Vaihdevuosista käytetään myös lääketieteellistä nimitystä klimakterium. Se tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin naisen sukukypsyysikä päättyy ja josta siirrytään menopaussiin. Vaihdevuodet oireineen voivat kestää jopa 10‒20 vuotta.
”Se on pitkä aika naisen elämässä”, toteaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna-Paula Sariola.
Vaihdevuosina munasarjojen toiminta alkaa heikentyä ja lopulta lakkaa kokonaan. Estrogeenituotanto hiipuu, ovulaatiot loppuvat ja munarakkuloiden määrä vähenee.
Premenopaussi – mistä voi päätellä vaihdevuosien lähestyvän?
Munasarjojen toiminnan hiipuminen ennakoi vaihdevuosien alkamista. Sariolan mukaan hiipuminen voi alkaa jo 40 ikävuoden jälkeen.
Toiminnan hiipumisen yhteydessä puhutaan premenopaussista.
”Säännöllinen kuukautiskierto lyhenee, ja myöhemmin kierto voi muuttua epäsäännölliseksi ja kuukautisiin tulla pitkiäkin välejä.”
Milloin vaihdevuodet ja menopaussi alkavat – oireista vinkkiä
Kun yli 45-vuotiaalla naisella kuukautiset alkavat harventua ja lopulta lakkaavat, ja naisella on myös tyypillisiä oireita, kyse on vaihdevuosista. Siihen ei yleensä tarvita lääkärinkään vahvistusta.
”Tyypillisimpiä oireita ovat kuumat aallot, joita tuntee jopa 70 prosenttia naisista. Oireisiin kuuluvat hikoilupuuskat, punoitus ja tykytys. Osa kokee ne voimakkaina, osalle ne tulevat lievempinä. Lisäksi voi olla unihäiriöitä ja psyykkisiä oireita eli mielialavaihteluita sekä nivelkipuja ja lihassärkyjä.”
Oireet ovat voimakkaimmillaan menopaussin jälkeen.
Menopaussi tulee keskimäärin 51-vuotiaana. Suurimmalla osalla se ajoittuu ikävuosiin 45‒55, mutta vaihdevuosioireet voivat alkaa jo aikaisemmin.
Sariola muistuttaa, etteivät vaihdevuodet ja menopaussi ole siis sama asia.
”Menopaussi tarkoittaa kuukautisten loppumista, ja siitä voidaan puhua, kun vaihdevuosi-ikäisellä kuukautiset ovat olleet poissa yli vuoden”, Sariola määrittelee.
Sariolan mukaan tupakointi voi aikaistaa menopaussia parillakin vuodella.
Kauanko vaihdevuodet kestävät?
Pahimmillaan vaihdevuosioireet voivat kestää vuosikausia, ja joillakuilla lievät oireet taas kestävät vain muutaman vuoden. Sariolan mukaan on mystistä, miksi vaihdevuosioireet voivat jatkua pitkään menopaussin jälkeenkin.
Vaihdevuosioireet eivät ole geeneissä – äidin oireet eivät ennakoi tyttären oireita.
Vaihdevuodet kestävät niin kauan kuin oireita esiintyy. Kesto ja oireet ovat yksilöllisiä. Äidin varhainen menopaussi voi kertoa siitä, että tyttärellekin se voi tulla aikaisin. Mutta jos äidillä on ollut vaikeat oireet, se ei kerro tyttären oirekuvasta.
”Kauhukuvat ovat psyyken tasolla: perinnetieto siirtyy eteenpäin ja siksi tytär voi käyttää hormonikorvaushoitoa kauankin pelätessään äitinsä vaihdevuosioireiden kaltaisia oireita. Geeneissä oireet eivät ole”, Sariola täsmentää.
Milloin voi lopettaa ehkäisyn?
Vaihdevuosien lähestyessä ja munasarjan toiminnan muuttuessa on edelleen mahdollista tulla raskaaksi. Sariolan mukaan ehkäisyn voi lopettaa vasta, kun kuukautiset ovat loppuneet ja menopaussivaihe on ohitettu.
