Pitkin selkärankaamme nikamasolmujen välissä on tyynymäinen joustava välilevy. Iän myötä välilevyt rappeutuvat, ja nykytiedon mukaan tästä rappeutumisesta johtuu suurin osa sekä alaselän että niskan ja hartioiden kivuista.
Välilevyperäiset vaivat liittyvät tavallisesti juuri rangan liikkuviin osiin eli kaula- ja lannerangan alueelle, rintarangan alueella ne ovat harvinaisia.
Mistä välilevyn pullistuma johtuu – ja ketä se vaivaa?
Välilevyt alkavat kuivua jo noin 30 vuoden iässä. Kuivuessaan välilevyt haurastuvat, niiden sidekudossäikeisiin tulee halkeamia ja ulkoreunat voivat pullistua, eli syntyy välilevyn pullistuma.
Yleisimpiä välilevyvaivoista johtuvat selkäoireet ovat noin 40–55-vuotiailla. Ikääntyessä välilevyjen sidekudokseen alkaa muodostua arpea, ja tästä syystä vanhemmiten välilevyperäiset oireet vähenevät.
Välilevyjen rappeutumisessa on kyse normaalista ikääntymiseen liittyvästä ilmiöstä. Geenit voivat lisätä alttiutta, eli tietyissä suvuissa välilevyongelmia on paljon.
Tupakoinnilla on selkeä yhteys välilevyn rappeutumiseen sekä välilevyn aineenvaihdunnan heikentymiseen. Välilevyvaivoja voivat lisätä myös selkää kuormittava työ tai harrastus. Istumatyö ei aiheuta tai pitkitä välilevyvaivoja, mutta istuessa oireet tulevat helpommin esille.
Ylipaino voi lisätä kroonistuvien iskiaskipuoireiden riskiä. Pitkittyviä alaselkäkipuja voivat ennustaa myös esimerkiksi unihäiriöt ja monisairastavuus.
Välilevyn pullistuma ja välilevytyrä – sama vai eri vaiva?
Joskus välilevyn pullistuma eli protruusio ja välilevytyrä eli prolapsi niputetaan samaksi vaivaksi, mutta aivan näin ei ole. Molemmat johtuvat kyllä välilevyn rappeutumisesta, mutta tyrässä on kyse suuremmista muutoksista. Pullistuma voi myös edetä tyräksi.
Siinä missä pullistumassa välilevyn ulkoreunat kupertuvat, tyrässä välilevyn sisällä olevaa kudosta työntyy ulos ja hermojuuri voi joutua puristukseen.
Mekaanisen puristuksen ohella välilevytyrästä – ja joskus myös pullistumasta – voi aiheutua hermojuurelle kemiallista ärsytystä. Tämä ärsytys aiheuttaa usein epämääräisempää säteilykipua kuin mekaaninen hermojuuren puristus.
Millaisia ovat välilevyn pullistuman oireet?
Välilevyn pullistuman oireena on yleensä paikallinen särky alaselässä tai niskan ja hartioiden alueella. Kipuun ei tavallisesti liity hermojuurioireita, eli kipu ei siis säteile laajemmalle.
Entä millaiset ovat välilevytyrän oireet?
Välilevytyrän yhteydessä kipu puolestaan usein säteilee hermojuurta pitkin ylä- tai alaraajaan, riippuen siitä, onko kyse kaula- vai lannerangan alueen välilevystä. Alaraajoihin säteilevä särky tunnetaan iskiaksena.
Milloin lääkäriin?
Lääkärille on syytä mennä, kun kipu on kova tai kivun lisäksi on puutumista, pistelyä tai tuntohäiriöitä. Myös lihasheikkous ylä- tai alaraajassa on syy vaivan tarkempaan selvittämiseen.
Alaselkä- ja niskakipujen vaivatessa voi myös hakeutua tuki- ja liikuntaelinsairauksiin erikoistuneelle fysioterapeutille, joka tutkii oireet ja antaa ohjeet jatkotoimille.
Miten hoitaa välilevyvaivoja?
Jos vakavia oireita ei ole, voi selkävaivoja seurata ja parannella hyvin kotona. Kipuun voi tarvittaessa käyttää apteekista saatavia itsehoidon kipulääkkeitä. Tärkeintä on liikkua: lepo ei ole hoito selkäkipuihin.
Liikkuminen tarkoittaa selkävaivojen kohdalla kevyttä arkiliikuntaa, kuten kotiaskareita ja esimerkiksi kävelyä tai vesijuoksua, kivun sallimissa rajoissa.
Sen sijaan repivää tai kuormittavaa liikuntaa kuten sali- ja jumppatreeniä on syytä välttää kipuvaiheen aikana: rajut liikkeet pahentavat ja ylläpitävät oireita ja pitkittävät paranemista.
Välilevyn rappeutumista voi ehkäistä: pidä huolta lihaskunnosta
Välilevyn pullistuman oireet hellittävät yleensä muutamassa viikossa. Välilevytyrästä kärsivillä iskiaspotilailla tyypillinen aika oireiden kestolle on 2–3 kuukautta, ja valtaosa eli noin 90 prosenttia paranee omia aikojaan.
Noin kymmenelle prosentille välilevytyräpotilaista on tarpeen tehdään leikkaus, jossa tyrä poistetaan.
Välilevyperäisillä ongelmilla on uusiutumistaipumus, mutta uusiutuneetkin vaivat paranevat usein hyvin. Uusiutumista ja tietysti välilevyvaivojen ilmaantumista ensinkään voi pyrkiä ehkäisemään terveiden elämäntapojen ja liikunnan avulla, erityisesti pitämällä huolta vatsan, selän ja lantion alueen lihaskunnosta.
Teksti: Sanna Jäppinen
Asiantuntija: fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen
