Avanto kutsuu luokseen talvisen aamun pimeydessä. Kello on vasta seitsemän, kun Pirkko Madetoja pulahtaa pariasteiseen veteen Vetokannaksella Vantaalla. Alkulämmittely on hoitunut matkalla kotoa avantoon: vartissa lihakset ovat jo ehtineet lämmetä.
”Aloitin talviuinnin parisen vuotta sitten, kun muutin uuteen kotiin. Sopivan lähellä olevassa uimapaikassa käyn vuoden ympäri. Olen kokenut järkeväksi tavaksi jatkaa uimakautta syksyn kautta talveen ja totuttaa kropan pikkuhiljaa kylmempään veteen. Elimistölle voisi olla šokki, jos menisin talvella suoraan avantoon.”
Ensimmäisenä talvena Madetoja kävi kokeilumielessä uimassa jokaisena päivänä. Samalla tuli testattua eri kelejä. Oli aikaa ja mahdollisuus, sillä monet olivat etätöissä, eikä työpaikalle Helsingin keskustaan tarvinnut rientää. Vesi-, räntä- ja lumisateet eivät haitanneet, eikä edes ‒22 asteen pakkanen ollut aluksi esteenä.
”Totesin kyllä, että nyt on liian kylmä. Vähitellen aloin pitää ‒10 astetta alarajana. Viime talvena kävin avannossa noin 2‒3 kertaa viikossa, kun suurin into oli hiukan hiipunut.”
Avantouinti on suosittu talvilaji myös nuorilla
Madetoja ei ole harrastuksineen yksin: Suomen Latu ry:n kyselytutkimuksen mukaan Suomessa on noin 700 000 avantouintiharrastajaa. Lisäksi 400 000 olisi valmis aloittamaan talviuinnin, jos se olisi mahdollista. Esimerkiksi Helsingissä viralliset avantouintipaikat ovat jokseenkin täynnä.
Madetoja arvelee, että hyvällä kelillä Vetokankaalla käy noin sata uimaria päivässä. Osa kirjaa nimensä pukuhuoneessa olevaan vihkoon, osa sujahtaa suoraan uimaan ilman pukuhuonetta.
”Avantouintia on pidetty yli 50-vuotiaiden harrastuksena, mutta nyt talviuimareissa on nähty myös nuorempia ja urheilijoita. Ilmeisesti kylmäaltistus auttaa palautumisessa urheilusuorituksen jälkeen”, kertoo aikuisliikunnasta vastaava Hanna Okkonen Suomen Ladusta.
Säännöllinen kylmäaltistus lisää mielihyvää sekä parantaa stressinsietoa ja unenlaatua
Avannon voi tehdä vaikka omaan mökkirantaan, jos talviuinti ei onnistu kaupungissa.
”Kulkureitit ovat kuitenkin riskialttiimpia mahdollisen liukastumisen takia. Valvotuilla talviuintipaikoilla ovat aina turvallisemmat olosuhteet, kuten portaat ja valoa.”
Flunssa ja kivut voivat kaikota kylmäaltistuksessa
Okkosen mukaan talviuinnilla on todettu olevan paljon terveyshyötyä sekä tutkimusten että kyselyiden perusteella.
”Kylmä vesi vaikuttaa ihmisen hormoneihin: mielihyvähormonin kuten beetaendorfiinin eritys lisääntyy ja kortisolin vapautuminen parantaa stressinsietoa."
Uimarit ovat kertoneet sairastavansa flunssaa harvoin, ja samoja tuloksia on saatu tutkimuksissa. Reumapotilailla kylmähoito lieventää kipuja, mikä tepsii talviuimareillekin: joillakuilla nivelkivut ja lihassäryt helpottuvat.
”Verenpainekin voi laskea, mutta tämä vaatii säännöllistä avantouintia, vähintään kolme kertaa viikossa. On myös todettu, että kylmä aktivoi ruskean rasvan soluja, mutta sekin voi vaatia jopa päivittäistä altistumista kylmälle.”
Muun muassa tutkijat Pirjo Nuutila ja Kirsi Virtanen ovat todenneet, että ruskealla rasvalla voisi olla vaikutusta painonhallintaan, sillä se polttaa kaloreita. Toiveena on, että tulevaisuudessa ruskean rasvan avulla voitaisiin ehkäistä muun muassa kakkostyypin diabetesta.
Okkosen mukaan lisää tutkimuksia kaivataan. Siitä, mitä kylmä vesi saa elimistössä aikaan, tiedetään edelleen liian vähän.
Avanto pitää silmät auki koko päivän
Madetoja on huomannut talviuinnin vaikuttavan ennen kaikkea mielihyvähormoneihin.
”Kun nousen avannosta, on ihan voittajafiilis. Pukukopissa mieli on jo hilpeä. Myös pelon voittaminen kannustaa, kun talviaamuna menee pimeässä mustaan, hyiseen veteen. Sitä voisi kutsua extremekierteeksi. Talviuinti koukuttaa, eikä ilman osaa olla.”