Kun munasarjat vanhenevat, ne voivat toimia myös ylikierroksilla. Hormonitasot ovat korkeita munasolujen yrittäessä kehittyä. Esimerkiksi kaksosraskauden riski suurenee. Toisaalta kun hedelmällisyys sitten heikkenee, keskenmenojen ja kromosomihäiriöiden todennäköisyys kasvaa varsinkin yli 45-vuotiailla.
”Varmoihin päiviin ei voi luottaa, kun usein vaihdevuosi-ikäisen kuukautiset ovat epäsäännölliset. Hormonaalista ehkäisyä voi jatkaa 50-vuotiaaksi asti, ellei siihen ole vasta-aiheita. Mikäli sitä ei halua tai voi käyttää, kondomi säännöllisesti käytettynä on hyvä vaihtoehto.”
Kun ehkäisytarve loppuu, hormonikierukan keltarauhashormoni suojaa myös kohdun limakalvoa vaihdevuosien mahdollisen hormonihoidon aikana. Se ei kuitenkaan estä estrogeenin vähyydestä johtuvia kuumia aaltoja.
Miten keho muuttuu vaihdevuosina?
Elimistössä tapahtuu monenlaisia muutoksia vaihdevuosien aikana. Kun munasarjat lakkaavat toimimasta, ne myös pienenevät, kuten kohtukin. Noin 20 prosentilla naisista on kohtulihaksen hyvälaatuisia kasvaimia, myoomia, jotka myös tällöin pienenevät.
Kun munasarjat eivät enää tuota estrogeenia, kohdun ja emättimen limakalvot ohenevat ja kuivuvat. Tämä voi aiheuttaa muun muassa virtsatietulehduksia. Sariola kutsuu kuivumiseen käytettävää paikallishoitoa elämänlaatuhoidoksi, sillä se helpottaa oloa.
Estrogeenin väheneminen heijastuu moneen muuhunkin. Sepelvaltimotaudin riski suurenee, kokonaiskolesteroli nousee, luusto haurastuu, iho ja hiukset ohenevat ja rinnat veltostuvat.
”Hormonitoiminnan hiipuminen ei sinänsä vaikuta painoon, mutta rasvaprofiili muuttuu ja lihakset pienenevät. Keskivartalolihavuus voi yleistyä vaihdevuosien jälkeen. Toisaalta paino voi nousta senkin takia, jos nukkuu huonosti.”
Sariolan mukaan myös elintavat vaikuttavat.
”Kun lapset eivät ole enää kotona, voi syödä kaikkea mistä tykkää. Televisiostakin tulee hyviä ohjelmia, joiden ääressä viihtyy. Liikunta ei houkuttele ja jää ehkä vähäiseksi.”
Vaihdevuosioireet herättävät huolehtimaan itsestä
Sariola toteaa, etteivät vaihdevuodet ole vain fysiologiaa. Tässä elämänvaiheessa myös vastuut ja sitä kautta huolet voivat lisääntyä. Esimerkiksi omista vanhemmista huolehtiminen voi kuormittaa mieltä. Mutta kun omia lapsia ei enää synny, on aikaa vaikkapa lapsenlapsille. Se voi keventää huolitaakkaa.
”Keski-ikäiset naiset pitävät yhteiskunnan pyörimässä ja voimissaan. Siksi on itse asiassa hyvä, että naiset saavat vaihdevuosioireita – se herättää pitämään huolta itsestä ja kokonaisterveydestään.”
Vaihdevuosien plussat
- Kuukautisista ei ole murhetta.
- Raskauspelko poistuu, joten seksuaalinen halukkuus voi kasvaa.
- Keski-ikäisenä on oikea hetki parantaa elintapoja: syödä terveellisesti ja liikkua riittävästi.
Teksti: Tarja Västilä
