Mistä päänsärky johtuu?

Pääkipu on lähes aina vaaratonta

Päänsärky on melkein aina vaaratonta. Tämä ei tarkoita, että pääkipu ei voisi olla inhottavaa ja jopa toimintakyvyn lamaavaa – mutta kivun taustalla on harvoin mitään vaarallista.

Pääkipu ei ole sairaus vaan oire, vähän kuten polvikipu, vatsakipu tai huimaus.

Päänsärkyä voi ilmetä kerran elämässä, kuukaudessa, viikossa tai sitä voi olla koko ajan. Kipu voi olla ainoa oire tai siihen voi liittyä muita oireita.

Pääkipu voi olla lievää tai kovaa, mutta koska kipu on henkilökohtainen kokemus, ei ole yksiselitteistä mitä kova kipu oikeastaan tarkoittaa.

Syitä, joiden takia päätä särkee, on lukemattomia erilaisia.

Joskus, mutta hyvin harvoin pääkipu on sekundääristä päänsärkyä. Silloin päänsäryn takana on jokin mahdollisesti vakavampi sairaus, kuten:

• aivoverenvuoto
• aivokalvontulehdus
• aivokasvain

Iso osa pääkivuista on jännityspäänsärkyä

Jännityspäänsärky on kaikkein tavallisinta päänsärkyä.

• Pääkipu tuntuu usein tasaisena särkynä, johon ei liity muita oireita, kuten vaikka migreenissä huono olo ja aistiyliherkkyys.
• Kipu on lievempää kuin esimerkiksi migreenissä.
• Kipua voi tulla välillä tai se voi olla jatkuvaa.

Se, mistä jännityspäänsäryssä on kyse, tunnetaan huonosti. Jännityspäänsärky ei edes välttämättä ole paras mahdollinen termi kuvaamaan asiaa.

• Jännityspäänsäryn syntyyn ajatellaan liittyvän niskan, hartioiden ja päänahan lihasten jännitysoireet, mutta ilmiö voi olla monimutkaisempi.
• Jännityspäänsärkyyn vaikuttavat myös masennus, ahdistus, kuormittavat elämäntilanteet ja muut henkiset syyt.
• Taipumus jännityspäänsärkyyn vaihtelee eri ihmisillä.

Päätä voi särkeä vaikka huonosti nukutun yön jälkeen. Se ei välttämättä tarkoita, että kipu johtuisi unen puutteesta, vaan pikemminkin huono yö on tekijä, joka laukaisee jännityspäänsäryn. Samoin voi käydä vaikka jännittävän tilanteen yhteydessä – jännitys ei ole kivun syy, vaan voi laukaista sen.

Migreenissä päänsärky ei ole ainoa oire

Migreeniin liittyy pääkivun lisäksi muita oireita, kuten pahoinvointi ja valonarkuus. Migreenin iskiessä tekee usein mieli hakeutua lepoon. Oireet voivat kestää tunteja tai päiviä.

Migreeni tulee kohtauksina: se alkaa, kestää ja loppuu. Joillakin oireeton vaihe saattaa kestää vuoden, toisilla päivän. Migreeni voi myös kroonistua eli muuttua jatkuvaksi.

Migreenikohtauksessa voi olla eri vaiheita: ennakko-oireita, auraoireita, varsinainen päänsärky ja jälkivaihe.

Sarjoittainen päänsärky sekoitetaan migreeniin

Sarjoittainen päänsärky sekoitetaan usein migreeniin. Niin voi käydä lääkäreillekin, ja siksi sairautta saatetaan hoitaa väärin. Sarjoittaiseen päänsärkyyn viittaavat nämä oireet:

• Pääkipu on erittäin kovaa, kovempaa kuin migreenissä.
• Kohtaukset ovat lyhempiä kuin migreenissä, viidestätoista minuutista muutamaan tuntiin. Kohtaus voi toistua useamman kerran saman vuorokauden aikana.
• Kipu on tyypillisesti poraavaa kipua toisen silmän takana – kuin joku työntäisi sinne ruosteista naulaa.
• Kivun puoleinen silmä voi vuotaa, punoittaa ja roikkua.
• Saman puolen sierain voi mennä tukkoon ja vuotaa.
• Olo voi olla levoton ja paikoillaan oleminen hankalaa, toisin kuin migreenissä, jolloin halutaan usein mennä lepäämään.

Sarjoittainen päänsärky on harvinainen, mutta Suomessa arviolta 10 000–15 000 ihmistä sairastaa sitä.

Kolmoishermosärky tuntuu sähköiskulta

Kolmoishermosärky on erityyppistä kuin muut päänsäryt.

Kasvojen alueella kulkeva kolmoishermo haarautuu kolmeen osaan: ylin otsaan, keskimmäinen poskipäähän ja alin alaleuan alueelle.

