Voimakas turvotus vamma-alueella, verenpurkaumat ja varaamisen vaikeus ovat merkkejä mahdollisesta vauriosta nilkan alueella. Nilkkavamman sattuessa, kannattaakin hakeutua lääkäriin, jos jalalle ei voi varata, nilkka turpoaa voimakkaasti, tuntuu epävakaalta ja siinä on selvää liikerajoitusta. Tällöin ei tule myöskään jatkaa urheilua tai liikuntaa, jolla voi aiheuttaa mahdollisia lisävaurioita.
Nilkan vamman ensiapu – muista kolme k:ta
Nilkan vamman ensiapu tulee aloittaa viipymättä loukkaantumispaikalla. Hyvällä ensiavulla lievitetään kipua, turvotusta ja verenvuotoa. Kolme k:ta on hyvä muistisääntö ensiapuun:
1. kylmähoito, jossa voi käyttää valmista pikakylmäpakkausta, jäädytettyä kylmäpakkausta tai jäätä. Hädässä kylmähoitoon kelpaa pussitettu lumi tai pakastettu hernepussikin. Kylmähoito tulisi päästä aloittamaan mahdollisimman pian, heti vamman satuttua. Kylmää tulee pitää vamma-alueella 15-20 minuuttia kerrallaan ja tarvittaessa 1-2 tunnin välein. Kylmää ei tule paleltumavaaran vuoksi laittaa suoraan iholle, vaan välissä tulee olla esim. sukka tai muu kangas.
2. kohoasento. Parhaiten kohoasento onnistuu, kun loukkaantunut makaa lattialla ja jalka saadaan kohotettua sydämen yläpuolelle. Kevyesti puristava side vamma-alueella ja nilkan kohoasento vähentävät nilkan turvotusta, nesteen kertymistä vamma-alueelle ja verenvuotoa kudoksiin.
3. kompressio esimerkiksi ideaalisiteellä. Alkuvaiheessa onkin hyvä yhdistää kylmähoito ja kompressio. Nilkkaa sidottaessa pitää myös muistaa varmistaa hyvä verenkierto, ettei kompressiota laiteta liian tiukaksi.
Ensiapuna voi käyttää lyhytaikaisesti myös kipua lieventävää tulehduskipulääkettä (ibuprofeenia) tai paikallisesti iholla käytettävää kipugeeliä, kuten ibuprofeenigeeli. Jos nilkan vamma on vakavampi (ei kestä varaamista, turvotus, verenpurkaumat), tulee urheilu tai liikunta keskeyttää ja jättää tauolle. Lievemmissä tapauksissa ensihoidon jälkeen (kylmä, koho ja kompressio) voi kokeilla varmaamista jalalle ja jos kipua ei tunnu, mahdollisesti jatkaa liikkumista.
Urheilijan nivelsidevamma joudutaan leikkaamaan vain harvoin
Ortopedi Mikko Kirjavaisen mukaan Suomessa tapahtuu noin 500 nilkan nyrjähdystä joka päivä ja näistä leikataan vain pieni osa.”Nivelsidevamma leikataan nykyään äärimmäisen harvoin. Nilkan nyrjähdys eli nilkan ulkosyrjän nivelsidevamma on saman tyyppinen kuin polven sisäsidevamma, eli se paranee hyvin luontaisesti. Nilkka tuetaan lastalla, ortoosilla, ja lisäksi tehdään hyvä kuntoutusohelma fysioterapeutin kanssa. Niillä päästään pääsääntöisesti aina hyvään lopputulokseen.”
Kuntoumisaika riippuu vamman vakavuudesta. ”Yleensä nilkan vamman kuntoutus kestää noin 3 viikkoa – 3 kuukautta. Hyvä mittari on, kuinka turvoksissa nilkka on. Jos nilkka on huomattavan turvoksissa ja magneettikuvaus näyttää laajat nivelsidevauriot, puhutaan kuukausista.” kertoo Kirjavainen.
Koripalloilijan nilkkavamman kuntoutus vaatii sinnikkyyttä
20-vuotias Aino loukkasi loppuvuodesta 2018 nilkkansa koripallopelissä. Nilkka vääntyi epätyypilliseen asentoon pelitilanteessa ja vamma oli hyvin kivulias. Nilkkavammaa hoidettiin heti paikan päällä kylmällä, kohoasennolla ja kompressiolla.
