Ensiapua talven tapaturmiin

Talvi tuo mukanaan monenlaisia vaaranpaikkoja, jotka voivat johtaa erilaisiin tapaturmiin. Liukkaat tiet, pureva pakkanen ja jäiset pinnat haastavat niin liikkujat kuin ulkoilijatkin. Usein tapaturmien vaikutukset voidaan lievittää oikeanlaisella ensiavulla, mutta valppaus ja ennakointi ovat kaikkein tehokkaimmat keinot pitää talven haaverit kurissa.

Liukastuminen: murtuma vai nyrjähdys?

Liukkaalla ja pimeällä jalka helposti lipsahtaa ja nilkkakin saattaa nyrjähtää. Joskus kompurointi johtaa kaatumiseen. Onnekas selviää mustelmilla, mutta kaatumisesta voi seurata myös murtuma.

Talvisin rannemurtumat ovat yleisiä, kun ihminen kaatuessaan ottaa kädellä vastaan. Myös nivelvammat eli nivelen nyrjähdykset ovat tavallisia.

Tavan tallaajan tai lääkärinkään on hankala ilman tutkimuksia olla varma siitä, onko kyse nyrjähdyksestä tai murtumasta. Murtumaan kuitenkin viittaa kova kipu sekä virheasento. Jos esimerkiksi kipeää rannetta pystyy liikuttamaan ja kääntelemään, se tuskin on murtunut. Murtuman merkkejä ovat:

• Kipu
• Turvotus
• Epänormaali liikkuvuus ja arkuus
• Virheasento

Nyrjähdyksessä kipu ei yleensä ole yhtä kovaa kuin murtumassa. Jos esimerkiksi loukkaa nilkkansa mutta pääsee kaverin taluttamana kotiin, tilanne tuskin on kriittinen. Nyrjähdyksen merkkejä ovat:

• Kipu
• Nesteen kertyminen ja turpoava nivelen seutu
• Vamma-alueelle voi syntyä mustelma

Murtuman ensiapu

• Olennaista on tukea murtunut kohta liikkumattomaksi. Esimerkiksi murtuneen ranteen voi tukea kolmioliinalla, hupparilla tai loukkaantunut itse omalla kädellään.
• Murtunutta raajaa ei saa yrittää itse vetää tai vääntää paikoilleen.
• Autettava tulee saada lääkäriin.

Nyrjähdyksen ensiapu

• Nyrjähtänyttä kohtaa kannattaa painaa voimakkaasti. Esimerkiksi nyrjähtänyttä nilkkaa voi puristaa käsin molemmilta puolilta.
• Vammaan voi käyttää kylmää, vaikka lunta välittömänä ensiapuna kipua lievittämään. Kylmää ei saa laittaa suoraan iholle, vaan vaikka sukan päälle.
• Nivelen ympärille kannattaa laittaa napakka tukisidos. Se ehkäisee turvotusta.

Jos nyrjähdys on kovin kipeä tai yhtään epäilyttää, voiko kyseessä olla murtuma, on hyvä hakeutua ammattilaisen arvioitavaksi.

Päähän kohdistuva isku on otettava vakavasti

Jos kaatuessa lyö päänsä, voi siitä seurata eriasteisia pään vammoja. On kuitenkin hankala tunnistaa, onko kyseessä lievempi aivotärähdys tai jokin vakavampi pään vamma. Siksi tilanne pitää ottaa vakavasti aina, jos joku lyö päänsä.

Jos päänsä iskeneellä ihmisellä on jollain tavoin heikko ja hontelo olo, häntä ei tulisi päästää yksin lepäilemään. Olisi hyvä, jos toinen ihminen voisi tarkkailla hänen vointiaan. Jos tilanne mietityttää, on aina parempi hakeutua lääkärin arvioitavaksi kuin jättää se tekemättä.

Hätänumeroon 112 on soitettava välittömästi, jos pään lyöneellä ihmisellä on seuraavia oireita:

• Tajunnan häiriöitä ja sekavuutta
• Oksentelua
• Kaksoiskuvia
• Tasapainohäiriöitä ja voimakasta huimausta
• Vaikeuksia ymmärtää puhetta

Paleltumat eivät vaadi kovaa pakkasta

Paikalliset paleltumat ovat tyypillisiä Suomen talvessa. Pakkasen ei välttämättä edes tarvitse olla hurja, jos viima on kova.

Paleltumia tulee herkästi sormiin ja varpaisiin, poskiin, nenään ja korvalehtiin. Paleltuman oireita ovat:

• Pistely, puutuminen ja tunnottomuus
• Valkoinen kohta ihossa

Paleltuman ensiapu

• Kannattaa hakeutua heti sisälle tai ainakin suojaan tuulelta.
• Paleltuneita kohtia voi lämmittää omalla kehollaan ja vaatteilla. Esimerkiksi lämpimillä sormilla voi lämmittää kasvoja. Sormet voi laittaa kainaloon.
• Paleltumia ei saa hieroa lumella tai rasvalla.
• Sormet tai varpaat voi upottaa lämpöiseen, 37–42-asteiseen veteen.
• Saunaan ei kannata mennä – jos tunnottomilla raajoilla ei huomaa kuumuutta, voi siitä seurata palovamoja. Nuotionkin äärellä on hyvä lämmitellä varovasti.

Hypotermia: äkkiä lämpimään

Hypotermiassa ihmisen ruumiinlämpö on laskenut alle 35 asteen. Hypotermia voi johtua esimerkiksi siitä, kun ihminen putoaa veteen tai jäihin, on pakkasella liikkeellä liian vähillä vaatteilla tai tuupertuu humalassa lumihankeen.

Hypotermian ensiapu

• Jos ihminen on tajuissaan ja pystyy toimimaan, hänet tulee saada nopeasti liikkeelle. Liikkuvat lihakset lämmittävät.
• Ihmistä pidetään lämpimänä lämpimillä vaatteilla ja suojapeitteellä. Häntä voi myös lämmittää omalla kehollaan.
• Jos ihminen ei pysty puhumaan ja liikkumaan, tilanne on vakava. Häntä ei saa liikuttaa, vaan hänet suojataan vaatteilla tai peitteillä, ja soitetaan hätänumeroon 112.

Ennaltaehkäisy on parasta ensiapua

Parasta ensiapua on ennaltaehkäisy. Maalaisjärki ja sään tarkkailu ehkäisisivät monet talven tapaturmat.

Ehkäise kaatumisen aiheuttamat vammat

• Kenkiin on hyvä hankkia liukuesteet.
• Kelit kannattaa tarkastaa ennakkoon, matkoihin varata riittävästi aikaa ja kävelemiseen keskittyä!
• On hyvä pitää itsensä kunnossa. Hyvä lihaskunto ja kehonhallinta ehkäisevät kaatumisia.

Ehkäise paleltumat ja hypotermia

• Pukeutuminen ja varusteet valitaan sään mukaan.
• Tuulelta suojautuminen kannattaa.
• Malttia alkoholin kanssa – se on monen hypotermian taustatekijä.
• Heikoille jäille ei pidä lähteä. Jäällä liikkuessa varaudutaan naskaleilla.

Asiantuntija: SPR:n ensiavun ja terveystoiminnan asiantuntija Minna Sihvo

Lähteenä myös:
Kotitapaturma: Kaatuminen ja liukastuminen
SPR: Pään vammat 
SPR: Talven ensiapuohjeet

Teksti: Jenni Kleemola