Kolmoishermosäryssä tyypillinen oire on tuikkaava, sähköiskumainen kipu poskipäässä. Kipu voi tuntua jopa kymmeniä kertoja päivässä.

Kipu voi tulla ilman näkyvää syytä, mutta se voi tulla myös esimerkiksi kevyestä kosketuksesta kasvoihin, syömisestä, tuulenvireestä tai hampaiden harjaamisesta.

Särky johtuu joskus siitä, että jokin puristaa kolmoishermoa.

Muita pääkivun syitä purennasta uniapneaan

Päässä voi olla kaikenlaista epämääräistä jomotusta, joka tulee ja menee. Päänsärkyyn on lukemattomia syitä, tässä niistä muutama.

• Uniapneasta voi seurata päänsärkyä aamuisin.
• Mikä tahansa pään alueen tulehdus voi aiheuttaa kipua pään alueella, kuten hammasjuuren tulehdus.
• Infektioissa, kuten koronassa, influenssassa tai flunssassa monella on päänsärkyä, mutta se on harvoin taudin ainoa oire.
• Purentaongelmat voivat aiheuttaa päänsärkyä. Toisaalta niistä johtuvat kivut voivat olla jännityspäänsärkyä, toisaalta esimerkiksi hampaiden kova narskutus öisin voi pahentaa migreenioireita.

Päänsärky otsassa tai ohimolla – mitä kivun paikka kertoo?

Joskus kipu tuntuu selvästi tietyssä kohtaa päätä. Kertooko jotain kivun syystä, jos vaivana on esimerkiksi päänsärky takaraivossa tai pääkipu otsalla?

Lähtökohtaisesti ei. Esimerkiksi migreenissä kipu voi yhdessä kohtauksessa tuntua molemmilla puolilla päätä, toisella kertaa vain toisella puolella ja kolmannella kertaa jollain ihan muulla tavalla.

Joissain tilanteissa kivun paikka on olennainen: pääkipu silmän takana viittaa sarjoittaiseen päänsärkyyn ja kolmoishermosärky tuntuu kolmoishermon alueella.

Lääkepäänsärky: itseään ruokkiva kierre

Lääkepäänsäryn taustalla on tavallisesti migreeni. Kun kohtauksia on enemmän, kohtauslääkettä otetaan enemmän, jolloin lääkkeen liikakäyttö ruokkii oireita.

Sen takia migreenin kohtauslääke triptaania tulisi ottaa enintään kymmenenä päivänä kuukaudessa.

Myös tulehduskipulääkkeistä voi tulla lääkepäänsärkyä. Niitä saisi ottaa enintään viitenätoista päivänä kuukaudessa.

Kolme syytä hakeutua pääkivun takia arvioon

1. Räjähtävä, äkillinen päänsärky – varsinkin, jos se alkaa ponnistaessa.
2. Jos aamuyöllä herää päänsärkyyn, voimakkaaseen pahoinvointiin ja oksenteluun. Yksi kerta ei kerro mistään vakavasta, mutta jos sama toistuu joka yö viikkojen ajan, on se syy hakeutua aivojen kuvantamiseen.
3. Mikä tahansa uuden tyyppinen päänsärky yli 50-vuotiaana. Esimerkiksi migreeni harvoin alkaa yli viisikymppisenä.

Kova päänsärky – pitääkö huolestua?

Vaikka pääkipu olisi kovaa, ei se ole itsestään selvä vaaran merkki. Esimerkiksi migreenikipu voi olla hyvinkin kovaa. Sarjoittainen päänsärky on kaikkein kovinta pääkipua, sitä voi verrata synnytyskipuun. 

Yksittäinen kova päänsärky ei ole huolestuttava oire vaan se, että kipu alkaa räjähtämällä nollasta sataan sekunneissa.

Milloin lääkäriin pääkivun takia?

Yksiselitteistä rajaa ei ole. Jos esimerkiksi migreeni vaivaa kerran vuodessa ja se menee ohi tulehduskipulääkkeen avulla, ei ole tarvetta mennä lääkäriin.

Lääkäriin voi hakeutua, jos pääkipu on niin voimakasta, että itsehoitolääkkeet eivät riitä tai päänsärkyä on usein, esimerkiksi viikoittain.

Päänsärkypäiväkirja on hyvä apuväline

Kannattaa pitää päänsärkypäiväkirjaa, johon kirjaa särkypäivät ja otetut lääkkeet. Päiväkirjasta on apua lääkärille vastaanotolla. Sen avulla myös itse pysyy kärryillä siitä, kuinka paljon lääkkeitä todellisuudessa käyttää.

Asiantuntija: neurologi Ville Artto
Lähteenä myös: Terveyskirjasto, Jännityspäänsärky

Teksti: Jenni Kleemola