12.2.2022 Sydämellä tänään

Ehkäise muistisairautta huolehtimalla sydämestä

Tiesitkö, että muistisairauden kehittyminen saattaa olla yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin? Koska muistisairauksiin ei ole vielä parantavaa hoitoa, niiden vähentämiseksi tehokkain keino on ennaltaehkäisy.

Muistisairaudet koskettavat monia suomalaisia jossain vaiheessa elämää. Siksi niiden hoito ja ennaltaehkäisy on jo kansanterveydellinen haaste. Muistisairauksiin ei ole vielä parantavaa hoitoa, joten ennaltaehkäisy on paras keino muistisairauksien vähentämiseksi.

Mikä verisuoniperäinen muistisairaus?

Verisuoniperäinen muistisairaus on yleisnimi monille erilaisille tiloille. Niille tyypillistä on passiivisuus, aloitekyvyn heikkeneminen ja toiminnanohjauksen vaikeutuminen. Sairauden tavallisia ensioireita ovat lievät muistihäiriöt, puhehäiriöt, kömpelyys, kävelyvaikeudet ja hahmottamisvaikeudet.

Myös tunneherkkyys ja mielialojen vaihtelu on tavallista. Joskus mukana voi olla lisäksi Alzheimerin taudin piirteitä. Oireet voivat alkaa nopeastikin, eivätkä ne etene tasaisesti, vaan portaittain.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, kun muistioireet pitkittyvät tai pahenevat. Viimeistään silloin tulee reagoida, kun lähimuistissa ja arjen askareista suoriutumisessa on ongelmia. Henkilöllä saattaa olla vaikeuksia löytää sanoja tai ymmärtää abstrakteja käsitteitä. Lisäksi talousasioiden hoitaminen ja ohjeiden noudattaminen on vaikeaa tai esiintyy ahdistuneisuutta, apaattisuutta tai muita muutoksia persoonallisuudessa tai mielialassa.

Ennaltaehkäisyn mahdollisuudet

Ikääntyvässä väestössä yleisin etenevän muistisairauden muoto on Alzheimerin taudin ja verisuoniperäisen muistihäiriön sekamuoto. Sen taustalla on valtimomuutoksia aiheuttavia riskitekijöitä, kuten korkeaa verenpainetta ja kolesterolia, ylipainoa, diabetesta, tupakointia, runsasta alkoholinkäyttöä ja vähäistä liikuntaa. Etenevissä muistisairauksissa syy on usein muualla kuin perimässä, mutta geneettiset tekijät voivat lisätä sairastumisen todennäköisyyttä.

Elintapojen ja sairauksien aiheuttamat valtimomuutokset näkyvät myös aivojen verisuonissa. Muutokset tapahtuvat hitaasti, mutta niitä saattaa havaita jo keski-iässä. Verisuoniperäistä muistisairautta voidaan kuitenkin ehkäistä puuttumalla ajoissa riskitekijöihin. Suuri osa sairastumisista voitaisiin välttää tai siirtää sitä myöhemmälle iälle. Mitä enemmän riskitekijöitä on, sitä vakavammin niihin on suhtauduttava.

Terveellinen ruokavalio, fyysinen ja henkinen aktiivisuus, koulutus sekä sosiaalisten suhteiden ylläpito auttavat ehkäisemään muistisairauksia. Pitkälti samat keinot tepsivät myös valtimosairauksien ehkäisyyn, joten näillä keinoilla voit vähentää myös muiden sairauksien todennäköisyyttä.