Kaikkien kuulo heikkenee, kun ikää tulee lisää. Kuulon heikentyminen alkaa vähitellen jo nuorena aikuisena, mutta erityisesti sen huomaa ikävuosien karttuessa. Ikähuonokuuloisuus voi alkaa jo kolme–nelikymppisenä, ja yli 75-vuotiaista pääosalla on hoitoa vaativa kuulonalenema.
Iän myötä tapahtuvaa kuulon heikkenemistä ei voi kokonaan estää, mutta jokainen voi suojata kuuloaan arkisilla tottumuksilla. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Maija Ylivuori Aavasta ja Pikkujätistä muistuttaa, että melu on kuulolle suurin ja valtaosin vältettävissä oleva riskitekijä. Kuulon kannalta oleellista on sekä melun voimakkuus että sen kesto.
”Lyhytkestoinen ja voimakas melu voi vaurioittaa korvia saman tien, mutta yhtä lailla haitallista on myös matalamman melutason pitkä kesto”, Ylivuori kertoo.
Vauriot kuulossa ovat pysyviä
Työperäinen altistuminen melulle on vuosien saatossa vähentynyt, koska asiaa säädellään nykyään tarkasti. Vapaa-ajalla korvat voivat altistua melulle esimerkiksi musiikin kuuntelun seurauksena. Musiikin kuuntelu kuulokkeilla voi olla kuulon kannalta yllättävän petollista.
”Kuulokkeiden suurin haitta on se, että äänenvoimakkuutta tulee huomaamatta usein nostettua, kun häly ympäristössä lisääntyy”, Ylivuori sanoo.
Haitallista on sekä lyhyt ja voimakas melu että pitkään kestävä matalampi melu.
Jos toistuvasti altistuu yli 85 desibelin melulle ilman kuulosuojaimia, kuulo voi olla vaarassa. Alle 80 desibelin jäävät äänitasot ovat kuulolle vaarattomia. Normaalin keskustelun äänitaso on 50–60 desibelin välillä, kun taas konserteissa äänitaso on yleisesti 90–100 desibeliä. Korvatulppien käyttö festareilla ei siis ole turha idea.
”Korvan kuuloaistinsolut eivät uudistu, vaan niihin elämän varrella tulevat vauriot ovat pysyviä. Siksi korvien suojaaminen melulta on todella tärkeää.”
Päivittäisillä elintavoilla on merkitystä kuulolle
Melulta suojautumisen lisäksi muillakin päivittäisillä tottumuksilla on merkitystä. Ylivuoren mukaan kuuloa voi vaalia huolehtimalla terveyttä edistävistä elintavoista.
”Monet elintapoihin liittyvät pitkäaikaissairaudet, kuten verenpainetauti ja tyypin 2 diabetes, heikentävät korvien verenkiertoa ja kuuloa. Tupakointi on riskitekijä myös kuulon kannalta.”
Hae kuulo-ongelmiin apua ajoissa
Usein ensimmäinen merkki alentuneesta kuulosta on se, että varsinkin hälyisessä ympäristössä on vaikea saada selvää toisen ihmisen puheesta. Siihen on hyvä havahtua ajoissa, sillä heikentyneen kuulon kanssa voi olla henkisesti kuormittavaa pinnistellä sosiaalisissa tilanteissa. Pitkäaikaisesti heikentynyt kuulo on aina syy hakeutua tarkempiin tutkimuksiin.
”Mitä pidempään kuulon alenema on ollut hankala, sitä hankalampaa on sen hoitaminen. Aivot eivät enää osaa prosessoida ääntä entiseen tapaan, vaikka kuuloa alettaisiin tukea kuulokojeella. Siksi apua kannattaa hakea ajoissa.”
Äkillinen kuulonmenetys vaatii tutkimuksia
Alentuntunut kuulo voi johtua monista muistakin syistä kuin iän mukanaan tuomista muutoksista. Esimerkiksi tavalliseen flunssaan voi liittyä tilapäistä korvien lukkiutumisen tunnetta, josta ei tarvitse olla huolissaan. Infektioon liittyvä voimakas korvakipu voi sen sijaan olla merkki hoitoa vaativasta välikorvatulehduksesta.
Äkillinen kuulonmenetys on aina syy hakeutua nopeasti lääkärin tutkimuksiin. Jos korvaan kohdistuu kuulon alenemaan tai kiertohuimaukseen johtava tapaturma tai isku, tilannetta on syytä selvitellä välittömästi lääkärin vastaanotolla.
Vahatulpalle kyytiä korvatipoilla
Yleinen, mutta vaaraton syy kuulo-ongelmiin voi olla vahatulppa, joita osalla ihmisistä kertyy korviin herkemmin kuin toisilla. Taipumus vahatulppiin lisääntyy iän myötä, sillä ikääntyneillä korvakäytävään luonnollisesti kuuluva vaha on kuivempaa kuin nuoremmilla.
Apteekissa myytävät korvatipat ja -suihkeet ovat hyödyllisiä apukeinoja korvien hoidossa, sillä ne helpottavat vahatulppien ennaltaehkäisyä ja poistoa. Ylivuori suosittelee niiden käyttöä 1–2 kertaa viikossa, jos vahatulppiin on taipumusta. Käyttö on yksinkertaista.
Korvan vahatulppa on vaaraton kuulonalentaja, johon tepsii korvasuihke
Ylivuori muistuttaa, että vaha kuuluu korvakäytävään, sillä sen tarkoitus on suojata korvakäytävän ihoa. Korvia ei tarvitse samaan tapaan säännöllisesti puhdistaa, kuten vaikkapa ihoa tai hampaita. Sen sijaan puhdistamisesta saattaa olla jopa haittaa.
”Vaha työntyy helposti entistä syvemmälle korvaan, jos sitä yrittää puhdistaa vanupuikolla. Seurauksena voi olla korvakipua tai korvakäytävän ihon rikkoontumista. Korvakäytävän iho on äärettömän ohutta ja siksi siihen tulee herkästi ihorikkoja.”
Korvakäytävän iho voi tarvita suojausta
Ylivuori kertoo, että jotkut ihmiset ovat korvakäytävän iho-ongelmille alttiimpia kuin toiset. Herkkää korvakäytävän ihoa voi olla tarpeen suojata esimerkiksi silloin, jos tykkää uida usein luonnonvesissä. Joidenkin korvat voivat tarvita suojausta myös hiustenpesun aikana.
”Korvat voi suojata vedeltä erityisellä korvasuojapannalla, kertakäyttöisillä korvatulpilla tai valkovaseliiniin kastetulla pumpulitupolla”, Ylivuori vinkkaa.
Huolehdi korvista päivittäisillä tottumuksilla
- Suojaa kuulo arjessa toistuvalta melulta
- Käytä konserteissa ja festareilla kuulusuojamia tai korvatulppia
- Vaali terveyttä edistäviä elintapoja
- Vältä korvien tarpeetonta puhdistamista
- Muista apteekin apukeinot korvien hoitoon
- Jos korvien terveys tai kuulo aiheuttavat huolta, käy lääkärin vastaanotolla
Teksti: Krista Korpela-Kosonen
