Vaikka pää on jo tyynyssä, ajatukset karkaavat työasioihin eikä uni tule. Tai vaikka uni toisikin väsyneelle helpotuksen, nukkuja havahtuu valvomaan aamuyöllä. Lievät univaikeudet ovat niin tavallisia, että varmasti jokainen on kokenut tilapäistä unettomuutta.
”Jos on herkkäuninen, stressi tai elämän kuormittavat tapahtumat saavat unen häiriintymään. Joskus unen vievät iloisetkin asiat tai vaikkapa illalla juotu saunaolut”, sanoo Coronaria Uniklinikan unilääkäri Henri Tuomilehto.
Kun on sängyssä, vaikutusmahdollisuudet uneen ovat usein jo ohi.
Uniongelmat ilmenevät monenlaisina vaikeuksina. Tavallisia ovat nukahtamisvaikeudet, katkonainen uni sekä liian varhainen herääminen. Yleensä unettomuus on kuitenkin tilapäistä ja menee ohitse ilman lääkärin hoitoa.
”Huono nukkuminen kuuluu ihmisen elämään silloin tällöin. Jos unettomuus ilmenee yksittäisinä öinä eikä aiheuta sen kummempaa haittaa elämälle, se on normaalia”, Tuomilehto sanoo.
Vasta silloin, kun huonoa nukkumista on jatkunut kaksi kuukautta tai pidempään tai jos huonon nukkumisen jaksoja on toistunut useampana vuonna, puhutaan pidempiaikaisesta unettomuudesta.
Jatkuva väsymys nakertaa hyvinvointia
Normaali unen määrä vaihtelee paitsi ihmisestä toiseen myös kuormituksen mukaan. Jos esimerkiksi henkilön optimiunimäärä on tavallisesti kahdeksan tuntia, kovan kuormituksen alla unentarve voi kasvaa kymmeneenkin tuntiin. Niinpä tarvittavaa unen määrää ei voi katsoa pelkästään kellosta, vaan se selviää parhaiten itseään kuulostelemalla.
Sekin on hyvä ottaa huomioon, että osa unesta ”häviää” yön aikana. Eli jos haluaa saada unta kahdeksan tuntia, on nukkumiselle usein varattava aikaa vähintään puoli tuntia enemmän, koska unen saamiseen ja yöllisiin heräilyihin menee oma aikansa.
Uneen kannattaa joka tapauksessa panostaa, koska nukkumisella on valtava vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Henri Tuomilehdon mukaan on tavallista, että pitkään huonosti nukkuneet eivät enää itse tunnista väsymystään vaan väittävät pärjäävänsä vähäisellä unimäärällä ihan hyvin. Tosiasiassa kyse on usein siitä, etteivät he väsymyksensä keskellä tiedä paremmasta.
”Uni on perustavanlaatuisin fysiologinen toiminto. Jos nipistää vapaaehtoisesti unesta, laiminlyö elimistöään katastrofaalisesti”, Tuomilehto sanoo.
Unettomuuteen auttaa usein elämäntaparemontti
Jos unentulo on hukassa, kannattaa ensin kokeilla kotikonsteja. Yöunien parantamisessa ei kuitenkaan ole oikotietä onneen, vaan kaikki lähtee tasapainoisesta arjesta eli liikkumisesta, ravinnosta ja sopivista palautumismahdollisuuksista.
”Hyvä uni rakennetaan päivän aikana sillä, mitä tekee tai jättää tekemättä. Kun on sängyssä, vaikutusmahdollisuudet uneen ovat usein jo ohi”, Tuomilehto sanoo.
Niinpä univaikeuksista kärsivän kannattaa huolehtia siitä, että iltoja ei rasita työnteko, tietokoneella tai puhelimella roikkuminen tai raskas liikunta vaan että laitteet sammutetaan hyvissä ajoin. Alkoholikin kannattaa jättää vähemmälle sekä huolehtia siitä, että unta eivät häiritse makuuhuoneen valo tai melu tai esimerkiksi väärä lämpötila. Herkkäunisen kannattaa pitää huolta siitäkin, ettei käy liian kiihdyttäviä keskusteluja myöhään illalla ennen nukkumaanmenoa.
”Laitan itse kännykän äänettömälle iltaruuan aikana. Siitä alkaa laskeutuminen hyvään uneen.”
Tuomilehto myös kehottaa olemaan uniremontissa kärsivällinen. Vielä viikossa ei välttämättä näy muutoksia, mutta pidemmällä aikavälillä takuuvarmasti.
”Jos tekee säännöllisesti, palkinto tulee aina. Jos käy kerran kuussa lenkillä, ei sekään vielä nosta kuntoa, mutta jos käykin joka päivä, vaikutukset alkavat näkyä.”
Unettomuuden hoito lääkärissä – lääkkeet tilapäinen apu
Jos kotikonstit eivät auta, Tuomilehto kehottaa hakeutumaan lääkäriin jopa herkästi. Ihminenhän ei aina itse voi tietää, johtuvatko yölliset heräilyt stressistä vai vaikkapa uniapnean aiheuttamista hengityskatkoksista. Lääkärissä voidaan tehdä unitutkimus, jossa selviää, mikä unessa mättää.
Ole uniremontissa kärsivällinen. Vielä viikossa ei välttämättä näy muutoksia.
”Unitutkimuksessa potilaaseen asennetaan unitutkimuslaitteet, joiden kanssa hän pääsee kotiin nukkumaan. Aamulla hän palaa klinikalle laitteiden poistamista varten. Unitutkimuksessa uniongelmien syyt selviävät paremmin kuin pelkästään potilasta haastattelemalla.”
Joskus unettomuuden hoidossa tarvitaan myös lääkkeitä. Ne eivät Tuomilehdon mukaan saa olla ensisijainen hoitomuoto, mutta tukihoitona niitäkin joskus tarvitaan.
”Lääkkeet eivät korjaa unettomuuden syytä, ja tavoitteena onkin aina tilapäinen käyttö.”
Jos univaikeudet ovat lieviä, voi kokeilla apteekista ilman reseptiä saatavia rohdosvalmisteita, jotka voivat auttaa tilapäisiin unensaantivaikeuksiin tai tilapäisiin lieviin jännitystiloihin. Tuomilehdon mukaan rohdosvalmisteiden tehosta ei ole tieteellistä näyttöä, mutta jos kokee saavansa niistä apua, niistä ei ole myöskään haittaa.
Uniongelmien itsehoito – näin ehkäiset unettomuutta
- Pidä huolta säännöllisistä elintavoista, kuten hyvästä ravinnosta, liikunnasta ja palautumisesta.
- Sulje ajoissa kännykkä ja läppäri. Älä tee töitä myöhään iltaisin äläkä roiku somessa. Pyhitä illat rauhoittumiselle. Muista, että mukavatkin asiat voivat kiihdyttää.
- Sulje pois häiriötekijät. Viilennä makuuhuone, sulje pois melu ja liika valo. Jätä yömyssy naukkaamatta.
- Nosta uni tärkeysjärjestyksessä sen ansaitsemalle paikalle. Puolen tunnin tai tunnin lisäys yöunien pituuteen näkyy kokonaisvaltaisesti hyvinvoinnissa ja elämänlaadussa.
- Jokainen voi tehdä ainakin jotain paremman unen eteen.
Teksti: Jaana Tapio
