Milloin vauvan maitohampaat puhkeavat?

Vauvan ensimmäiset hampaat puhkeavat keskimäärin 4–7 kuukauden iässä, mutta tämä voi vaihdella paljonkin.

  • Ensimmäisenä puhkeavat alaetuhampaat, niiden jälkeen noin 1–2 kuukauden päästä yläetuhampaat.
  • Tätä seuraa muutaman kuukauden tauko, kunnes maitoposkihampaiden puhkeaminen alkaa noin yksivuotiaana.
  • Koko 20-hampainen maitohampaisto on yleensä valmiina viimeistään, kun lapsi on kolmevuotias.

Vauvan hampaiden puhkeaminen – oireet?

Monet vanhemmat yhdistävät kuumeen ja flunssaoireet hampaiden puhkeamiseen. Lapsella voikin olla vähäistä lämmönnousua, kun hammas on juuri kasvamassa limakalvon läpi. Uudet hampaat eivät kuitenkaan aiheuta selvää, yli 38 asteen kuumetta. Todennäköisesti kyse on yhteensattumasta; lapset alkavat sairastella kuumeisia infektioita samoihin aikoihin, kun hampaat puhkeavat.

Yleisimpiä hampaiden puhkeamiseen liittyviä oireita vauvalla ovat:

  • Yleinen ärtyneisyys
  • Ikenien kutina
  • Runsas syljenyritys tai lisääntynyt kuolaaminen.

Maitohampaiden puhkeamiseen ei yleensä liity voimakasta kipua.

Miten lievittää vauvan hampaiden puhkeamisen oireita?

  • Jääkaapissa viilennetyn purulelun pureskelu voi rauhoittaa ikeniä.
  • Vauvaharjan pureskelu tai ikenien ”hierominen” sillä voi helpottaa oireita.
  • Kuola kannattaa pyyhkiä vauvan kasvoilta, jotta se ei ärsytä ihoa.
  • Tulehduskipulääkettä ei yleensä tarvita, mutta sitä voi tarvittaessa antaa painonmukaisella annostuksella, jos esimerkiksi nukkuminen hetkellisesti huononee hampaiden puhjetessa.

iha_hampaidenpuhkeaminen_730x400.jpg

Milloin maitohampaiden irtoaminen alkaa?

Maitohampaat irtoavat kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihduntavaihe alkaa, kun lapsi on noin 6-vuotias. Tässä vaiheessa ensimmäisenä irtoaa alaetuhammas, jonka tilalle puhkeaa ensimmäinen pysyvä hammas.

Toinen vaihduntavaihe, jolloin viimeisetkin maitohampaat irtoavat, alkaa noin 10-vuotiaana.

Vaihduntahampaisto tarkoittaa tilannetta, jossa lapsen suussa on sekä maito- että pysyviä hampaita. Vaihe on keskimäärin ikävuosien 7–13 välillä.

Maitohampaiden irtoamisjärjestys vaihtelee, mutta ne vaihtuvat pysyviksi hampaiksi suunnilleen samassa järjestyksessä kuin puhkeavatkin suuhun.

Sattuuko, kun maitohampaat irtoavat?

Maitohampaat irtoavat yleensä itsekseen ja ilman, että se aiheuttaa sen kummempia oireita.

Kun pysyvät hampaat alkavat puhjeta, ne tavallaan työntävät maitohampaita siten, että maitohampaan juuri sulaa. Joskus juuri ei sula kokonaan eikä maitohammas irtoa pysyvän hampaan tieltä. Tällöin hammaslääkärin pitää usein poistaa maitohammas, jotta pysyvä hammas pääsee puhkeamaan oikealle paikalleen. Hammaslääkärin on hyvä arvioida tilanne muutaman viikon sisällä.

Milloin pysyvät hampaat puhkeavat?

Ensimmäiset pysyvät hampaat puhkeavat ensimmäisen hampaiden vaihduntavaiheen käynnistyessä, eli noin 6-vuotiaana.

  • Ensimmäisenä puhkeaa keskimmäinen alaetuhammas.
  • Samoihin aikoihin puhkeavat ensimmäiset pysyvät poskihampaat viimeisten maitohampaiden taakse.
  • Hampaiston ensimmäisen vaihduntavaiheen aikana kaikki kahdeksan maitoetuhammasta vaihtuvat pysyviin etuhampaisiin ja kaikki neljä pysyvää kuutoshammasta puhkeavat suuhun.

Toisessa vaihduntavaiheessa, joka alkaa noin 10-vuotiaana, loputkin maitohampaat vaihtuvat pysyviin kulmahampaisiin ja välihampaisiin. Lisäksi toiset pysyvät poskihampaat puhkeavat hammaskaaren jatkoksi.

Kaikki pysyvät hampaat – viisaudenhampaita lukuun ottamatta – ovat puhjenneet noin kolmanteentoista ikävuoteen mennessä. On tavallista, että pysyvien hampaiden puhkeamisjärjestyksessä on yksilöllisiä eroja.

Pysyvien hampaiden puhkeaminen – oireet?

Pysyvien hampaiden puhkeamiseen ei yleensä liity oireita, mutta ikenissä voi olla arkuutta esimerkiksi isompien poskihampaiden puhjetessa. Hampaiden huolellinen harjaus aamuin illoin, erityisesti puhkeavan hampaan kohdalta, voi lievittää tunnetta.

Milloin ensimmäistä kertaa hammaslääkäriin?

Lapsi kannattaa viedä ensimmäisen kerran hammaslääkäriin viimeistään yksivuotiaana, koska perusta hampaiden hyvälle omahoidolle luodaan varhain.

Hammaslääkärin on myös hyvä arvioida mahdolliset kariesriskiin vaikuttavat tekijät aikaisessa vaiheessa, jotta niihin voidaan puuttua ja hampaiden mahdollinen reikiintyminen estää.

Asiantuntija: lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri Tarja Siltainen, Lasten Mehiläinen

Teksti: Jenni Kleemola