Kipua kantapäässä? Näin hoidat plantaarifaskiittia

Mikä on plantaarifaskiitti ja mistä se johtuu?

Plantaarifaskiitti on kantapohjan etusisäsyrjälle paikantuva kiputila. Sen taustalla ovat kantakalvon eli plantaarifaskian pienet vauriot ja rappeumamuutokset, joita tulee tyypillisesti liian nopeiden kuormitusmuutosten myötä. Englanniksi asiaa kuvaa ilmaisu too much too soon eli liikaa liian nopeasti.

Jalkapohjan kalvojänne kulkee kannasta varpaiden tyveen. Sen tehtävä on olla tukirakenne ja iskunvaimentaja, se varastoi energiaa askeltaessa ja vapauttaa sitä liikkeessä. Kun se ärtyy, puhutaan plantaarifaskiitista. Nykyään siitä käytetään usein myös sanaa plantaarifaskiopatia.

Kenelle plantaarifaskiitti tulee?

Plantaarifaskiitti on hyvin yleinen juoksijoilla ja pallopeleissä. Myös ylipaino voi vaikuttaa. Plantaarifaskiitti on tavallinen vaiva kovan alustan päällä työskentelevillä seisomatyöläisillä, esimerkiksi varastotyöntekijöillä.

Plantaarifaskiitti voi kehittyä myös jalan erilaisten virheasentojen, tiukan pohkeen, ylipronaation tai vaikkapa nilkan liikerajoitteen myötä. Plantaarifaskiittia esiintyy tyypillisesti iäkkäämmillä ihmisillä, mutta sitä näkee myös nuoremmilla urheilijoilla.

Mitkä ovat plantaarifaskiitin oireet?

Plantaarifaskiitin oireissa kipu ilmaantuu tyypillisesti liikkeellelähdössä ja tuntuu kantapohjan kipuna. Usein se oireilee niin, että ensimmäiset askeleet ovat kivuliaita aamulla tai pidemmän istumisen jälkeen. Tyypillistä on, että kipu menee välillä pois, mutta palaa. Kipu voi tuntua erityisen kovana myös silloin, kun on liikkunut paljon, istahtaa hetkeksi ja lähtee uudelleen liikkeelle.

Osalla ihmisistä plantaarifaskiitti voi olla hyvinkin ärtynyt ja vaikeuttaa selkeästi liikkumista.

Miten plantaarifaskiitti todetaan?

Plantaarifaskiitti todetaan kipuoireiden perusteella, eli liikkeellelähtökivun kautta. Kliinisesti se voidaan todeta myös tutkimalla eli venyttämällä kantakalvoa ja tunnustelemalla kalvoa oirealueelta.

Röntgenkuvassa voi näkyä luupiikki, mutta se voi näkyä oireettomillakin ihmisillä, eikä kerro vaivasta suoraan.

Milloin pitää mennä fysioterapeutille? Entä lääkäriin?

Fysioterapeutti tai jalkaterapeutti ovat lähtökohtaisesti oikea taho hoitamaan plantaarifaskiittia. Oleellista olisi mennä tapaamaan asiantuntijaa oireiden ilmaantuessa, ellei vaiva asetu kuormitusta vähentämällä viikon, parin sisällä. Näin plantaarifaskiitti voidaan saada nopeammin aisoihin.

Lääkäriin kannattaa mennä, jos taustalla on onnettomuus, tai jos kannan alueelle on tullut kovempi isku. Näin voidaan sulkea pois mahdolliset murtumat. Lääkärikäynti voi olla paikallaan myös silloin, kun kipu kantapäässä on poikkeuksellisen voimakasta ja tuntuu levossa.

Plantaarifaskiitti saattaa olla pitkäaikainen vaiva. Se voi kestää esimerkiksi vuoden tai pidempäänkin. Mutta jos se saadaan alkuvaiheessa aisoihin, se voi hoitua jo muutamassa viikossa.

