Eteisvärinälle altistavia tekijöitä kannattaa välttää, jos ne tyypillisesti laukaisevat eteisvärinäkohtauksen. Kohtauksella altistavat tekijät voivat vaihdella yksilöllisesti. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa:
- valvominen
- raskaat fyysiset suoritukset
- kilpaliikunta
- runsas alkoholin käyttö ja krapula
- kofeiini, mm. kahvi sekä cola- ja energiajuomat
- runsas tai raskas ateria
- kylmät juomat
- stressi
- flunssa tai muu sairaus
- kova saunominen
- huumeiden käyttö
Eteisvärinäkohtauksia ei aina voi estää edes säännöllisillä, hyvillä elämäntavoilla. Eteisvärinän hyvää hoitotasapainoa edistää kuitenkin muiden sydänsairauksien, kuten kohonneen verenpaineen, sepelvaltimotaudin tai läppävikojen hyvä hoito, sillä ne voivat altistaa eteisvärinälle.
Eteisvärinän pelätyin seuraus on aivohalvaus. Aivohalvaus vaatii nopeaa hoitoa ja pitkää kuntoutusta. Siitä huolimatta se voi jättää pysyvän vamman, ja vaikuttaa oleellisesti elämänlaatuun.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-laskurilla voit laskea, onko sinulla kohonnut riski sairastua muun muassa aivohalvaukseen.
Tunnustele pulssiasi
Opettele tuntemaan pulssisi. Pulssia kannattaa tunnustella säännöllisesti aamuin illoin, jotta opit tuntemaan pulssisi ja huomaat mahdolliset muutokset sykkeessä. Ota yhteyttä lääkäriisi tai hoitajaasi, mikäli aiemmin säännöllinen pulssi muuttuu epäsäännölliseksi, on hyvin tiheä tai hidas ilman erityistä syytä.
Pulssin omatoiminen tunnustelu voi auttaa myös oireettoman eteisvärinän tunnistamisessa. Säännöllinen sykkeen tarkkailu on avuksi myös aivoinfarktin ehkäisyssä, sillä jopa viidennes aivoinfarkteista johtuu eteisvärinästä.
Pulssin tunnustelu omatoimisesti onnistuu joko ranteesta peukalon alapuolelta, kyynärtaipeesta tai kaulalta. Kohtaa painetaan kevyesti kahdella sormella, yleensä etu- ja keskisormella. Tunnustele ensin onko syke tasainen. Siinä voi auttaa ääneen laskeminen tai jonkin sanan toistaminen, esimerkiksi hep, aina sydämen lyödessä. Seuraavaksi lasketaan lyönnit puolen minuutin eli 30 sekunnin ajalta. Luku kerrotaan kahdella. Tulos on pulssisi eli sykkeesi. Arvo kannattaa myös kirjata ylös ja seurata sen mahdollisia muutoksia.
Hoidon seuranta
Jokaisen eteisvärinäpotilaan tilanne on yksilöllinen. Siten myös hoito ja hoitosuunnitelma ovat yksilöllisiä. Hoidon onnistumista mitataan seurantakäynneillä. Niiden tarve riippuu potilaan kokonaistilanteesta, muista perussairauksista ja rytmihäiriöiden esiintymisestä. Lääkäri tarkastelee tilannetta yleensä 1—2 kertaa vuodessa. Seurantakäynneillä voit keskustella hoitoon liittyvistä mieltäsi askarruttavista kysymyksistä.
Seurantakäynneillä käydään läpi vointia ja oireita. Samalla tarkistetaan lääkitys ja mitataan verenpaine, pulssi sekä kartoitetaan aivohalvausriskiä. Omahoidon toteutumisesta arjessa sekä ruokavalioon, liikuntaan ja painoon liittyvistä kysymyksistä on myös hyvä keskustella. Vertaistuen tarpeestakin kannattaa mainita. Terveyskeskuksessa voi olla sopiva ryhmä, johon voi liittyä.
Lääkehoito vähentää eteisvärinän oireita ja vakavien sairauskohtausten, kuten aivohalvauksen, riskiä. Hoidon onnistumiseksi myös säännöllisten ja terveellisten elämäntapojen noudattaminen arjessa on tärkeää.
