Diabetessanasto

Albumiini

Yksi veren proteiineista eli valkuaisaineista. Munuaissairauksissa albumiinia erittyy virtsaan.

Albuminuria

Albumiinin eli proteiinin (valkuaisaineen) erittyminen virtsaan.

Analogi

Johdannainen. Insuliinianalogi on insuliinin kaltainen proteiini eli valkuaisaine, joka on saatu aikaan muokkaamalla insuliinin rakennetta.

Ateroskleroosi

Valtimonkovettumatauti, ahtauttava valtimotauti, joka nostaa riskiä saada mm. infarkti.

Autonominen hermosto

Tahdonalaisista toiminnoista riippumaton hermosto, joka säätelee muun muassa elimistön reaktioita verensokerin laskuun.

Beetasolu

Haiman Langerhansin saarekkeiden insuliinia erittävä solu. Nämä solut ovat yleensä tuhoutuneet tyypin 1 diabeteksessa, jolloin tarvitaan insuliinihoitoa. Tyypin 2 diabeteksessä niiden toiminta tyypillisesti hiipuu.

BMI

Painoindeksi (Body Mass Index). Lasketaan kaavasta paino (kg) / pituus*pituus (m*m). Kun BMI on 25–29,99 on kyseessä ylipaino. Jos lukema on yli 30, on kyseessä lihavuus, jolloin terveydelliset haitat alkavat selvästi lisääntyä ja laihduttaminen on tärkeää.

Diabetes

Tila, jossa veren sokeripitoisuus on pitkäaikaisesti liian korkea. Se johtuu insuliinin puutteesta (tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen tietyissä muodoissa) ja/tai insuliinin vaikutuksen heikentymisestä eli insuliiniresistenssistä. Diabeteksen kaksi päämuotoa ovat tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes.

DPP-4:n estäjät eli gliptiinit

Gliptiinit lisäävät suoliston erittämän GLP1-hormonin pitoisuutta ja sitä kautta haiman insuliinin eritystä silloin, kun verensokeri on koholla esimerkiksi aterian jälkeen.

EKG

Elektrokardiogrammi. Sydämen sähkökäyrä, kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja välillisesti sydänlihaksen terveyttä.

Energiantarve

Päivittäin ravinnosta saatava energian määrä, joka vastaa elimistön energiankulutusta. Energiantarve ja kulutus lasketaan (kilo)kaloreina (kcal), kilojouleina (kJ) ja megajouleina (MJ).

Energiaravintoaine

Ravintoaine, josta vapautuu energiaa elimistössä. Näitä ovat hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit.

Energiaton makeutusaine

Keinotekoinen makeutusaine. Lisäaine, joka ei vaikuta verensokeriin.

ENMG

Ääreishermoston ja lihasten sähkökäyrä, käytetään hermojen toiminnan tutkimiseen. Hyödynnetään tutkittaessa diabeteksen aiheuttamaa ääreishermoston sairautta (neuropatiaa).

Erektiohäiriö

Siittimen jäykistymishäiriö.

Glinidit

Ns. ateriatabletit otetaan juuri ennen hiilihydraatteja sisältävää ateriaa. Ne lisäävät heti insuliinineritystä ja sopivat etenkin, jos kyseessä on aterian jälkeinen liian korkea verensokeri.

GIP-/GLP-1-kaksoisreseptoriagonistit

Kiinnittyy kahden suolistohormonin reseptoriin. Vaikuttaa GLP-1:n tavoin lisäämällä haiman erittämän insuliinin määrää ruokailun jälkeen.

GLP-1-reseptoriagonistit

Suolistohormonin johdokset lisäävät haiman insuliinineritystä, kun verensokeri on koholla ja vähentävät haiman hormonin eli verensokeria nostavan glukagonin eritystä.

Fruktoosi

Hedelmäsokeri. Ks. Hiilihydraatti.

Glukagoni

Haiman hormoni, joka lisää veren sokeripitoisuutta vapauttamalla maksan varastosokeria verenkiertoon. Lääkkeenä glukagonia käytetään insuliinisokin hoidossa.

Glukoosi

Rypälesokeri. Veressä sokeri on glukoosina. Ks. Hiilihydraatti.

Glykogeeni

Sokerin varastoitumismuoto maksassa ja lihaksissa. Maksan glykogeeni hajoaa paastotilanteessa verensokeriksi.

Haima

Ruoansulatuselin ja sisäeritysrauhanen. Haimassa syntyy ruoansulatusnesteitä ja sen saarekesoluissa insuliinia (beetasoluissa) sekä glukagonia (alfasoluissa).

"Hapot"

Arkikielessä käytetty nimi vereen ja virtsaan erittyvistä ketoaineista. Ks. Ketoaineet.