Plantaarifaskiitin hoidossa voi joskus iskeä toivottomuus, kun tilanne kestää pitkään. Sitkeää vaivaa on hoidettava sitkeästi. Vaikeina hetkinä kannattaa muistaa, että plantaarifaskiitin paranemisennuste on hyvä.

Plantaarifaskiitin hoidossa on hyvin tärkeää ja oleellista myös sopiva treeniohjelma. Se voi sisältää sekä venyttelyä että voimaharjoittelua, joka kuormittaa sopivalla tavalla ja vahvistaa jalkaa nousujohteisesti. Liikkeitä voi harjoittaa kotioloissa ja ne tulee tehdä alkuun rauhallisella tahdilla.

Auttaako hieronta plantaarifaskiittiin?

Ainoana hoitomuotona hierontaa ei tulisi käyttää, mutta jos pohje on tiukka ja nilkassa liikerajoitusta, hieronta voi olla osa hoitotilannetta. Osa kokee myös hyötyvänsä pallonpyörittelystä jalkapohjan alla. Oleellisinta on kuitenkin saada jalan kuormitustaso kuntoon.

Mitkä ovat hyvät kengät plantaarifaskiitissa? Entä pohjalliset?

Kun kantapää on ärtynyt, kovat ja ohutpohjaiset kengät voi vaihtaa tukevampiin ja sellaisiin, joissa on pehmustetta. Esimerkiksi lenkkareihin, joissa on kaaren tukea ja pehmustetta kantapäässä.

Myös pohjallisilla voi vaikuttaa plantaarifaskiittiin: osa ihmisistä selkeästi hyötyy niistä. On olemassa sekä valmispohjallisia että pohjallisia, jotka yksilöidään itselle sopivaksi. Valmispohjallisia saa esimerkiksi urheilukaupoista ja apteekeista.

Jos haluaa perehtyä tarkemmin omien jalkojen tilanteeseen, voi tehdä ammattilaisen kanssa alaraaja-analyysin ja arvion pohjallisten tarpeellisuudesta.

Auttaako teippaus plantaarifaskiitissa?

Kyllä, se voi olla alkuvaiheen kuuriluontoinen hoitotoimenpide, joka tarvittaessa voidaan toistaa myöhemminkin. Usein se rauhoittaa kantapään kipeää tunnetta. Teippikuuri voi kestää vaikka viikon tai pari, mutta sen pitää tuntua hyvältä, eikä iho saa ärtyä siitä. Urheiluteipillä saa hyvin tukevan teippauksen.

Teippauskuurin jälkeen plantaarifaskiitin hoitoa voi jatkaa tarvittaessa pohjallisella.

Millainen on plantaarifaskiitin hoidossa käytetty yölasta?

Yölasta estää jalan alastaipumista nukkuessa, sillä se pitää pohjetta ja kantakalvoa pienessä venytyksessä. Osa hyötyy lastasta aamulla, koska se voi vähentää liikkeellelähtökipua.

Plantaarifaskiitin hoidossa käytettäviä yölastoja on erilaisia, sekä isompia ja tukevampia että sukkamaisia tukia. Ne tekevät samaa asiaa.

Oleellista on löytää sen verran mukava lasta, että sen kanssa pystyy nukkumaankin. Jos on herkkäuninen, eikä lasta tunnu hyvältä, ei sitä tule käytettyäkään.

Onko muita keinoja helpottaa plantaarifaskiitista aiheutuvaa kantapääkipua?

Fysioterapeutin tekemä ESWT eli Shockwave-paineaaltohoito voi auttaa. Sen tavoitteena on parantaa hoidettavan alueen aineenvaihduntaa kudoksiin suunnatulla paineaaltohoidolla.

Teksti: Rosanna Marila
Asiantuntija: Joni Järvi, alaraajaongelmiin erikoistunut fysioterapeutti, Suomen alaraajafysioterapian yhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja.