Migreeni - oireet ja hoito

Migreenin vaikeus vaihtelee eri ihmisillä: yhdellä on lievät oireet, toisella hankalat, jollakin tulee neljä kohtausta vuodessa ja toisella viisi viikossa. Migreeni ei ole vaarallinen sairaus, mutta se voi aiheuttaa merkittävää toimintakyvyn ja elämänlaadun laskua.

Mikä on migreeni?

Migreeni on päänsärkysairaus, joka ilmenee yleensä kohtauksittain. Päänsäryn lisäksi kohtauksiin liittyy muitakin oireita. Migreeni on yleinen neurologinen sairaus: sitä on reilulla kymmenellä prosentilla suomalaisista, ja se yleisempää naisilla kuin miehillä.

Migreenin oireet

Tyypillisesti migreenikohtauksiin liittyy päänsärkyä, joka on sykkivää, toispuolista ja kovaa tai kohtalaista. Kohtauksissa voi olla myös monia muita oireita, kuten:

• Pahoinvointi
• Oksentelu
• Valonarkuus
• Ääniniherkkyys
• Hajuherkkyys
• Huimaus
• Aivosumu

Se, mikä oireista on hankalin, vaihtelee eri ihmisillä. Yhdelle pahin on päänsärky, toiselle pahoinvointi ja kolmannelle aivosumu. 

Aurallinen migreeni vai auraton migreeni?

Migreeni jaetaan auralliseen ja aurattomaan migreeniin. Aurallisessa migreenissä päänsärkyä edeltää esioire eli aura. Se on näköhäiriö, usein sahalaitamainen laajeneva kirkas kuvio. Joskus auraan liittyy vaikeus tuottaa puhetta, toispuoleista puutuneisuutta tai jopa toispuoleinen halvaus.

Aurattomaan migreeniin ei liity auroja. Auraton migreeni on aurallista yleisempi. Osalla ihmisistä on sekä aurallinen että auraton migreeni. Joillakin ihmisillä on migreenikohtauksessa pelkkä auraoire, jota ei seuraa lainkaan päänsärkyä.

Mikä voi laukaista migreenin?

Usein kohtaus tulee ilman mitään ulkoista syytä. Kohtauksia kuitenkin voivat aiheuttaa tietyt tekijät:

• Kuukautiskierto – osalla naisista on lähes aina migreeniä kuukautisten yhteydessä
• Epäsäännöllinen nukkuminen ja syöminen
• Punaviini
• Vilkkuvat valot

Mitkä ovat migreenin tyypillisimmät ennakko-oireet?

Osalla ihmisistä on useita tunteja ennen migreenikohtausta epämääräisiä ennakko-oireita, kuten haukottelua, väsymystä, ärtyneisyyttä tai jonkin ruoka-aineen mielihalua. Ennakko-oireita ei ole välttämättä helppo tunnistaa – kaikki ovat joskus väsyneitä tai ärtyneitä. Ennakko-​oireisiin voi kuulua myös muita kognitiivisia oireita, kuten ajattelun ja  tarkkaavaisuuden vaikeuksia.

Migreenikohtaus kestää yleensä 4–72 tuntia. Tehokas hoito voi saada kohtauksen menemään ohi nopeamminkin.

Mikä voi pahentaa migreeniä?

Kaikkea ei tiedetä siitä, miksi migreeni muuttuu joillakin ajan mittaan pahemmaksi ongelmaksi. Näiden tekijöiden kuitenkin tiedetään yleisesti pahentavan sitä:

• Unettomuus ja muut unihäiriöt
• Ylipaino
• Mielialaan liittyvät tekijät, kuten masennus ja ahdistus
• Yksittäisten migreenikohtausten alihoitaminen
• Migreenin kohtauslääkkeiden tai kipulääkkeiden liikakäyttö
• Stressi

Jos migreeni on kovin aktiivinen ja haittaa elämää, kannattaa kiinnittää huomiota hyviin ja säännöllisiin elämäntapoihin, kuten riittävään uneen ja liikuntaan.

Mitä tarkoittaa krooninen migreeni?

Pahimmassa tapauksessa migreenioireita voi olla melkein joka päivä ja silloin saattaa olla vaikea sanoa milloin edellinen kohtaus loppuu ja seuraava alkaa. Noin 1–2 prosentilla väestöstä on kroonista migreeniä.

Migreenin itsehoito

Päänsärky voi olla niin lievää, että siitä selviää ilman reseptillä saatavia migreenilääkkeitä. Päänsärkyyn voi käyttää tulehduskipulääkkeitä ja parasetamolia.

Lääkäriin kannattaa hakeutua herkästi, jos kohtauksia on usein tai ne ovat niin voimakkaita, että itsehoitolääkkeillä ei pärjää.

Migreenikohtausten hoito lääkkeillä

Yksittäisiä migreenikohtauksia hoidetaan kohtauslääkkeillä. Ne auttavat sitä tehokkaammin, mitä nopeammin ne kohtauksen tullessa ottaa. Ensisijainen vaihtoehto kohtauslääkkeeksi ovat triptaanivalmisteet. Uudempi vaihtoehto on triptaanin ja kipulääkkeen yhdistelmävalmiste. Vaikeaa migreeniä voidaan hoitaa botuliinitoksiini-injektioilla, gepanteilla tai CGRP-vasta-aineilla, joista kaksi jälkimmäistä on kehitetty juuri migreeniä varten.

Kohtauslääkkeen lisäksi voi tarvittaessa käyttää kipulääkettä ja pahoinvointilääkettä – jälkimmäistä etenkin, jos migreenissä oksentelee niin, että muut lääkkeet eivät imeydy. Sopiva lääkkeiden yhdistelmä voidaan suunnitella yhdessä lääkärin kanssa.

Migreenikohtaus voi tulla myös yöllä. Se on hankalaa, sillä kohtauslääke on vaikea ottaa nopeasti, jos migreeni kehittyy nukkuessa.

Migreenin estohoito

Estohoidolle voi olla tarvetta, jos migreeni oireilee viikoittain tai useammin. Estohoidosta voi keskusteltava lääkärin kanssa. Sen tavoite on vähentää kohtausten määrää ja lievittää niiden vaikeusastetta. Voi mennä kuukausi tai pari, ennen kuin estohoito tehoaa.

Asiantuntija: neurologi Ville Artto
Lähteenä myös Terveyskirjasto: Migreeni
Teksti: Jenni Kleemola