdollisuuksien mukaan.
Asiantuntijan opit – päänsärkypäiväkirja
- Pidä päänsärkypäiväkirjaa. Päänsäryt kannattaa kirjata muistiin päänsärkypäiväkirjaan, johon merkitään särkypäivät ja mahdolliset lääkkeet. Se on lääkärille oiva apu päänsärkysairauden aktiivisuutta arvioitaessa. Kirjaukset voi tehdä paperille tai mobiiliapplikaatioon. Suomen Migreeniyhdistys ry:n sivuilta voi myös tulostaa päänsärkypäiväkirjan
- Huomioi lääkepäänsärky. Hyvä kohtauslääkitys on kaiken a ja o migreenin hoidossa, mutta jos lääkkeitä kuluu paljon, tilanne voi kroonistua. Jos viikoissa on jatkuvasti enemmän päiviä kohtauslääkkeiden kanssa kuin ilman, ota asia puheeksi lääkärin kanssa. Päänsärkypäiväkirja auttaa tässäkin. Päiväkirja voi paljastaa senkin, ettei päätä todellisuudessa särjekään niin usein kuin luulee.
- Moni sairastaa migreeniä tietämättään. Suomessa asuu paljon ihmisiä, joilla on migreeni, muttei diagnoosia. Reseptilääkitys voisi auttaa heitä. Kun migreeni tunnistetaan, saa tehokkaampaa hoitoa.
Asiantuntija: neurologi Ville Artto
Teksti: Rosanna Marila
