Sydämen vajaatoimintaa sairastavan kannattaa syödä pieniä aterioita usein. Suuret ateriakoot lisäävät sydämen työtaakkaa. Erityisesti raskaita ilta-aterioita on syytä välttää.

Suolan käyttö ja nestetasapaino

Vajaatoimintaa sairastavan on tärkeää vähentää suolan käyttöä, sillä suola pahentaa turvotusta ja lisää hengenahdistusta. Mikäli vajaatoiminnan syynä on kohonnut verenpaine, on hyvä muistaa, että suola kohottaa myös verenpainetta ja heikentää verenpainelääkkeiden tehoa. Suolan käyttöä on syytä rajoittaa myös, jos käytössä on nesteenpoistolääkitys.

Suosituksen mukaan suolaa olisi hyvä saada enintään viisi grammaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa yhtä tasaista teelusikallista, johon sisältyy jo elintarvikkeista tuleva suola eli piilosuola. Lisättyä suolaa ei siis tarvita ollenkaan.

Suurin osa suolasta tulee piilosuolana elintarvikkeista ja valmiista aterioista. Elintarvikepakkauksista onkin hyvä aina tarkistaa, paljonko ne sisältävät suolaa. Pakkauksesta löytyy usein tuotteen sisältämä natriumin määrä. Se voidaan muuttaa suolaksi kertomalla luku 2,5:llä. Suolankäytön vähentämisessä kannattaa seurata seuraavia ohjeita:

  • Totuttele vähäsuolaisuuteen.
  • Käytä siirtymävaiheessa mineraalisuolaa (Pansuola tai Seltin).
  • Valitse elintarvikkeista vähäsuolaisimmat.
  • Vähennä suolaa ruoanvalmistuksessa.
  • Maista ennen kuin lisäät.
  • Käytä rohkeasti yrttejä ja mausteita suolan sijasta.
  • Valitse Sydänmerkki-tuotteita.

Vaikeaa vajaatoimintaa sairastavan nesterajoitus on 1,5–2 litraa vuorokaudessa. Siihen lasketaan mukaan kaikki nautittu nestemäinen ruoka ja juoma.

Ylimääräisen nesteen kertymistä elimistöön on helppo seurata kotona vaa´an avulla joka aamu. Jos paino nousee vuorokauden aikana 500—1000 grammaa tai enemmän, kyse ei ole lihomisesta, vaan nesteen kertymisestä elimistöön.

Rasvojen käyttö

Pääasiassa eläinkunnan tuotteista peräisin olevaa kovaa rasvaa suositellaan välttämään, sillä se lisää kolesterolia ja altistaa näin valtimotukoksille. Suurimmat kovan rasvan lähteet Suomessa ovat liha- ja makkararuoat, juustot ja muut maitovalmisteet, voiperäiset rasvat sekä pullat, suklaa ja pitsat.

Pehmeällä rasvalla tarkoitetaan kasvimargariineja ja -öljyjä sekä kalan rasvaa, joista kaikki ovat hyväksi sydämelle ja verisuonistolle. Pehmeä rasva vähentää verihyytymien syntyä ja elimistön tulehdustekijöitä sekä ehkäisee sydän- ja verisuonitautitapahtumia. Rasvojen kovuutta ja pehmeyttä on helppo arvioida tarkastelemalla niiden olomuotoa jääkaappilämpötilassa. Pehmeä rasva säilyy pehmeänä myös jääkaappilämpötilassa.

Nauti pehmeitä rasvoja kovien sijaan. Kovat rasvat altistavat verisuonitukoksille.

Ruokavaliossa olevia kovia rasvoja ja piilorasvoja tulisi vähentää ja suosia niiden sijaan pehmeitä rasvoja. Kovaa rasvaa tulisi saada korkeintaan kolmasosa päivän rasvatarpeesta. Pehmeitä rasvoja tulisi nauttia kaksi kolmasosaa päivän tarpeesta. Laihduttajan ei kannata jättää rasvoja kokonaan pois.

Lihojen, leikkeleiden, maitotuotteiden ja juustojen kohdalla kannattaa suosia mahdollisimman vähärasvaisia tai kasvirasvapohjaisia valmisteita. Kalaa kannattaa syödä 2—3 kertaa viikossa, sillä kalan rasva on tarpeellista. Kalan valmistuksessa ei kuitenkaan pitäisi käyttää voita, koska tällöin sen terveyshyödyt vähenevät. Ruoan valmistuksessa kannattaa suosia aina kasvisöljyjä tai juoksevaa margariinia. Rypsiöljy on terveellinen vaihtoehto ruoanlaittoon ja leivontaan.

Kuitu

Kuitupitoinen ravinto auttaa painonhallinnassa lisäämällä kylläisyyden tunnetta. Runsas kuidun saanti on yhdistetty muun muassa sydäntautien vähenemiseen. Runsas kuidun määrä ruokavaliossa pienentää sekä kokonais- että LDL-kolesterolin määrää.

Kuidusta suurin osa saadaan viljavalmisteista. Suomalaisten ruokavaliossa yli puolet kuidun tarpeesta koostuu rukiista. Lisäksi kuitua saadaan paljon myös marjoista, hedelmistä ja kasviksista, joita olisi hyvä syödä raakana tai kypsennettynä yhteensä noin puoli kiloa päivässä.