Happomyrkytys

Happomyrkytys eli ketoasidoosi. Insuliininpuutteesta johtuva myrkytystila, jossa veren sokeripitoisuus on kohonnut ja ketoaineiden eli happojen määrä voimakkaasti lisääntynyt veressä ja virtsassa. Vaikea myrkytys ilmenee huohottavana syvänä hengityksenä, vatsakipuina sekä tajunnan häiriöinä. Se voi olla jopa hengenvaarallinen.

HbA_1c

HbA_1c, sokerihemoglobiini eli pitkä sokeri on punasolujen sokeriprosentti. Veren punasolujen osa, johon kiinnittyy ajan kuluessa sokeria keskimääräisen verensokeritason mukaan. HbA_1c kuvastaa kahden edellisen kuukauden sokeritasapainoa. Yksikkö mmol/mol.

HDL-kolesteroli

Ns. hyvä kolesteroli. Veressä oleva kolesterolin muoto, joka suojaa valtimoita kovettumiselta.

Hiilihydraatti

Energiaravintoaine. Hiilihydraateista muodostuu verensokeria. Ne toimivat elimistön pääasiallisena energianlähteenä. Hiilihydraatit ovat kasvikunnan tuotteissa ja maidossa esiintyvää luonnollista sokeria, esim. rypälesokeri (glukoosi), hedelmäsokeri (fruktoosi), tavallinen sokeri (sakkaroosi), maitosokeri (laktoosi) ja tärkkelys. Hiilihydraatteja sisältäviä ruoka-aineita ovat mm. leipä ja viljavalmisteet, peruna, makaroni, riisi, maitovalmisteet, hedelmät ja marjat.

Hormoni

Sisäeritysrauhasesta erittyvä aine, joka kulkeutuu verenkierron mukana kohdekudokseen ja vaikuttaa siellä hormonityyppinsä mukaisella tavalla.

Hyperglykemia

Veren tavallista suurempi sokeripitoisuus. Oireita mm. janon tunne, väsymys, ajattelun vaikeutuminen sekä raskas tunne käsien ja jalkojen nivelissä.

Hypoglykemia

Liian alhainen veren sokeripitoisuus. Oireita mm. vapina, käsien tärinä, hermostuneisuus, sydämen tykytys, hikoilu, nälän tunne ja heikotus, väsymys, uupumus, keskittymisvaikeus, päänsärky, uneliaisuus, huimaus, pyörrytys, epätavallinen jopa riitaisa käytös, näön hämärtyminen, asioiden näkeminen kahtena, tajuttomuus ja kouristukset.

Infarkti

Verenkierron salpautumisen aiheuttama kuolio, joka voi johtaa kuolemaan.

Infektio

Viruksen, bakteerin tai sienen aiheuttama sairaus, esim. nuhakuume tai ripuli-oksennustauti.

Injektio

Ihon alle, lihakseen tai verisuoneen pistoksena annettava lääke.

Insuliini

Haiman erittämä hormoni, joka säätelee energia-aineenvaihduntaa eli elimistön sokerin ja rasvan käyttöä ja varastoitumista sekä valkuaisaineiden eli proteiinien rakentumista. Insuliini siis mm. säätelee sokerin siirtymistä verenkierrosta soluihin ja näin vähentää veren sokeripitoisuutta.

Insuliiniherkistäjät eli glitatsonit

Glitatsonit lisäävät maksan, lihasten ja rasvakudoksen herkkyyttä insuliinille. Ne saattavat mm. vähentää maksan rasvoittumista.

Insuliiniherkkyys

Elimistön solujen kyky reagoida verenkierrossa olevalle insuliinille ottamalla verestä glukoosia.

Insuliinin vaikutusaika

Yhden insuliiniannoksen vaikutuksen kesto.

Insuliinin vastavaikuttajat

Veressä olevia hormoneja, jotka heikentävät insuliinin vaikutusta. Vastavaikuttajien eritys lisääntyy stressin yhteydessä ja verensokerin laskiessa nopeasti.

Insuliiniresistenssi

Tila, jossa insuliiniherkkyys on alentunut.

Insuliinisokki

Hypoglykemiasokki. Ks. Sokki.

Insuliinituntemus

Hypoglykemiatuntemus. Alhaisen verensokerin aiheuttama oire ja merkki elimistön korjaustoimintojen käynnistymisestä.

Insuliinivasta-aineet

Verenkierrossa olevia valkuaisaineita, jotka sitovat insuliinia itseensä ja voivat muuttaa insuliinin vaikutusaikaa.

Ketoaineet, ketohapot

Rasvan epätäydellisestä palamisesta syntyviä aineenvaihduntatuotteita, jotka voidaan mitata verestä ja virtsasta ("hapot"). Ketoaineiden määrä lisääntyy insuliininpuutteessa, kun elimistö lisää rasvojen polttamista energiaksi.

