Aivoverenkierron häiriöt - yleisyys, oireet, riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Mikä aivoverenkierron häiriö on?

Aivoverenkiertohäiriö eli AVH on yhteisnimitys aivoverisuonten tai aivoverenkierron sairauksille. Niissä aivojen verenkierto häiriytyy esimerkiksi verisuonitukoksen tai verenvuodon takia.

Aivoverenkiertohäiriö voi aiheuttaa joko väliaikaista tai pysyvää haittaa sairastuneelle. Sairauden seuraukset ovat hyvin yksilöllisiä ja vaihtelevat vaurion sijainnista ja laajuudesta riippuen.

Yleisin ja tunnetuin aivoverenkiertohäiriöistä on aivoinfarkti. Aivoverenkiertohäiriöistä aivoinfarkti ja aivoverenvuoto aiheuttavat aivoihin pysyviä vaurioita. TIA (transient ischemic attack) on puolestaan ohimenevä, vielä korjaantuva, aivoverenkierron häiriö. Lue lisää eri aivoverenkiertotyypeistä.

Tyypillisiä ensioireita ovat suupielen roikkuminen, raajan halvausoireet tai tunnottomuus sekä puhehäiriöt. Kun oireita ilmenee, on hakeuduttava välittömästi hoitoon.

Sairaus voi aiheuttaa hyvin monimuotoisia vaurioita ja häiriöitä.

Aivot säätelevät ihmisen toimintaa, joten aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat kudosvauriot vaikuttavat hyvin monin tavoin sairastuneen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Seurauksena voi olla pysyviä tai väliaikaisia halvausoireita, tuntohäiriöitä, kielellisten kykyjen puutoksia ja vaikeuksia henkisessä ja fyysisessä suoriutumisessa. Seuraukset ovat aina yksilöllisiä ja riippuvat vaurioituneen alueen koosta ja sijainnista.

Aivoverenkiertohäiriöiden yleisyys

Aivoverenkierron häiriöihin sairastuu vuodessa noin 25 000 suomalaista eli jopa 68 henkeä päivittäin. Väestön ikääntyessä sairauden ennustetaan lisääntyvän.

Suomessa on noin 100 000 aivoverenkiertohäiriön sairastanutta. Aivoinfarktin saa vuosittain noin 18 000 suomalaista ja aivoverenvuodon noin 1 800 suomalaista. Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön eli TIA:n saa vuosittain noin 5 000 henkilöä.

Joka viides aivoinfarktiin sairastunut on työikäinen. Joka kymmenes on alle 50-vuotias. Ensimmäiseen aivoinfarktiin sairastuneiden keski-ikä oli noin 72,7 vuotta vuoden 2010 tilastoissa. Hieman yli puolet sairastuneista on miehiä.

Sairastetun aivoverenkiertohäiriön jälkeen potilaalla on merkittävä riski sairastua siihen uudelleen, ellei riskitekijöitä hoideta kunnolla.

Hyvällä riskitekijöiden hoidolla jopa 80 % uusiutumisista voidaan estää.

Toistuvat aivoverenkiertohäiriöt lisäävät pysyvien halvausoireiden ohella myös dementian riskiä. AVH:n ennuste on parantunut huomattavasti, mutta se aiheuttaa edelleen enemmän vaikeaa pysyvää haittaa kuin mikään muu sairaus.

Vähintään puolet potilaista toipuu omatoimisiksi ensimmäisten kuukausien kuluessa aivoverenkiertohäiriöstä. Huomattava osa potilaista tarvitsee viikkoja tai kuukausia kestävää vaativaa kuntoutusta. Noin 20 % tarvitsee laitoshoitoa vielä kolmen kuukauden kuluttua aivoverenkiertohäiriöön sairastumisesta. 

Aivoinfarktiin sairastuneiden määrä on pienentynyt Suomessa 2000-luvulla, mutta kasvanut alle 50-vuotiaiden keskuudessa. Maailmanlaajuisesti aivoverenkierron häiriöt ovat neljänneksi yleisin kuolinsyy. 

Aivoverenkiertohäiriöt nuorilla

Sairastuneista noin joka viides on työikäinen. Nuorilla aivoverenkiertohäiriö vaikuttaa usein perhe- ja työelämään iäkkäitä sairastuneita enemmän. Toisaalta nuoret sairastuneet usein toipuvat paremmin.

Nuorten AVH:n sairastaneiden suhteellinen osuus on kasvussa. Taustalla on riskitekijöiden, kuten diabeteksen, ylipainon ja verenpainetaudin yleistyminen.

