Naisten karvoitus lisääntyy aina murrosiästä menopaussiin. Hirsutismista puhutaan silloin, kun naisen karvan kasvu nopeutuu, karvoituksen väri tummenee ja karva muuttuu paksummaksi miehille tyypillisillä ihoalueilla. Yleensä oire on hyvänlaatuinen ja haitta enemmän kosmeettinen – väheksymättä sitä, että joillekin se voi olla todella kiusallinen ja vaikuttaa jopa elämänlaatuun.
Mitä hirsutismi on?
Hirsutismi on liiallista karvankasvua naisella niillä alueilla, joilla miehillä tyypillisesti kasvaa karvoja.
- Kasvoihin voi kasvaa karvaa viiksien, parran ja pulisonkien alueelle.
- Häpykarvoitus saattaa kasvaa kohti napaa.
- Karvoitus voi levitä sisä- ja takareisille.
- Vaikeassa hirsutismissa karvaa voi kasvaa rintakehässä ja selässä.
Noin puolella tapauksista hirsutismi johtuu mieshormonien liikaerityksestä. Hirsutismia on noin 5–10 prosentilla suomalaisista naisista. Yleensä se on lievää, vaikea hirsutismi on Suomessa harvinaista.
Onko kaikki liikakarvoitus hirsutismia?
Kaikki häiritsevä karvankasvu ei ole hirsutismia. Esimerkiksi omasta mielestä turhan tuuheat säärikarvat eivät lähtökohtaisesti ole hirsutismia. Joskus runsas karvankasvu on vain perinnöllinen ominaisuus ilman hormonaalista poikkeavuutta. Hypertrikoosi tarkoittaa yleistynyttä liiallista karvankasvua.
On henkilökohtainen kokemus, minkälainen karvankasvu on naiselle liiallista tai häiritsevää. Se on myös kulttuurisidonnaista: Etelä-Euroopassa ja Lähi-idässä on paljonkin sellaista karvankasvua, jota vaaleaihoiset ja -karvaiset suomalaiset voivat pitää häiritsevänä.
Hirsutismi voidaan todeta Ferriman-Gallwey-asteikon avulla. Asteikoissa yhdeksän kehon aluetta pisteytetään sen mukaan, kuinka runsasta karvoitus on. Jos tietty pisteraja täyttyy, ajatellaan, että kyse on hirsutismista.
Vaikka pisteet tulisivat täyteen, karvoitus ei lähtökohtaisesti tarkoita sairautta, jota pitäisi hoitaa, jos se ei häiritse ihmistä itseään. Toisaalta hirsutismi voi olla merkki sairaudesta, joka vaatii hoitoa.
Vaihdevuodet ja karvankasvu
Vaihdevuosissa naisille voi ilmestyä esimerkiksi kasvoihin aiempaa tummempaa karvaa, kun munasarjat lakkaavat tuottamasta estrogeeniä, mutta tuottavat edelleen testosteronia. Silloin kyse on yleensä yksittäisistä karvoista tai lievästä karvankasvusta eikä varsinaisesta hirsutismista.
Mistä hirsutismi johtuu?
Yleensä hirsutismi johtuu siitä, että elimistö tuottaa liikaa mieshormoni testosteronia. Toinen syy on se, että jostain syystä kyseisen ihmisen karvatupet reagoivat herkästi testosteroniin, vaikka testosteronia on elimistössä normaali määrä.
Yleisin hirsutismin syy on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS), joka nostaa testosteronin tuotantoa. PCOS:n oireita ovat:
- Epäsäännöllinen kuukautiskierto ja ovulaation puuttuminen.
- Ultraäänessä näkyvät monirakkulaiset munasarjat.
- Merkit liiallisesta testosteronin tuotannosta, kuten karvankasvu tai vaikea akne.
Hirsutismia voivat aiheuttaa myös muut harvinaisemmat hormonisairaudet sekä esimerkiksi lisämunuaisen sairaudet.
Milloin lääkäriin?
Lääkärissä on hyvä käydä, jos aikuisen naisen karvankasvu yhtäkkiä muuttuu kovasti ja se häiritsee. Apua voi hakea esimerkiksi hormoniasioihin perehtyneeltä gynekologilta tai ihotautilääkäriltä. Paria tummempaa karvaa ei tarvitse näyttää kenellekään.
- Lääkäri tutkii karva-alueet ja käyttää Ferriman-Gallweyn luokittelua. Siksi kaikkia karvoja ei kannata poistaa juuri ennen lääkärikäyntiä.
- Koska PCOS on yleisin hirsutismin syy, lääkäri voi kysellä kuukautiskierrosta. Hän saattaa katsoa munasarjoja ultraäänellä.
- Testosteronin määrä saatetaan mitata verikokeella.
Onko lääkkeistä apua hirsutismiin?
Koska hirsutismi on hormonaalinen vaiva, sitä on vaikea hoitaa ilman hormoneja. Jos lääkehoitoa haluaa käyttää, oikea lääkitys riippuu iästä ja kokonaistilanteesta. Hormonivalmisteet vaikuttavat karvankasvuun hitaasti ja tuloksia tulee noin 6–12 kuukauden käytön jälkeen. Lääkäri voi kokeilla myös muuta lääkitystä, mikäli hormonivalmisteet eivät sovi. Eflornitiinivoide on tehokas kasvojen alueen liikakarvoituksen hoitoon. Jos itsellä on PCOS ja ylipainoa, kannattaa yrittää pyrkiä kohti normaalipainoa. Ylipaino pahentaa PCOS:n oireita.
Miten karvoja kannattaa poistaa?
Jos karvoitus häiritsee, lääkehoidon rinnalla kannattaa itse poistaa karvoja mekaanisesti, kuten epiloimalla tai vahaamalla. Se voi väsyttää karvatuppea, jolloin karva kasvaa takaisin hitaammin ja ohuempana – ja lopulta kasvu voi loppua kokonaan.
Ainoa tapa poistaa karvat pysyvästi, on laserhoito. Hirsutismin pitää olla hyvin vaikeaa, jotta laserhoitoon pääsee julkisessa terveydenhuollossa. Sitä tehdään myös yksityisillä lääkäriasemilla, mutta hoito pitää maksaa itse. Jotkut ovat saaneet apua kotikäyttöisistä valoimpulssilaitteista.
Mitä jos karvat eivät haittaa itseä?
Joitakin karvankasvu ahdistaa niin, että karvojen kyttääminen hallitsee elämää. Silloin kannattaa hakea apua lääkäristä.
Mutta kaikkia karvankasvu ei häiritse. On henkilökohtainen kokemus, mikä kenellekin on liikaa karvaa. Esimerkiksi nuoren karvankasvua ei pidä kommentoida, jos se ei tunnu häntä haittaavan. Liialliselle karvankasvulle ei ole pakko tehdä yhtään mitään.
Asiantuntija: Kaisu Luiro-Helve, LT, erikoislääkäri (naistentaudit ja synnytykset, lisääntymislääketiede)
Teksti: Jenni Kleemola