Ketoasidoosi

Happomyrkytys. Insuliininpuutteesta johtuva myrkytystila, jossa veren sokeripitoisuus on kohonnut ja ketoaineiden eli happojen määrä voimakkaasti lisääntynyt veressä ja virtsassa. Vaikea myrkytys ilmenee huohottavana syvänä hengityksenä, vatsakipuina sekä tajunnan häiriöinä. Tila voi olla hengenvaarallinen. Hakeudu sairaalahoitoon.

Kolesteroli

Verenkierrossa oleva rasva-aine, jota tarvitaan solujen rakennusaineeksi, mutta jonka liian suuri pitoisuus aiheuttaa valtimotautia.

Komplikaatio

Lisätauti, aikaisempaan tautitilaan tai hoitoon liittyvä uusi häiriö. 

Kooma

Diabeettinen kooma on vakava, mahdollisesti hengenvaarallinen, diabetekseen liittyvä komplikaatio. Diabeettinen kooma aiheuttaa tajuttomuuden, josta et voi herätä ilman lääkärinhoitoa. Suurin osa diabeettisesta koomasta ilmenee ihmisillä, joilla on tyypin 1 diabetes, mutta ihmiset, joilla on muun tyyppinen diabetes, ovat myös vaarassa. Jos happomyrkytystä ei pysäytetä, se johtaa tajuttomuuteen eli koomaan. Ks. Happomyrkytys.

LADA

(LADA=Latent Autoimmune Diabetes in Adults). Aikuisena alkava ja hitaasti kehittyvä nuoruustyypin diabeteksen alamuoto. Insuliinintuotanto loppuu lopulta kokonaan. Potilaat ovat useimmin naisia ja yleensä normaalipainoisia.

Laktoosi

Maitosokeri. Ks. Hiilihydraatti.

Laser

Yhden aallonpituuden valonsäde. Käytetään mm. silmänpohjien verisuonimuutosten hoitoon.

LDL-kolesteroli

Ns. huono kolesteroli, jonka suurentunut pitoisuus veressä lisää valtimoiden kovettumista. Tavoitearvona on alle 2,6 mmol/l:n LDL-kolesterolipitoisuus ja 1,8 mmol/l jos henkilö on sairastanut diabetesta yli kymmenen vuotta tai hänellä on yksi riskitekijä (todettu sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti tai perifeerinen valtimotauti tai hänellä on mikrovaskulaarikomplikaatioita tai diabeteksen lisäksi muita verisuonisairauden riskitekijöitä). Tavoitearvo on 1,4 mmol/l, kun henkilöllä on diabetes, johon liittyy kohde-elinvaurio tai muita merkittäviä riskitekijöitä.

Maitosokeri

Maidon sisältämä sokeri, laktoosi. Ks. Hiilihydraatti.

Makulopatia

Diabeteksen aiheuttamia verkkokalvomuutoksia tarkan näkemisen alueella.

Metabolinen oireyhtymä, MBO

Tyypin 2 diabetes on usein – mutta ei aina – osa metabolista oireyhtymää. Metaboliseen oireyhtymään liittyy suuri sydän- ja verisuonisairauksien vaara. Metabolisen oireyhtymän diagnoosi edellyttää miehillä vähintään 100 cm:n ja naisilla vähintään 90 cm:n vyötärön ympärysmittaa. Sen lisäksi henkilöllä pitää esiintyä ainakin kaksi seuraavista: kohonnut triglyseridipitoisuus, matala HDL-kolesterolipitoisuus, kohonnut verenpaine, sokeriaineenvaihdunnan häiriö: lievästi kohonnut paastoverensokeri tai tyypin 2 diabetes.

Mikroalbuminuria

Hieman lisääntynyt albumiinin erittyminen virtsaan. Herkkä diabetekseen liittyvän munuaisvaurion (nefropatian) mittari. Ks. Albumiini.

mmol/mol

mmol/mol=millimoolia moolissa käytetään HbA_1c:n yksikkönä. HbA_1c kuvastaa kahden edellisen kuukauden sokeritasapainoa.

MODY-diabetes

(MODY=Maturity Onset Diabetes in the Youth). MODY-diabetes on useita alamuotoja sisältävä, periytyvä ja nuorena alkava diabetes. Potilaiden haiman insuliinintuotanto on heikentynyt, mutta he ovat herkkiä insuliinille. MODY-diabetesta esiintyy alle 2 %:lla diabeetikoista.

Nefropatia

Munuaisvaurio.

Neuropatia

Hermovaurio.

NPH-insuliini

Perinteisen pitkävaikutteisen insuliinilaadun lyhenne ja määritelmä (Neutral Protamin Hagerdorn).