Nuorilla sairastuneilla sairastumisen syy jää usein tuntemattomaksi, sillä aiheuttajat ja riskitekijät ovat osin erilaisia kuin yli 50-vuotiailla. Aivoverenkiertohäiriön syyn selvittäminen on tärkeää, jotta potilasta voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin ja estää aivoverenkiertohäiriön uusiutuminen. Perusteellisista tutkimuksista huolimatta alle 50-vuotiailla aivoverenkiertohäiriön syy jää avoimeksi jopa 40 %:lla sairastuneista.

Aivoverenkiertohäiriöiden oireet

Aivoinfarktin tavallisimpia oireita ovat äkillinen toispuolinen halvaus, roikkuva suupieli, puhehäiriö tai näköhäiriö. Opettele tunnistamaan oireet ja soita välittömästi hätänumeroon, jos huomaat oireita itselläsi tai läheiselläsi.

Oireet alkavat hyvin nopeasti ja pahenevat jopa minuuteissa. Sairastunut ei välttämättä huomaa oireita itse, sillä niihin ei useinkaan liity kipua ja aivovauriosta johtuen potilaan kyky tunnistaa oireita voi olla heikentynyt. Oireiden ilmetessä ei kannata mennä nukkumaan, vaikka tuntisi olonsa väsyneeksi. Aivoverenkiertohäiriön sattuessa on aina kiire hoitoon.

Aivoverenkiertohäiriön oireet on hyvä oppia tunnistamaan. Näin voit tarvittaessa hälyttää apua joko itsellesi tai läheisellesi.

Ripeä hoitoon hakeutuminen on aina välttämätöntä, sillä hoito on aloitettava ensimmäisten tuntien kuluessa oireiden alkamisesta. Apua tulee soittaa, vaikka oireet menisivätkin ohikin, jotta voidaan tehdä diagnoosi ja aloittaa oikea hoito esimerkiksi pysyvän aivovaurion estämiseksi. Ripeä hoito ehkäisee myös pysyvien haittojen syntyä. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä paremmat tulokset sillä on.  Mitä pidempään aivokudos on ilman verenkiertoa, sitä vakavampia vaurioita aivoissa syntyy. 

Hätäkeskuspäivystäjät on koulutettu erottamaan aivoverenkiertohäiriöön sairastunut muista oireista, mutta kannattaa aina mainita, että oireet alkoivat äkillisesti, yllättäen tai odottamatta.

Tyypillisiä oireita:

• Halvausoireet: yleensä toispuoleinen raajan heikkous, tunnottomuus tai holtittomuus
• Suupielen roikkuminen
• Puhehäiriö: vaikeus löytää sanoja tai puheen puuroutuminen
• Näköhäiriöt: kaksoiskuvat, näön hämärtyminen tai näkökentän puutokset
• Tasapainohäiriö ja kävelyvaikeudet
• Huimaus, pahoinvointi
• Oireet tyypillisesti kivuttomia
• Kova päänsärky aivoverenvuodon yhteydessä

Miten tunnistan oireet?

Mikäli epäilet läheiselläsi aivoverenkiertohäiriötä, voit pyytää häntä tekemään muutamia yksinkertaisia asioita oireiden selvittämiseksi.

Pyydä henkilöä nostamaan molemmat kätensä yhtä aikaa.
Henkilö ei ehkä kykene nostamaan esineitä tai käsiään yhtä korkealle. Heikkoutta saattaa esiintyä vain toisessa raajassa.

Pyydä henkilöä toistamaan yksinkertainen lause.
Puhe voi olla sammaltavaa tai sanoja on vaikea löytää. Henkilö ei välttämättä pysty vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin, kuten nimeä tai syntymäpäivää kysyttäessä.

Pyydä häntä hymyilemään tai irvistämään.
Kasvojen toinen puoli saattaa roikkua tai hymy on heikompi toisella puolella.

Riskitekijät

Aivoverenkiertohäiriölle altistavat useat tekijät ja niiden yhteisvaikutus. Mitä useampia riskitekijöitä henkilölle on kertynyt, sitä korkeampi sairastumisen todennäköisyys on. Riskitekijöihin puuttuminen ja perussairauksien hoito alentavat riskiä.

Aivoverenkiertohäiriö syntyy harvoin ilman selviä taustatekijöitä. Sitä ei aiheuta välttämättä mikään yksittäinen riskitekijä, vaan se on usein seurausta useiden riskitekijöiden jopa vuosikymmeniä kestäneestä yhteisvaikutuksesta.

Kymmenen yleisintä riskitekijää vaikuttaisi selittävän jopa 90 % aivoinfarkteista. Suuri osa sairastumisista voitaisiin siis ehkäistä riskitekijöihin puuttumalla.

