- Koronaviruksen vaarallisuus sydän- ja verenkiertoelimistölle liittyy ensisijaisesti sen aiheuttamiin immunologisiin ja tulehduksellisiin muutoksiin, jotka altistavat esimerkiksi verisuonten sisäpintojen toimintahäiriöille ja verihyytymien muodostumiselle. Verihyytymä voi puolestaan aiheuttaa veritulpan esimerkiksi sydämeen tai aivoihin. Pahimmillaan sen seurauksena voi olla infarkti, kertoo professori Timo Strandberg.

Monet sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet saattavat altistaa koronan vakavalle tautimuodolle. Siksi perussairauksien säännöllinen hoito onkin tärkeää jo ennaltaehkäisevästi.

- Mitä paremmassa kunnossa elimistö on kohdatessaan taudinaiheuttajan, sitä lievemmillä seurauksilla se pääsee. Sairauden tulisi olla hyvässä hoitotasapainossa jo ennen infektioon sairastumista, korostaa Strandberg.

Jos henkilöllä on sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ja niihin määrätty lääkitys, sitä tulisi noudattaa koronan vakavien seurausten ehkäisemiseksi. Koronaviruksen räätälöityyn lääkehoitoon liittyy vielä kysymyksiä, mutta taustasairauksien ja peruskunnon ylläpidolla voidaan pyrkiä vähentämään komplikaatioita. Terveellinen liikunta ja ruokavalio puolestaan ehkäisevät valtimotauteja ja samalla vakavan infektion riskiä.

Mitkä asiat kasvattavat vakavan koronainfektion riskiä?

Esimerkiksi valtimotaudit, diabetes, verenpaine, kolesteroli, ylipaino, tupakointi ja krooniset keuhkosairaudet voivat pahentaa koronaviruksen seurauksia. Yksi vakavan tautimuodon riskiä kohottava tekijä näyttää olevan Alzheimerin taudille altista APOE 4 -geeni.

- Siihen, miten vakavan taudin koronavirukseen sairastunut saa, vaikuttaa erityisesti kolme tekijää. Ensinnäkin se, miten paljon virusta tartuntavaiheessa saa, toiseksi se, pystyykö elimistön oma immuunijärjestelmä torjumaan sairauden ja kolmantena se, miten elimistö siihen reagoi eli millaisia seurauksia sairaus aiheuttaa, pohtii Strandberg.

Tartuntavaiheessa saatuun virusmäärään voi vaikuttaa jo tuttuun tapaan maskeilla ja turvaväleillä sekä välttämällä väentungosta. Esimerkiksi ahtaissa tiloissa tai joissakin harrastuksissa kuten kuorolaulussa tai kontaktilajeissa virusta erittyy runsaasti hengitysilmaan, ja tartunnan yhteydessä saadut virusmäärät ovat tällöin suuria. Rokotukset taas tukevat ihmisen omaa immuunipuolustusta ja ehkäisevät vakavia komplikaatioita, mutta eivät täysin estä tartuntaa.

Koronavirus voi aiheuttaa elimistössä myös liian voimakkaan immuunipuolustusreaktion eli sytokiinimyrskyn. Tulehduksen välittäjäaineet pyrkivät tuhoamaan virusta ja estämään sen vaikutuksia, mutta samalla voi aiheutua hankalia komplikaatioita.

- Kolmas kohta on tärkeä, koska se liittyy sydän- ja verisuonisairauksiin. Mikä tahansa infektio lisää valtimosairauden riskiä ja voi laukaista sydäninfarktin sepelvaltimotautipotilailla. Elimistö onkin valmiimpi kohtaamaan koronan, jos taustasairaudet ovat hyvässä hoitotasapainossa ja peruskunto hyvä.

Mahdollisen koroviruksen iskiessä tulisi muistaa myös sairaana ollessa riittävä jaloittelu ja nesteiden nauttiminen veritulppariskin pienentämiseksi.

Iäkkäät vakavan koronavirusinfektion riskissä

Korona-aikaisen liikkumattomuuden ja kotiin eristäytymisen seuraukset voivat olla kauaskantoisia. Heikentynyt yleiskunto ja lihasten rapistuminen ovat omiaan lisäämään koronavirusinfektion komplikaatioita. Sosiaalinen eristäytyminen taas lisää kognitiivisten ongelmien riskiä.

- Vakavan koronavirusinfektion riskissä olevat potilaat ovat iäkkäitä ja heistä jopa yli puolella on jokin valtimosairaus tai niiden piileviä tekijöitä. Näin ollen valtimot ovat jo valmiiksi huonossa kunnossa. Lisäksi vain noin kolmasosa noudattaa esimerkiksi heille verenpaineeseen määrättyä lääkitystä ja vain noin kolmannes sitä noudattavista on hoitotavoitteessaan, summaa professori.

Korkeaan verenpaineeseen itsessään liittyy koronan komplikaatioille altistavia valtimomuutoksia. Normaalisti myös useamman riskitekijän kasautuminen yhdelle henkilölle korottaa vakavan sairauden riskiä. Riskin alentaminen edellyttää kaikkien taustasairauksien huolellista hoitoa. Esimerkiksi pelkkä verensokerin alentaminen ei yksin riitä.

- Tärkeintä olisi pitkäaikainen hoitoon sitoutuminen ja lääkärin määräämän lääkityksen noudattaminen. Mitä paremmassa hallinnassa perussairaudet ovat, sitä paremmin elimistö kestää sairauden aiheuttamat rasitukset, tuumii Strandberg.

 

Lähteitä

Alves M et al. Protecting older patients with cardiovascular diseases from COVID-19 complications using current medications. Eur Geriatr Med. 2021; 12(4): 725–739.

Libby P & Lüscher T. COVID-19 is, in the end, an endothelial disease. Eur Heart J. 2020; 41: 3038–3044.

Mallow PJ &Fedson DS. Non-traditional Use of HEOR To Identify Host Response Treatments During a Pandemic. J Health Econ Outcomes Res. 2021; 8(1): 125–126.

Nishiga M et al. COVID-19 and cardiovascular disease: from basic mechanisms to clinical perspectives. Nat Rev Cardiol. 2020; 17: 543–558.

Strandberg T. Statiini ja COVID-19 tauti. SuomLääkL. 2020; 75: 1199–1200.

Strandberg T. Miksi vanhukset ovat herkkiä koronalle? SuomLääkL. 2021; 76: 319.