Uniapnea on yleinen vaiva
Uniapnealla tarkoitetaan nukkuessa tapahtuvia toistuvia, vähintään kymmenen sekuntia kestäviä hengityskatkoksia, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta.
”Tyypillinen uniapneapotilas on 50-vuotias diabetesta tai verenpainetautia sairastava ylipainoinen mies tai nainen ja valitettavan usein jopa 30-vuotias huomattavan ylipainoinen mies”, sanoo Turun yliopiston keuhkosairausopin ma. professori Tarja Saaresranta. Hoitamattomana uniapnea lisää pitkäaikaissairauksien riskiä. Uniapneaa voi kuitenkin esiintyä jo lapsilla.
Saaresrannan mukaan valitettavan moni hakeutuu hoitoon vasta kun väsymyksestä on koitunut vaaratilanteita:
”Meille tulee viikoittain potilaita, jotka ovat olleet läheltä piti -tilanteissa tai jopa kolarissa. Työterveyshuollon tulisi kiinnittää asiaan enemmän huomiota.”
Vähintään 4 % miehistä ja 2 % naisista sairastaa oireilevaa uniapneaa. Todelliset luvut saattavat olla tätä huomattavasti suurempia, sillä varsinkaan lievistä oireista kärsivät eivät välttämättä hakeudu hoitoon. Uniapnea luokitellaan kolmeen luokkaan:
- lievään (5–15 hengityksenkatkosta tunnissa)
- keskivaikeaan (16–30 katkosta tunnissa) ja
- vaikeaan (yli 30 katkosta tunnissa).
Uniapnean oireet
Hereillä ollessa uniapnean oireisiin kuuluvat väsymys, nukahtelu, aamupäänsärky, keskittymisvaikeudet sekä muisti- ja mielialahäiriöt.
”Kaikki uniapneapotilaat eivät ole ensisijaisesti niin voimakkaasti väsyneitä, mutta sitten ilmenee näitä muita oireita. Uniapnea ei ole myöskään yleisin päiväväsymyksen syy”, sanoo Saaresranta.
Nukkuessa tyypillisiin oireisiin kuuluvat huono unenlaatu, kuorsaus, hengityskatkokset, rytmihäiriöt, herääminen tukehtumisen tunteeseen, suun kuivuminen, yöhikoilu ja virtsaamistarve. Vaikka kuorsaus on yksi uniapnean yleisimmistä oireista, eivät läheskään kaikki uniapneapotilaat kuorsaa.
Uniapnean riskitekijät ja liitännäissairaudet
Sairastumisen riskitekijöitä ovat ylipaino, kilpirauhasen vajaatoiminta, nenän tukkoisuus sekä kasvojen, ylähengitysteiden ja purennan rakenteelliset poikkeavuudet. Noin kaksi kolmasosaa uniapneaa sairastavista onkin ylipainoisia.
”Kolmasosa uniapneapotilaista on normaalipainoisia. Näissä tapauksissa on usein kyse pienileukaisuudesta, purennasta tai muusta rakenteellista”, sanoo Saaresranta.
Uniapnea voi heikentää elämänlaatua merkittävästi ja riski sairastua vakaviin sairauksiin, kuten diabetekseen, verenpainetautiin, sepelvaltimotautiin, sydäninfarktiin tai aivoverenkiertohäiriöön, kasvaa. Toisaalta sydän- ja verisuonisairauksia sairastavilla uniapneaa esiintyy jopa 2–3 kertaa enemmän kuin muulla väestöllä keskimäärin. Alle 50-vuotiailla uniapneaa sairastavilla on muita useammin kohonnut verenpaine tai krooninen eteisvärinä.
”Nykyään tutkijat pohtivat juuri sitä, että syy-yhteys on ehkä kaksisuuntainen. Potilaan tulisi hoitaa hyvin diabetes, sydänsairaudet ja verenpainetauti, sillä ne voivat pahentaa oireita tai altistaa uniapnealle, mutta toisaalta uniapnea voi myös altistaa näille sydän- ja verisuonisairauksille”, kertoo Saaresranta.
Miten uniapneaa voi ehkäistä ja hoitaa?
”Yksi väärinkäsitys on se, ettei asialle voi itse tehdä mitään, sillä tärkeää on nimenomaan elintaparemontti”, sanoo Saaresranta.
Uniapneaa voidaan ehkäistä kiinnittämällä huomiota elintapoihin ja taustasairauksien hoitoon. Tärkein ehkäisykeino on ylipainon välttäminen ja ylipainoisille laihdutus.
Myös säännöllinen liikunta, alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden välttäminen, tupakoimattomuus sekä nenän tukkoisuuden hoito on tärkeää. Riittävästä unen määrästä on huolehdittava, sillä univaje pahentaa uniapnean oireita. Myös huonossa hoitotasapainossa oleva astma voi altistaa uniapnealle.
”Tässä sotketaan myös keskenään riski ja sairaus. Toki kun suomalaisilla on huomattavasti ylipainoa niin riskissä on varmasti puolet väestöstä, mutta se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki sairastuisivat uniapneaan, vaikka olisikin ylipainoa.”
Uniapneaa hoidetaan sen tasosta ja oireista riippuen. Lievässä uniapneassa pelkkä laihdutus saattaa riittää hoidoksi. Jos kuorsaus ja hengityskatkokset tapahtuvat pääosin selällään nukkuessa, voi kokeilla asentohoitoa. Tämä hoituu esimerkiksi kiinnittämällä tennispallo yöpaidan selkäpuolelle.
Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa hoidetaan ensisijaisesti unen aikana käytettävällä ylipainehengityslaitteella (CPAP-hoito), joka pitää ylähengitystiet auki nukkuessa. Muita hoitokeinoja ovat uniapneakisko ja kirurgiset toimenpiteet.
Hoitojen tavoitteena on helpottaa oireita, parantaa elämänlaatua, säilyttää työkyky, ehkäistä ja lievittää liitännäissairauksia sekä estää ennenaikaisia kuolemia.
”Useimmiten sairaus saadaan hoidolla oireettomaksi, mutta toki osalla on tapahtunut palautumattomia muutoksia”, sanoo Saaresranta.
