Käsikivut – tunnista ja hoida yläraajavaivat  

Mistä käsikivut voivat johtua? 

Anatomisesti käsikipu voi olla joko sormessa, ranteessa, kyynär- tai olkavarressa. Kipu voi olla monitasoista: ranteen alueen hermopinne voi aiheuttaa säteilevää kipua olkapäähän asti, ja kaularangan hermopinne voi säteillä sormiin. Tavallisimmat kiputilat ja niiden syyt löytyvät silti yleensä kipukohdasta. 

Ikä vaikuttaa käsikipujen taustalla. Nuorilla käsikivut ovat useimmiten vamman tai ylikuormituksen aiheuttamia. Keski-ikäisillä ja iäkkäämmillä kivut johtuvat yleensä jänne- ja nivelrappeumasta, kuten nivelrikosta, tai nopeasti lisääntyneestä kuormituksesta. 

Jos kädet ovat kipeytyneet yllättäen, lääkärin pitää selvittää, paljonko ihminen käsiään kuormittaa, mikä on hänen ammattinsa ja mitä hän harrastaa. Esimerkiksi kiipeily on nykyään suosittua ja kuormittaa käsiä voimakkaasti. Myös yllättävä, lisääntynyt kuormitus vaikkapa mökillä puuhastellessa voi olla käsikipujen taustasyy. 

Mistä rannekipu voi johtua? 

Jännetuppitulehdus ranteessa ja sormissa on tavallinen syy käsikivuille. Jännetuppitulehdukselle voivat altistaa liiallisen rasituksen lisäksi: 

• Sokeritauti ja kilpirauhasen vajaatoiminta, jotka aiheuttavat turvotuksia jännekalvoissa. Ne altistavat sekä jännetuppitulehduksille että rannekanavaoireyhtymälle. 
• Reumasairaudet, joista johtuva sormi- tai rannekipu ei vaadi kehittyäkseen ylimääräistä kuormitusta. 
• Nivelrikko

Miten jännetuppitulehdusta voi hoitaa? 

Jännetuppitulehdus voi olla ojentaja- tai koukistajajänteissä sekä sormien, kämmenen tai ranteen alueella. Sen hoidossa kuormituksen vähentämisen ohella voidaan käyttää apuna rannetukea ja tulehduskipulääkkeitä. Lääkäri saattaa antaa kortisonia pistoksena, varsinkin napsusormeen, jossa sormen koukistajajännekalvo alkaa turvotessaan hangata jännetupen rengassidettä ja sormi napsua. 

Yleinen potilasryhmä jännetuppitulehduksissa on vastasynnyttäneet äidit. Raskauteen ja synnytykseen liittyy usein turvotusta, minkä lisäksi äiti joutuu nostelemaan toistuvasti pientä lasta. Ne altistavat jännetuppitulehdukselle.

Mikä on tenniskyynärpää eli lateraalinen epikondyliitti? 

Tenniskyynärpää eli lateraalinen epikondyliitti on vaiva, joka kestää usein pitkään, kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen. Se tulee yleensä keski-ikäisille potilaille, joiden jännerakenteissa alkaa olla rappeumaa.

Kun ranteen ojentajalihaksen yläkiinnitykseen kohdistuu lisääntynyt tai pitkittynyt kuormitus, sen jänteiseen osaan tulee pieniä kudosrepeämiä, jotka parantuessaan kurovat arpea levossa yhteen. Kun kyynärniveltä ojentaa ja rannetta taivuttaa ylöspäin, arpikudoksen repeämät tuntuvat kipuna.

Lue myös: Tenniskyynärpää on kiusallinen vaiva

Mikä hiirikäsi on ja miten sitä voi ennaltaehkäistä? 

Hiirikäsi on anatomisesti sama asia kuin tenniskyynärpää. Hiirikädessä kipu tulee kyynärvarteen kämmenselän puolelle. Terävin kipupiste sijaitsee olkaluun ulomman sivunastan kohdalla.  

Hiirikäden ennaltaehkäisyssä oleellista on hyvä työergonomia. Tietokoneen ääressä työskentelevän pitäisi: 

• Istua tai seistä niin, että kyynärnivelet ovat suorassa kulmassa. 
• Antaa käsien levätä pöydällä tai kannettavan tietokoneen päällä. Kämmenet eivät saisi roikkua ilmassa. 
• Huomioida, millainen tietokoneen hiiriohjain on. Yhdelle sopii perushiiri, toiselle kosketuslevy, kolmannelle pystyhiiri. 
• Vaihdella hiirtä kädestä toiseen. Se voi tuntua alkuun hankalalta, mutta siihen tottuu.

