”Mutta mikä on totuus? Sen määritteli jo Aristoteles metafysiikassaan”, vitsaili Kovanen.

Kolesterolin suhteen totuus on Kovasen mukaan se, että kolesteroliarvoihin vaikuttavat sekä ravinnon rasvan laatu että määrä. Kolesterolia saadaan kovista eli tyydyttyneistä rasvoista, esimerkiksi maito- ja eläinrasvoista.

Tyydyttymättömiä, pehmeitä rasvoja saa puolestaan kasviöljyistä, margariineista, kanasta, kalasta, siemenistä ja pähkinöistä.

”Kolesteroli ei ole mikään vitamiini. Ihminen ei tarvitse ravinnostaan lainkaan kolesterolia, vaan maksa muodostaa kaiken tarvitsemansa itse”, hän painotti.

Kiinnitä huomiota rasvan laatuun

Rasvojen saannin tulisi painottua pehmeään, eli noin 2/3 ravinnon rasvoista tulisi olla tyydyttymättömiä.

”Päivittäisestä energiantarpeesta korkeintaan 30 % tulisi saada rasvoista, koska ne sisältävät runsaasti energiaa”, korosti Kovanen.

Kovanen suosittelee aina lukemaan pakkausselosteen, koska siitä saa tärkeää tietoa elintarvikkeen koostumuksesta:

”Onneksi Evira on määrännyt kaikkiin pakattuihin elintarvikkeisiin pakolliseksi ravintoarvomerkinnän. Lue se, se on tullut minullekin tavaksi.”

Tunne kolesterolisi

”Mistä tiedän, onko minulla korkea kolesteroli? Onneksi sen voi mitata, kun on vielä terve”, kertoi Kovanen.

Väestötasolla kokonaiskolesterolin tavoitearvo on alle 5 mmol/l ja LDL-kolesterolin alle 3 mmol/l. Henkilökohtaiset tavoitearvot saattavat olla tätäkin alemmat, jos henkilöllä on muita riskitekijöitä.

”Jos on huolissaan esimerkiksi siitä, voiko syödä kananmunia, niin mittaamalla sen saa selville. Toisilla ne nostavat huomattavasti kolesterolia ja toisilla ei. Sitä ei voi ennustaa”, Kovanen pohti.

Miksi kolesteroli on pahasta?

”Verenkierrossa LDL-kolesteroli on varsin vaarallinen takiainen, joka herkästi tarttuu valtimonseinämään ja siitä syntyy kolesterolipatti”, kuvaili Kovanen.

Mitä korkeampi LDL-kolesteroli on, sitä enemmän kolesterolia valtimoihin kertyy. Vastaavasti mitä enemmän hyvää HDL-kolesterolia veressä on, sitä enemmän kolesterolia sulaa irti valtimon seinämästä.

Valtimon seinään kiinnittyvä kolesteroli voi aiheuttaa vähitellen sepelvaltimotaudin. Mitä korkeampi kolesteroli on, sitä aiemmin sairaus voi kehittyä. Kaulavaltimoon kertyessään kolesteroli taas voi synnyttää verihyytymän, joka aivoihin kulkeutuessaan voi aiheuttaa aivoinfarktin.

Muut riskitekijät kuten diabetes, tupakointi ja verenpaine kohottavat sydäninfarktin, sepelvaltimotaudin tai aivoinfarktin kokonaisriskiä. Oman kokonaisriskinsä voi arvioida itse Finriski-laskurilla.