Plasma

Valkuaisainepitoinen neste, johon veren muut osat kuten puna- ja valkosolut ovat liuenneena. Veriplasma on veren soluton, nestemäinen osa. Verensokerin voi mitata kokoverestä tai plasmasta. Plasmanäytteestä mitattu arvo on noin 1 mmol/l korkeampi kuin kokoverestä. Myös tavoitearvot voi ilmaista kokoveren tai plasman sokerina.

Proteiini

Valkuaisaine. Energiaravintoaine. Tarvitaan mm. kasvuun. Proteiinia saadaan lihasta, maidosta ja viljasta. Niukalla proteiinin määrällä voidaan hidastaa mikroalbuminurian etenemistä munuaissairaudeksi. 

Raskausdiabetes

Veren sokeripitoisuuden nousu normaalia suuremmaksi raskauden aikana. Tilaan saattaa liittyä sikiön liikakasvua ja ennenaikaisen synnytyksen vaara. Raskausdiabetekseen liittyy alttius sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen.

Rasva

Energiaravintoaine. Rasvoja suositellaan käytettävän vain vähän, koska ne sisältävät runsaasti energiaa: yli kaksi kertaa enemmän kuin esim. hiilihydraatit. Rasvaa saadaan ravintorasvoina eli näkyvänä rasvana sekä ruoka-aineiden sisältämänä piilorasvana. Rasvan laatu on tärkeä: pehmeitä ja öljymäisiä rasvoja (kalan rasvat, kasviöljyt, suuri osa margariineista ja rasvalevitteistä) suositellaan, koska ne ovat hyväksi sydämen ja verisuonten terveydelle. Kovaa rasvaa (maitorasva, voirasva, naudanrasva, kookosrasva) olisi hyvä olla enintään kolmasosa rasvojen kokonaismäärästä. Piilorasva on usein kovaa rasvaa. Piilorasvaa voi saada esim. maitovalmisteista, leivonnaisista ja jälkiruuista, juustoista, makkaroista ja lihasta. Ravitsemussuositusten mukaan rasvaa tulisi saada korkeintaan 25-40 % päivittäisestä kokonaisenergiansaannista.

Retinopatia

Silmän verkkokalvon eli retinan vaurio. 

Sekoiteinsuliini

Samassa säiliössä on kahta insuliinilaatua tietyssä suhteessa.

Sepelvaltimotauti

Sydämen verisuonten eli sepelvaltimoiden ahtautuminen.

SGLT-2:n estäjät

SGLT2:n estäjät eli gliflotsiinit tai ns. glukoosinpoistajat lisäävät glukoosin erittymistä virtsaan.

Sokerihemoglobiini, sokeriprosentti eli pitkäsokeri

HbA_1c eli sokerihemoglobiini on punasolujen sokeriprosentti. Veren punasolujen osa, johon kiinnittyy ajan kuluessa sokeria keskimääräisen verensokeritason mukaan. HbA_1c kuvastaa kahden edellisen kuukauden sokeritasapainoa. 

Sokki

Vaikea tajunnanhäiriö. Insuliinisokki johtuu liian alhaisesta verensokerista.

Sulfonyyliureat

Lisäävät haiman insuliinineritystä ja laskevat sekä aterian jälkeistä verensokeria että paastoverensokeria. Sulfonyyliureat voivat laskea verensokerin liian alas ruokailun viivästyessä tai liikunnan yhteydessä.

Sydäninfarkti

Sepelvaltimotautiin liittyvä sydänlihasvaurio, jonka seurauksena voi vaurion suuruudesta riippuen olla kuolema.

Triglyseridi

Veressä oleva rasva-aine, jonka suurentunut pitoisuus merkitsee lisääntynyttä valtimotautiriskiä.

Tyypin 1 diabetes

Autoimmuunisairaus, jossa elimistön omat insuliinia tuottavat haiman beetasolut tuhoutuvat. Niin sanottu nuoruustyypin diabetes, vaatii aina insuliinihoitoa.

Tyypin 2 diabetes

Aikuistyypin diabetes, valtaosa diabeetikoista sairastaa tyypin 2 diabetesta ja sen uskotaan lisääntyvän rajusti. Ks. myös Metabolinen oireyhtymä.

Verenpaine

Valtimoiden sisäinen paine. Systolinen verenpaine (yläpaine) vastaa painetta sydämen supistuessa, diastolinen verenpaine (alapaine) painetta sydämen lepotilassa. Yleinen tavoitearvo on alle 140/80 mmHg. Tehokas hoito vähentää valtimotaudin ja pienten verisuonten sairauksien (silmänpohjat, munuaiset) vaaraa. Oma yksilöllinen tavoitearvo voi poiketa yleissuosituksesta. Yksilölliset tavoitteet määritellään taudin kokonaiskuvan perusteella.