Sydämen vajaatoiminnan omahoito ja hoidon seuranta

Omahoidon kokonaisuus

Omahoidolla pyritään vähentämään oireita ja vaikuttamaan taudin kulkuun sekä vähentämään sairaalahoidon tarvetta. Hoitoon sitoutuminen ja lääkehoidon säännöllisyys ovat tärkeitä tekijöitä. Lääkärin tai hoitajan kanssa voi keskustella esimerkiksi sairaudesta, sen aiheuttamista oireista ja lääkkeiden vaikutuksista. Jos sairastunut on iäkäs, läheisten kannattaa varmistaa, että hoito toteutuu sovitulla tavalla ja hän saa tarvittaessa apua.

Vajaatoimintapotilaan terveelliseen elämään kuuluvat:

1. liiallisen suolan välttäminen
2. nesterajoituksen noudattaminen, noin 1,5-2 litraa päivässä
3. terveellinen ja ravintoarvoiltaan edullinen ruokavalio
4. tupakoimattomuus
5. liikunta
6. alkoholin välttäminen.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavan kannattaa ottaa vuosittain jaettava kausi-influenssarokote. Myös muusta rokotussuojasta kannattaa huolehtia, koska se auttaa ehkäisemään sairastumisilta. Infektiot saattavat pahentaa vajaatoimintaa tai aiheuttaa muita vakavia jälkiseurauksia.

Omahoidolla pyritään vähentämään oireita ja parantamaan sairauden ennustetta.

Sydämen vajaatoiminnan kannalta on tärkeää hoitaa huolellisesti muita taustasairauksia ja välttää vajaatoimintaa ennestään pahentavia tekijöitä. Mahdollisia taustasairauksia tai samanaikaisia riskitekijöitä ovat muun muassa infektiot, anemia, diabetes, kilpirauhasen toimintahäiriö, munuaisten vajaatoiminta ja keuhkoahtaumatauti.

Lääkärin ja hoitohenkilökunnan kanssa kannattaa keskustella oireiden tarkkailusta ja pyytää toimintaohjeita esimerkiksi nestekertymän tai liiallisen kuivumisen varalta. Hoitoon on syytä hakeutua heti, jos oireet pahenevat.

Sydämen vajaatoiminnan ennaltaehkäisy

Sydämen vajaatoimintaa pystyy ennaltaehkäisemään painonhallinnalla, suolan käytön vähentämisellä sekä tarvittaessa lääkkeillä. Myös sepelvaltimotaudin ehkäisy ja kohonneen verenpaineen hoito auttavat ennaltaehkäisyssä. Monia vajaatoimintaan johtavia syitä, kuten synnynnäisiä sydänvikoja ei voida ehkäistä.

Sydämen vajaatoiminnan hoidon seuranta

Alkuvaiheessa, kun diagnoosi on uusi tai vajaatoiminta on vaikea-asteista tai epävakaata, kontrolleja tarvitaan yleensä useammin. Osa kontrolleista voidaan toteuttaa hoitajan avulla tai puhelimitse. Kontrollikäynneillä keskustellaan vajaatoimintaan liittyvistä oireista, potilaan suorituskyvystä ja painon muutoksista. Niiden yhteydessä voidaan ottaa myös laboratoriokokeita ja tarvittaessa tehdä muita tutkimuksia.

Voiko sydämen vajaatoimintaa sairastava matkustaa?

Vähäiset ja vakaat oireet eivät yleensä ole esteenä matkustamiselle. Matkaa suunnitellessa kannattaa suosia reittejä, joihin ei sisälly pitkiä yhtämittaisia lento- tai automatkoja. Pitkäaikainen istuminen ja ahdas tila esimerkiksi lentokoneessa lisäävät alaraajojen turvotusta ja laskimoveritulpan vaaraa.

Lääkkeet on hyvä pakata käsimatkatavaroihin alkuperäispakkauksissaan, ja niitä on syytä varata mukaan riittävästi. Mikäli mahdollista, on matkalle hyvä ottaa myös englanninkielinen selostus omasta sairaudestaan sekä viimeinen sydänfilmi. Kannattaa harkita myös yksityistä matkavakuutusta, joka sisältää esimerkiksi pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen kustannukset sekä mahdollisen ambulanssilennon kotimaahan.

Matkustamisesta voi nauttia oman voinnin ja matkakohteen olosuhteet huomioiden.

Oman voinnin vuoksi kannattaa selvittää jo etukäteen matkustamiseen kuluva aika, kulkuvälineet sekä matkakohteen olosuhteet, kuten lämpötila, ilmankosteus ja korkeus merenpinnasta. Pitkillä lentomatkoilla kannattaa käyttää tukisukkia ja pienimolekylaarista hepariinia, jos antikoagulantti ei kuulu peruslääkitykseen. Matkakohteessa tulee välttää tuoretuotteita ja katukeittiöiden antimia. Juomavesi kannattaa nauttia pullotettuna.