Vaikuta ajoissa niihin riskitekijöihin, joihin itse voit vaikuttaa.
Aivoverenkiertohäiriöitä ilmaantuu myös henkilöille, joilla ei ole selkeitä yksittäisiä riskitekijöitä. Etenkin nuorilla aivoverenkiertohäiriön sairastaneille tämä on tavallista.

Merkittävimmät riskitekijät:

• Ikä
• Kohonnut verenpaine
• Eteisvärinä
• Tupakointi
• Ylipaino, etenkin keskivartalolihavuus
• Epäterveellinen ruokavalio
• Korkea kolesteroli, dyslipidemiat
• Vähäinen liikunta
• Sydän- ja verisuonisairaudet, sepelvaltimotauti, valtimotauti
• Alkoholinkäyttö ja päihteet
• Veren hyytymishäiriöt
• Diabetes
• Aiemmin sairastettu TIA-kohtaus
• Migreeni
• Hormonikorvaushoito, hormonaaliset ehkäisyvalmisteet
• Pitkäkestoinen stressi tai masennus

Kaikkiin riskitekijöihin, kuten ikään, ei voi itse vaikuttaa. Usein omilla valinnoilla riskitekijöitä voi kuitenkin välttää tai niiden vaikutusta pienentää.

Etenkin verenpaineen ja eteisvärinän hoito laskee sairastumisen todennäköisyyttä. Aivoverenkiertohäiriöiden ja sydäninfarktin riskitekijät ovat pitkälti samat, joten hoitamalla riskitekijöitä voidaan ennaltaehkäistä myös sydäntapahtumia.

Miehillä on suurempi riski sairastua aivoverenkiertohäiriöihin kuin naisilla. Naisilla riski puolestaan kohoaa sairastetun raskausdiabeteksen ja vaihdevuosien myötä.

FINRISKI-LASKURILLA voi arvioida riskinsä sairastua sydän- tai aivoinfarktiin. Riskilaskuri on käytettävissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveyskirjasto-sivuilla. Arvio koskee terveitä henkilöitä, jotka eivät ole vielä sairastaneet aivoverenkiertohäiriötä. AVH:n jo sairastaneella henkilöllä riski on korkeampi.

Ennaltaehkäisy

Vaikka aivoverenkiertohäiriötä ei voi suoranaisesti estää, sydänterveydelle suotuisat elämäntavat vaikuttavat oleellisesti sairastumisen riskiin. Terveelliset elämäntavat ja perussairauksien, kuten diabeteksen, verenpaineen ja kolesterolin hoito, ennaltaehkäisevät myös aivoverenkiertohäiriön uusiutumista.

Terveellisten elämäntapojen noudattaminen vähentää sairastumisen riskiä oleellisesti, mutta vielä tärkeämpää niiden noudattaminen on sairastumisen jälkeen.

Heti sairastumisen jälkeen kartoitetaan henkilökohtaiset riskitekijät kuten perussairaudet. Suuri osa sairastumisista voitaisiin ehkäistä hoitamalla perussairauksia huolellisesti.

Vältä aivoverenkiertohäiriötä:

• Mittaa verenpaineesi säännöllisesti ja hoida sitä tarvittaessa.
• Harrasta säännöllisesti kohtuukuormitteista liikuntaa. Puoli tuntia 4–5 kertaa viikossa on suositeltava määrä.
• Suosi sydänystävällistä ravintoa, kuten hyviä rasvoja, kokojyväviljaa, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Vältä kovia rasvoja ja suolaa.
• Hoida korkeaa kolesterolia ja mahdollista tyypin 2 diabetesta.
• Pyri normaalipainossa pysymiseen. Ylipainoisella jo muutaman kilon painonpudotus on eduksi. 
• Lopeta tupakointi.
• Vältä hormonaalista ehkäisyä etenkin yli 40 vuoden iässä tai jos tupakoit.
• Vältä humalahakuista juomista.
• Vältä liiallista stressiä.

Nämä tekijät vaikuttavat myös useiden muiden sydän- ja verisuonisairauksien riskiin, joten huolehtimalla sydämestä huolehdit myös aivoista. Aivoverenvuodon riskiä voi vähentää tupakoinnin lopettamisella ja kohonneen verenpaineen hoidolla sekä välttämällä runsasta alkoholinkäyttöä. Lue lisää terveellisistä elämäntavoista, jotka vaikuttavat ennaltaehkäisevästi aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyyn.

Aivovaltimoaneurysman eli aivovaltimopullistuman syntymiseen vaikuttaa merkittävästi myös perinnöllinen alttius. Mikäli lähisuvussa on todettu aivovaltimoaneurysmia, voidaan tehdä seulontakuvaus ja harkita ennaltaehkäisevää toimenpidettä.