Usein voi olla mahdotonta luokitella diabeetikkoa jompaankumpaan ryhmään. Koska jako on epätarkka, ei sitä nykyisin voida pitää esimerkiksi hoidon valinnan ainoana perusteena.
Yleisimmän tyypin 2 diabeteksen lisäksi sairaus jaetaan seuraaviin tyyppeihin:
Tyypin 1 diabetes
Niin sanottu nuoruustyypin diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistön oma puolustusjärjestelmä hyökkää haiman insuliinisoluja vastaan ja tuhoaa niitä. Insuliinin vaikutus elimistössä on normaali, mutta sen tuotanto haimassa on vaillinaista. Keho ei saa käyttöönsä tarpeeksi insuliinia, mikä johtaa verensokerin nousuun.
Tyypin 1 diabetesta hallitaan insuliinipistoksilla, jolloin ateriasuunnittelun noudattaminen on tärkeää, samoin terveellinen ruokavalio. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus ja verensokerin mittaus kuuluvat myös tyypin 1 diabeetikon arkeen.
Tyypin 1 diabetekseen sairastuvat yleisesti ottaen lapset ja nuoret aikuiset, yleensä alle 40 vuoden iässä. Sairastumisriski on suurempi, jos diabetesta on omilla vanhemmilla tai sisaruksilla. Tyypin 1 diabeetikoita on Suomessa noin 50 000. Taudille ei tunneta ehkäisykeinoja eivätkä sen puhkeamiseen vaikuta elämäntavat tai ruokavalio.
Raskausdiabetes
Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sokeriaineenvaihdunnan häiriötä, joka ilmenee ensimmäisen kerran raskauden aikana. Sairaus häviää tavallisesti raskauden jälkeen. Verensokeria seurataan silti synnytyksen jälkeen säännöllisesti, koska raskausdiabeetikkojen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on suurentunut. Raskausdiabetes on yleistynyt ja sitä esiintyykin vähintään joka kymmenennellä odottajalla. Riskiä raskausdiabetekseen voi pienentää elintapamuutoksin: painonhallinnalla, liikkumalla ja syömällä terveellisesti.
Yleensä odottava äiti ei koe selviä raskausdiabeteksen oireita.
Raskausajan diabetes johtuu yleensä odottavan äidin elimistön heikentyneestä kyvystä hyödyntää insuliinia raskaushormonien ja painon lisäyksen seurauksena. Raskausdiabetes voidaan todeta raskauden aikana, vaikka diabetesta ei aikaisemmin olisi ollutkaan.
Raskausdiabeteksen diagnoosi perustuu kahden tunnin sokerirasituskokeeseen, joka tehdään yleensä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lähes kaikille raskaana oleville raskausviikoilla 24–28. Koe tehdään jo raskausviikoilla 12–16, jos sairastumisriski arvioidaan suureksi. Suureksi riskiksi määritellään, jos henkilöllä on painoindeksi yli 30, keskivartalolihavuutta, aiemmin todettu ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti, aiempi raskausdiabetes, glukosuria raskauden alussa, tyypin 2 diabeteksen esiintyminen vanhemmilla tai sisaruksilla tai kortikoidisteroidilääkitys suun kautta.
LADA
LADA (Latent autoimmune Diabetes in Adults) on tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen välimuoto, joka puhkeaa yleensä yli 35-vuoden ikäisillä. LADA:a esiintyy noin kymmenellä prosentilla aikuisiässä sairastuneista diabeetikoista. Tyypin 2 diabetesta LADA muistuttaa siten, ettei insuliinihoitoa useinkaan tarvitse aloittaa ainakaan sairauden alkuvaiheessa. Insuliininpuute kuitenkin kehittyy LADA:ssa yleensä nopeammin kuin tyypin 2 diabeteksessa. LADA on tyypin 1 diabeteksen tavoin autoimmuunisairaus, jossa elimistön oma puolustusjärjestelmä hyökkää haimassa sijaitsevia insuliinisoluja vastaan. LADA:ssa insuliinisolut tuhoutuvat hitaammin verrattuna tyypin 1 diabetekseen, eivätkä kaikki välttämättä tuhoudu koko elinaikana.
MODY
MODY (Maturity Onset Diabetes in the Young) on voimakkaasti perinnöllinen nuorella iällä alkava tyypin 2 diabetes. Tautia aiheuttava geenivirhe periytyy vallitsevasti. MODY johtuu haiman puutteellisesta insuliinin erityksestä ja sairastuneet ovat suurimmaksi osaksi normaalipainoisia. Yleensä verensokeri on vain lievästi koholla ja hoitona käytetään suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä.