Lämmittele hyvin ennen ensimmäistä talviuintia
Aamu-uinnin ansiosta päivällä ei juurikaan väsytä eikä olo ole nuutunut.
”Kun kävin lounastunnilla uimassa, tavallista iltapäivän notkahdusta ei tapahtunut vaan silmät pysyivät auki koko loppupäivän.”
Miten avantouinti kannattaa aloittaa?
”Jos lähtee kokeilemaan ensimmäistä kertaa talviuintia, kannattaa lämmitellä hyvin. Kun keho on lämmin, välttää kylmähorkan. Uimaan on hyvä laskeutua rauhallisesti”, neuvoo Okkonen.
Jos käy saunassa, on hyvä hiukan jäähdytellä ennen avantoon menoa. Näin kropalle ei tule liian suurta lämpötilamuutosta.
Pipo päähän ja mielellään neopreenihanskat ja -tossut raajoihin – siinä talviuimarin perusvarusteet.
”Ilman pipoa päästä haihtuu lämpöä. Jos taas kädet jäätyvät, kipu on sietämätön. Vetokannaksella on lämmitetyt metalliportaat eikä neopreenitossuillakaan liukastele.”
Madetoja ei vain piipahda vedessä vaan viipyy siellä parisen minuuttia. Okkosen mukaan kylmän hyödyt saa jo alle minuutin pulahduksesta, keskimäärin uimarit ovat avannossa 40 sekuntia.
Avantouimarin kannattaa varata lämmintä mukaan
”Tsekkaan lämpötilan aamulla, mutta yleensä varaan mukaan villasukat ja merinovillahousut. Jotkut riisuvat ja pukeutuvat laiturilla, mutta silloin voi palella koko loppupäivän. Itse vedän vaatteet päälle pukuhuoneessa ja kävelen kotiin. Lämpenen sopivasti matkalla”, toteaa Madetoja.
Okkonen kehottaa lämpimien vaatteiden lisäksi ottamaan mukaan myös lämmintä juomaa.
Viimeisimmän Suomen Ladun kyselyn mukaan noin puolet uimareista piipahtaa avannossa ilman saunaa. Tulokseen on voinut vaikuttaa korona-aika, jolloin saunat olivat kiinni.
”Riippuu paljon siitä, mitä ihminen lajilta haluaa. Ilman saunaa uijat hakevat enemmän terveyshyötyjä, saunojat puolestaan ovat sosiaalisempia ja käyvät uimassa useampaan kertaan.”
Viileä vesi kutsuu luokseen ympäri maailmaa
Madetojan mukaan avantouinti ei vaikuta ihon tai hiusten kuntoon.
”Iho tulee rasvattua muutenkin joka päivä. Uintipaikan vesi on kirkasta ja siinä on puhtaan ja makean veden tuoksu. Merivesi voisi olla eri asia.”
Talviuintiin tottunut Madetoja pulahtaa kylmään veteen aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Vaellusmatkoilla Italiassa, Itävallassa ja Lofooteilla hän on testannut paikallisia uintipaikkoja. Viileää on ollut, mutta ei niin kylmää kuin alimmillaan Suomessa: 0,4 astetta.
Suositulla avantouinnilla on Suomessa pitkät perinteet. Lajista järjestetään myös MM-kisoja, joihin osallistuu suomalaisten lisäksi eniten venäläisiä, virolaisia ja muita entisen itäblokin maiden edustajia. Okkosen mukaan jopa Brasiliasta on tullut uimareita mukaan.
Kenelle avantouinti ei sovi?
Sydämeen liittyvät sairaudet eivät suoranaisesti ole este talviuinnille, jos hoitotasapaino on hyvä, lääkitys kunnossa ja mahdollisesti myös lääkäriltä lupa.
”Jos sydänsairaus on todettu vastikään, ei kannata mennä avantoon ennen keskustelua hoitavan lääkärin kanssa”, toteaa Okkonen.
Pääsääntöisesti avantouinti sopii monelle, talviuintipaikoilla on käynyt lapsiakin. Jos ei ole totutellut kylmäuintiin, veteen kannattaa sujahtaa maltillisesti avantouintikauden alettua.
”Etukäteen voi kokeilla turvallisesti, sopiiko laji ja kykeneekö talviuintiin. Kylpylöissä on usein kylmäaltaita, joissa saa tuntumaa”, Madetoja vinkkaa.
Paikoillenne, valmiit – avantoon
- Aloitteleva avantouimari tarvitsee malttia: kylmään veteen kannattaa siirtyä rauhallisesti.
- Perusvarusteina ovat pipo, hanskat ja tossut. Jälkimmäisissä neopreeni on hyvä materiaali, se lämmittää mutta ei luista.
- Alle minuutti avannossa riittää terveyshyötyjen saamiseen: mielihyvä kasvaa, stressi vähenee, unenlaatu paranee ja kivut lievenevät. Vaikutus on aina yksilöllistä ja vaatii säännöllisyyttä.
- Lämmitä keho etukäteen ja pukeudu uinnin jälkeen lämpimästi. Myös kuuma juoma on hyväksi.
Teksti: Tarja Västilä
