Päätä särkee, huimaa, sormia pistelee – niskakipu säteilee usein niskaa laajemmalle. Se on tuttu vaiva sellaisissa töissä, joissa työasento kuormittaa niskaa.
”Tarkkuutta vaativa, runsaasti toistoja sisältävä työ ja työnteko kädet koholla altistavat niskakivulle”, kertoo fysiatrian erikoislääkäri Juhani Määttä Loisto Terveydestä.
Lysähtänyt ryhti ja pään eteenpäin työntyminen lisäävät niskajumeja, ja siksi niskakipu on usein istumatyöläisen kiusa.
”Viisikiloisen pään kannattelu on niskalle rankkaa. Mikä tahansa asento on niskalle huono, jos se pysyy pitkään samana. Sopivan työasennon ja ergonomian lisäksi työn ja istumisen tauottaminen sekä tarpeeksi tiheä asennon vaihtaminen ehkäisevät niskakipua.”
Hartiakipu ja niskakipu kulkevat käsi kädessä
Niskan ja hartian lihakset kiinnittyvät kaularangassa eri kohtiin. Toiminnallisesti ne ovat kuitenkin yhtä ja samaa pakettia.
”Pitkittynyt niskan tai hartioiden lihasten jännitys altistaa kivulle, joka saattaa tuntua vain niskassa tai hartioilla, mutta toisinaan myös takaraivolla ja lapojen välissä – tai kaikissa yhtä aikaa.”
Niskan ja hartioiden lihaksia tulee katsoa ja hoitaa kokonaisuutena. Kaularangan etupuolen eli kaulan lihakset kuuluvat samaan joukkoon.
”Kaulan lihakset vievät päätä eteen- ja alaspäin ja niskan lihakset taivuttavat sitä taaksepäin. Lihasten epätasapainosta voi sitten seurata kipuja.”
Niska reagoi stressiin
Ei vain työ vaan myös harrastukset voivat kuormittaa niskan alueen lihaksia. Esimerkiksi käsityöt ja uinti saattavat jumittaa lihakset. Liukkaalla autoilua jännittävä ihminen voi reagoida niskallaan ajo-olosuhteisiin.
”Harrastuksia ei tarvitse lopettaa, vaan ne voi opetella tekemään sopivalla tavalla: laskea neuloessa puikot syliin ja pää rintauinnissa veteen sekä tauottaa välillä tekemistä.”
Mikä tahansa asento on niskalle huono, jos se pysyy pitkään samana.
Joskus syy niskavaivoihin voi olla sopimattomassa tyynyssä, joka kääntää niskaa huonoon asentoon. Kun tyyny on oikean korkuinen, nukkujan pää ja selkäranka ovat samassa linjassa.
”Niskakivulle on vaikea löytää yhtä ainoaa syytä. Myös henkiset tekijät ja stressi tuntuvat niskassa.”
Liiku kipu pois
Liikkuminen laukaisee lihasjännitystä ja helpottaa kipua. Se laittaa verenkierron liikkeelle ja elvyttää niskaa ja hartioita, vaikka se ei suoraan niihin kohdistuisikaan. Kävely tai muu kevyt liikunta onnistuu pahimmassakin kipuvaiheessa.
”Liikunta vapauttaa kipua lievittäviä endorfiineja. Sängyn pohjalle jääminen ei vie tilannetta eteenpäin.”
Erilaiset pumppaavat liikkeet rentouttavat kipeää niskan seutua. Hartioita voi pyöritellä ja pumpata korviin ja alas. Kun pahin kipu hellittää, kävelyn voi muuttaa sauvakävelyksi.
Ehkäise niskakipu, vältä hartiasärky
Kaikki liikunta ehkäisee niskakipua ja hartiakipua. Jos työ ylläpitää niskan ja hartioiden jännitystä, vapaalla kannattaa liikkua tavalla, joka eroaa työstä mahdollisimman paljon. Kuntonyrkkeily ja sauvakävely ovat täsmäliikettä päätä kannatteleville lihaksille.
Hyväkuntoiset niskan, kaulan ja hartian lihakset kestävät kuormitusta huonokuntoisia paremmin. Lihaksiin saa voimaa vastuskumin kanssa tehtävillä liikkeillä ja kuntosalilla.
”Salilla on hyvä keskittyä oikeaan suoritustekniikkaan ja vahvistaa kaikkia lihasryhmiä tasapuolisesti. Pelkkä niskan venyttely ei ole hyväksi, vaan tulisi puuttua kivun taustatekijöihin.”
Niskakipuisella alueen syvät lihakset ovat usein huonossa kunnossa. Ne vahvistuvat jo, kun rullaa selinmakuulla niskan irti alustasta ja painaa leuan kiinni rintaan niin, että kaula menee ruttuun.
”Tärkeintä on, että ihminen liikkuu, tavalla millä tahansa. Liikkumattomuus lisää niska- ja hartiakipua”, Määttä muistuttaa.
Särkylääkkeestä tilapäistä helpotusta, tarvittaessa lääkäriin
Niskakipu on harvoin vakavaa. Kipua voi hoitaa itse suun kautta otetulla kipulääkkeellä, kuten parasetamolilla, tai tulehduskipulääkkeellä, kuten ibuprofeenilla, mikäli sen käytölle ei ole vasta-aiheita.
Osa hyötyy iholle annosteltavasta kylmägeelistä tai muista paikallisesti käytettävistä tuotteista.
Lämmin kääre ja lihasten hierominen rentouttavat ja voivat lievittää kipua hetkeksi.
”Lääkäriä tarvitaan, jos oma hoito ei auta, kipuun liittyy vamma, kipu on hyvin voimakasta tai käsien voima heikkenee”, Määttä ohjaa.
Selätä someniska - käytä puhelinta oikein
- Suosi silmiä. Pidä pää pystyssä ja käännä katse alas, kun näpyttelet puhelinta.
- Käytä kahta kättä. Kuormitus jakautuu kehossa tasaisemmin, kun käytät viestin näpyttelyyn molempia käsiä.
- Kuuntele kuulokkeilla. Vapauta kädet ja käytä kuulokkeita, kun puhut tai kuuntelet pitkiä aikoja.
- Pidä taukoja. Pari tuntia puhelimessa on niskalle palasteltuna pienempi paha kuin kaksi tuntia yhteen menoon.
Teksti: Virve Järvinen