Koska nilkka oli hyvin turvonnut ja kivulias ja varaaminen ei onnistunut, oli syytä lähteä suoraan pelipaikalta lääkärille. Nilkassa todettiin nivelsiteiden venähdys ja osittainen repeämäkin. Nilkka saatiin kuitenkin parantumaan parin kuukauden tauolla lajista ja asteittaisella, nilkan kuormitusta lisäävällä kuntoutuksella.
Ainon kohdalla nilkka ei tuon tapahtuman jälkeen ollut kuitenkaan täysin kunnossa tauon ja kuntoutuksenkaan jälkeen. Nilkkaan oli jäänyt löysyyttä nivelsidevamman jäljiltä ja niinpä sitten syksyllä 2019 nilkka alkoi kipeytyä uudelleen harjoittelussa ja erityisesti peleissä. Lopulta vuoden lopussa oli käännyttävä saman lääkärin puoleen, joka suositteli Ainon tavattuaan ja nilkan tutkimuksen jälkeen nilkan nivelsidevamman leikkaushoitoa.
”Harvat leikattavat nilkkojen vammat ovat lähes aina sellaisia, että on lähdetty ensin liikkeelle ilman leikkaushoitoa, mutta nilkka ei ole kuitenkaan tukevoitunut riittävästi. On ollut kyseessä reilumpi vamma tai lisäksi voi olla kyse potilaan vaatimustasosta, eli kyse on vaikkapa aktiivisesta liikkujasta, salibandyn tai futiksen harrastajasta, jolloin nilkan pitää kestää paljon suunnanmuutoksia nahkealla alustalla.” kertoo ortopedi Mikko Kirjavainen yleisistä nilkan leikkaukseen johtuvista syistä.
Leikkauksen jälkeisessä kuntoutuksessa tärkeässä roolissa on ollut perinteinen kylmähoito, alkuvaiheessa tulehduskipulääkkeet ja harjoittelussa fysioterapeutin antamat ohjeet, jossa kuormitusta on lisätty asteittain. ”Nilkan kuntoutuksessa vaikeinta oli olla riittävän kärsivällinen, kun en pystynyt tekemään kaikkea niin kuin ennen”, kertoo Aino kuntoutusajasta.
”Nyt nilkka tuntuu jo melko hyvältä ja saan jo hölkätä, tehdä pieniä hyppyjä, kyykätä ja teen erilaisia hermottavia harjoituksia”. Mikko Kirjavaisen mukaan leikatun nilkan kuntoutus vaatii kärsivällisyyttä. ”Leikkauksen jälkeen pitää odottaa, että rakennetut nivelsiteet arpeutuat ja tukevoituvat tarpeeksi. Kuntoutusaika vaihtelee 3-6 kuukautta, mutta yleisemmin lähellä 6 kuukautta.
Keväällä 2020 Aino on päässyt taas rasittamaan nilkkaa lähes entiseen malliin kuntoutuksen jälkeen ja ajatukset on jo siirretty koripalloharrastuksen jatkoon taas syksyllä. ”Olen ajatellut jatkaa koripalloa vielä ensi syksynä. Jos vaan teen kuntoutuksen huolellisesti, en ole huolissani uudesta luokkaatumisesta”, miettii Aino koripalloharrastuksen jatkosta.
Nilkan vammoja voi ehkäistä järkevällä harjoittelulla
Nilkan nyrjähtämisen jälkeinen kuntoutus kannattaa tehdä huolella, jotta vältytään mm. nilkan epävakaudelta, liikerajoituksilta tai kiputiloilta. Nilkan kuormitusta kannattaa lisätä asteittain ja suosia harjoitteita, jotka lisäävät nilkan liikkuvuutta, lihasvoimaa ja asentotuntoa.
Hyvällä kuntoutuksella pääsee palaamaan urheilun ja liikunnan pariin ja se ehkäisee myös uusia loukkaantumisia. ”Vammapreventioharjoitteet, joissa herätellään ennen liikuntasuoritusta alaraajojen ja keskivartalon lihaksia ja keskivartalon hallintaa ovat tärkeitä. Nilkan alueen kohdalla tärkeitä ovat myös pohjelihasten harjoitteet, eli varpaille ja kannoille nousu ja nimenomaan jalan hallinta, aktivoidaan pohkeen ja säären alueen lihaksia”, kertaa Kirjavainen vammojen ehkäisyn kulmakiviä.
Teksti: Terhi Rauhansalo
Asiantuntijana Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Lääketieteen tohtori Mikko Kirjavainen
Lähde: Terveyskirjasto.fi
