Koholla oleva verenpaine voi olla oireeton vuosikausia ennen kuin se havaitaan esimerkiksi rutiinitarkastusten yhteydessä. Tavanomaisimmat syyt lääkäriin hakeutumiseen ovat päänsärky, vetämättömyys ja väsymys.

Kun lääkärikäynnillä on mitattu kohonnut verenpaine, tehdään yleensä seuraavat toimenpiteet ja tutkimukset:

  • Verenpaine mitataan kummastakin kädestä. Jos oikealta ja vasemmalta mitatut paineet eroavat toisistaan merkittävästi (> 10 mmHg), seurantamittauksissa käytetään sitä kättä, josta mitattu verenpaine on korkeampi.
  • Lääkäri selvittää riskitekijät sekä tekee perusteellisen lääkärintutkimuksen. Tutkimuksessa selvitetään sydän- ja verenkiertoelinten tila sekä verenpaineeseen ja sen hoitoon vaikuttavat sairaudet. Myös sydänfilmi eli EKG on osa perustutkimusta.
  • Peruslaboratoriotutkimuksiin kuuluvat mm. verenkuva, virtsan tutkiminen, veren rasvat ja kolesterolitutkimukset sekä veren sokeritason mittaaminen.
  • Lisäksi kartoitetaan elämäntavat sekä sydän- ja verenkiertoelinsairauksien muut vaaratekijät.

Kohonneen verenpaineen hoito

Verenpaineen hoitosuunnitelmaan sitoutuminen on hyvin tärkeää vakavampien liitännäissairauksien ehkäisemiseksi. Jos verenpaine on lääkärikäynnillä tyydyttävällä tasolla, uusi mittaus on syytä tehdä viimeistään vuoden kuluttua. Ruokavalioon, alkoholinkäyttöön ja liikuntatottumuksiin on kuitenkin syytä kiinnittää heti huomiota.

Verenpaine pyritään laskemaan niin normaaliksi kuin mahdollista – yläpaine alle 140 mmHg ja alapaine alle 90 mmHg. Diabeetikoilla verenpaineen vähimmäishoitotavoite on alle 140/90 mmHg. Alle 130/80 mmHg:n hoitotavoitteeseen pääseminen voi pienentää diabeetikon aivohalvausriskiä. Tiukempaan tavoitteeseen pyritään jos se voidaan haitoitta saavuttaa. Voit myös ladata tulostettavan taulukon, josta näet verenpaineen viitearvot.

Jos terveellisillä elämäntavoilla ei saavuteta tyydyttäviä tuloksia, suositellaan verenpainelääkityksen aloittamista.

Kohonneen verenpaineen hoidon tavoitteena on liitännäissairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen tai munuaissairauden ehkäisy. Kun verenpaine on todettu pysyvästi kohonneeksi, selvitetään onko syyn taustalla jokin sairaus. Jos kohonnut verenpaine johtuu sairaudesta, sairauden hoito usein normalisoi verenpaineen eikä verenpainelääkkeitä tai elämäntapojen muutoksia tarvita. Elämäntavat kannattaa silti tarkistaa ja korjata terveellisemmiksi, jotta jatkossa verenpaineen kohoamista ja muita elämäntapasairauksia on helpompi ennaltaehkäistä.

Kohonneen verenpaineen hoito on pitkäjänteistä. Lääkärin ja potilaan on yhdessä sovittava hoidon tavoitteista. Niiden saavuttamista on myös hyvä tarkkailla säännöllisin väliajoin. Hoitoon sitoutuminen on hyvin tärkeää, jotta hoitotavoitteet saavutetaan.