Artikkelin sisältö ja pikalinkit:

Kolesterolin mittaaminen

Veren kolesteroliarvot määritetään verikokein. Ennen verikoetta tulee olla syömättä vähintään 8, mutta mieluiten 12 tuntia. Diagnoosin varmistamiseksi verikoe tehdään yleensä kahdesti. Kohonnut kolesteroli ei oireile. Siksi kohonnut kolesteroli tulee usein yllätyksenä. Jos lähisukulaisellasi on kohonnut kolesteroli, kolesterolia voi olla hyvä seurata.

Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan kolesteroliarvoonsa.

Kokonaiskolesteroliin lasketaan kaikki veressä kulkeva kolesteroli, niin HDL-kolesteroli kuin LDL-kolesterolikin. Veren rasva-arvojen mittauksessa määritetään myös kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde sekä triglyseridimäärä. Suurentunut veren triglyseridiarvo voi lisätä valtimotautiin sairastumisen riskiä. Valtimotautiriskin kannalta tärkeimmät arvot ovat kuitenkin kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesteroli.

HDL-kolesteroli

HDL-kolesteroli (High Density Lipoprotein) eli hyvä kolesteroli kuljettaa kudoksista kolesterolia maksaan, jossa kolesterolista valmistetaan muun muassa ruoansulatukselle tärkeitä sappihappoja.

Mitä suurempi osuus HDL-kolesterolilla kokonaiskolesterolista on, sitä pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

HDL-kolesterolipitoisuuden tavoitearvo on miehillä yli 1 mmol/l ja naisilla yli 1,2 mmol/l. Yleensä tilanne on sitä parempi, mitä korkeampi HDL-kolesteroli on. Naisilla HDL-kolesterolipitoisuus on usein korkeampi kuin miehillä. HDL-kolesterolin määrään vaikuttaa positiivisesti kuntoliikunta. Tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen tyydyttymättömillä vaikuttaa edullisesti HDL/LDL-tasapainoon vähentämällä "pahan" kolesterolin määrää. HDL-pitoisuutta puolestaan pienentää mm. tupakointi.

Hyvän kolesterolin osuutta voit kohottaa korvaamalla kovia rasvoja kasvirasvoilla.

LDL-kolesteroli

LDL-kolesteroli (Low Density Lipoprotein) on sydänterveyden kannalta ns. huonoa kolesterolia sen arvojen ylittäessä suositukset. Se kuljettaa kolesterolia maksasta kehon kudoksiin. Kolesterolin liika kertyminen kudoksiin voi ahtauttaa verisuonia tai jopa tukkia niitä. Huomaa, että sopivassa määrin myös LDL-kolesteroli on tarpeellinen elimistön hyvinvoinnille.

LDL-kolesterolin haitallisuuden vuoksi kohonneen kolesterolin hoidossa tähdätään eritoten LDL-kolesterolitason pienentämiseen. Yleisesti suositeltava LDL-kolesterolin tavoitearvo on alle 3 mmol/l.

Yleisesti suositeltava LDL-kolesterolin tavoitearvo on alle 3 mmol/l.

LDL-kolesterolin tavoitearvot eri riskiryhmillä

Kolesterolin tavoitearvot ovat erilaiset eri riskiryhmiin kuuluvilla ihmisillä. Riski voi olla kohonnut aiemmin diagnosoidun tai sairastetun sydän- tai verisuonitaudin perusteella. Riskiryhmiin kuuluvilla hoidon tavoitteet määritellään kokonaisriskiarvion perusteella. Kohtalaisella riskillä se on alle 2,6 mmol/ l. Niillä, joilla riski on erityisen suuri, tavoitearvo on 1,4 mmol/l. Riskiryhmiin kuuluvat muun muassa diabeetikot ja henkilöt, joilla on todettu sydän- ja verisuonitauteja tai joilla on kohonnut riski sairastua niihin.

Terveillä henkilöillä voidaan käyttää riskin arvioinnin tukena FINRISKI-laskuria. Kun tiedät kolesterolisi ja verenpaineesi, voit laskea sen avulla, onko sinulla kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Testituloksesta on hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Kolesterolin tavoitearvot määräytyvät seuraavasti eri riskiryhmiin kuuluvilla. Lääkehoitoa käytettäessä hoitotavoitteena on LDL-kolesterolin lasku. Tavoitearvo määräytyy riskiarvion perusteella. Riskiarvion kriteerinä on vähintään yksi luetelluista riskitekijöistä.

Erityisen suuri riski

  • Todettu valtimosairaus
  • Diabetes, johon liittyy kohde-elinvaurio (esim. albuminuria)
  • Vaikea munuaisten vajaatoiminta (GFRe < 30 ml/min)
  • Terveet: FINRISKI ≥ 15 % 

LDL-kolesterolitavoite alle 1,4 (mmol/l) tai mahdollisimman lähellä sitä oleva pitoisuus

Suuri riski

  • Perinnöllinen kolesteroliaineenvaihdunnan häiriö (mm. FH-tauti)
  • Yli 10 vuotta diabetesta sairastaneet tai jos diabetekseen liittyy yksi merkittävä riskitekijä
  • Keskivaikea munuaisten vajaatoiminta (GFRe 30–59 ml/min)
  • Terveet: FINRISKI 10–14,9 %

LDL-kolesterolitavoite alle 1,8 (mmol/l) tai mahdollisimman lähellä sitä oleva pitoisuus

Kohtalainen riski

  • Terveet: FINRISKI < 9,9 %

LDL-kolesterolitavoite alle 2,6 (mmol/l)

Pieni riski

  • FINRISKI < 2 %
    Tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti elämäntapamuutoksin.

LDL-kolesterolitavoite alle 3,0 (mmol/l)

Kokonaiskolesteroli

Veren seerumin kokonaiskolesterolipitoisuudella tarkoitetaan kolesterolin yhteenlaskettua pitoisuutta seerumissa eli sekä "hyvää" (HDL) että "huonoa" (LDL) kolesterolia.

Kokonaiskolesterolista suurin osa on tavallisesti huonoa LDL-kolesterolia.

Suositeltava veren kokonaiskolesterolin pitoisuus on alle 5 mmol/l. Sitä suuremmat arvot voivat olla vaara sydämen terveydelle. Mikäli kokonaiskolesteroli ylittää 6,5 mmol/l, riski sepelvaltimotautiin kaksinkertaistuu.

Triglyseridit

Triglyserideillä tarkoitetaan veressä kiertäviä rasvoja, joita elimistön solut käyttävät muun muassa energianlähteenään. Triglyseridit ovat rasvoja, joita elimistö saa suoraan ravinnosta sekä valmistamalla niitä itse. Triglyseridiarvot nousevat eri ihmisillä vaihtelevasti ravinnosta saadun rasvan jälkeen. Siksi triglyseridit mitataan aina 12 h paaston jälkeen. Kohonnut veren triglyseridipitoisuus lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa.

Sydänsairauksien riskien minimoimiseksi triglyseridiarvot on syytä pitää kohtuullisina.

Kohonneen triglyseridiarvon syynä voi olla mm. runsas nopeiden hiilihydraattien (sokeri, vaaleat viljatuotteet) määrä ravinnossa, runsas alkoholin käyttö tai huonossa tasapainossa oleva diabetes. Ruokavaliolla voidaan vaikuttaa huomattavasti triglyseridipitoisuuteen. Perinnöllinen taipumus veren korkeaan triglyseridimäärään on yleistä.