Mikä on golfkyynärpää eli mediaalinen epikondyliitti? 

Golfkyynärpää eli mediaalinen epikondyliitti tarkoittaa kyynärvarren sisäsivun koukistajapuolen kiinnityksen kipua.

Golfkyynärpää syntyy, kun kättä joutuu kiertämään ja koukistamaan toistuvasti tai yhtäjaksoisesti tavallista pidempään. Se voi tulla myös siksi, että golfaaja lyö liian usein maahan eikä palloon.

Vaivaa on vaikea ennaltaehkäistä, sillä kuormituksen pitäisi olla juuri oikealla tasolla, eikä se ole aina mahdollista.

Golfarin kyynärpäävaiva voi todellisuudessa olla tenniskyynärpää, varsinkin aloittelevilla golffareilla, jotka lyönnissä vievät mailaa taakse liiaksi rannetta taivuttamalla. 

Miten hoidan tenniskyynärpäätä ja golfkyynärpäätä?

Akuutisti alkanutta äkäistä tenniskyynärpäätä voi hoitaa rannetuella. Viikon, kahden jälkeen käden ei enää kannata antaa olla täysin levossa, koska siitä on enemmän haittaa. Kättä tulisi mieluummin käyttää, mutta sopivalla kuormitustasolla.

Fysioterapeutin ohjaamista venytys- ja vahvistusharjoituksista saa apua. Ne ja kärsivällisyys ovat oleellisia, sillä molempien vaivojen parantumisessa kestää aikansa.

Kipuun voi auttaa paikallisesti levitettävä kipugeeli, mutta suun kautta otettavat tulehduskipulääkkeet eivät hoida jännerakenteiden rappeumista tai arpeumista johtuvaa oireilua.

Leikkausta tenniskyynärpäähän tai golfkyynärpäähän tarvitaan hyvin harvoin. Se tehdään vain, jos oireet ovat kestäneet yli vuoden eikä muu hoito auta.  

Miksi peukalo on kipeä? 

Tavallisimpia syitä ovat napsusormi ja nivelrikko. Yksi yleisistä kulumakohdista on peukalon tyvinivel. 

Peukalon nivelrikolle on tyypillistä edetä hitaasti ja aaltoillen. Nivelrikko voi vetää peukaloa keskelle kämmentä. Pullojen korkin ja purkkien kansien avaaminen voi käydä hankalaksi ja peukalon tyveen voi muodostua kyhmy. 

Alkuvaiheessa oireilevaa peukalon tyvinivelrikkoa hoidetaan tulehduskipulääkkeillä ja peukalotuella. Jos peukalokipu alkaa haitata yölläkin, leikkausvaihtoehto on mahdollinen. Leikkaustapa riippuu siitä, montako peräkkäistä niveltä on kulunut ja mikä on potilaan tarve kuormittaa käsiä.

Mikä on hermopinne ja miten sitä voi hoitaa? 

Tavallisin hermopinne on rannekanavaoireyhtymä. Se johtuu usein jännekalvojen paksuuntumisesta. Rannekanavaoireyhtymä aiheuttaa puutumisoiretta sormiin. Lopulta tuntuu, että koko käsi puutuu, erityisesti öisin. 

Rannekanavaoireyhtymän hoidossa on tärkeää hyvä kliininen tutkimus, jossa selvitetään hermopinteen taso ja vaikeusaste. Jos vaikeusaste on lievä, paras hoito on yölasta eli rannetuki, jossa on vahvike kämmenpuolella. Jos kipu tästä huolimatta jatkuu, leikkaus on paras hoito.

Milloin lääkäriin? 

Jos käteen on tullut selkeä vamma, johon liittyy turvotusta, verenpurkaumaa ja kipua, on aina syytä mennä lääkäriin. Hoitamaton murtuma voi jättää pysyvän virheasennon tai nivelrikon. Myös hoitamattomasta hermo- tai jännevammasta voi jäädä pysyvä toiminnanvajaus tai kiputila.

Käsivamman kohdalla ei siis tule arvioida pelkkää kipua, vaan kannattaa viikon kuluessa vammasta käydä asiantuntijalla tarkistuttamassa, että käsi on kunnossa.

Teksti: Rosanna Marila

Asiantuntijana käsikirurgian erikoislääkäri, dosentti Jarkko Vasenius Pihlajalinnasta