Raskaaksi tulemiseen ja odotusaikaan liittyy monenlaisia kysymyksiä, toiveita ja huoliakin. Voiko raskaaksi tulemista edistää? Miten sikiö kehittyy raskausaikana ja eri raskausviikoilla? Miten raskausajan vaivoja voi helpottaa, millaiset kivut ovat normaaleja? Entä mitä riskejä raskauteen kuuluu ja miten niitä seurataan?
Tältä sivulta löydät tietoa raskaaksi tulemisesta, raskausajan voinnista ja siitä, mitä eri raskausviikoilla tapahtuu. Vauvasi kasvaa viikko viikolta, ja samalla muutut itsekin – olet kasvamassa vanhemmaksi pienelle ihmiselle.
Raskaaksi tulee todennäköisimmin ovulaation eli munasolun irtoamisen aikaan.
Raskauden todennäköisyys yhdessä kuukautiskierrossa on vain noin 25 prosenttia, vaikka sekä miehen että naisen puolelta raskauden edellytykset ovat kunnossa.
Ovulaatio tapahtuu n. 12-14 päivää ennen seuraavia kuukautisia, mutta raskaus voi alkaa jopa 5–6 päivää ennen ovulaatiota olleista yhdynnöistä.
Siittiöiden elinikä naisen elimistössä on noin 3–4 vuorokautta, mutta munasolu pysyy hedelmöittymiskelpoisena vain vuorokauden ajan ovulaatiosta.
Foolihapon käyttö suositellaan aloitettavaksi jo 2-3kk ennen raskauden alkua. Foolihappolisää tulisi käyttää vähintään 12. raskausviikon loppuun asti.
Terveelliset elämäntavat parantavat raskaaksi tulemisen mahdollisuutta. Huolehdi siitä, että liikut säännöllisesti ja nukut riittävästi.
Tupakointi, alkoholinkäyttö sekä yli- ja alipaino voivat heikentää sekä miehen että naisen hedelmällisyyttä. Myös intensiivinen urheilu ja kaikenlainen stressi voivat estää raskaaksi tulemista.
Jos sinulla on perussairauksia tai lääkityksiä, kerro lääkärillesi raskaushaaveestasi. Varmista apteekista myös itsehoitolääkkeiden sopivuus, kun toiveenasi on tulla raskaaksi.
Yhdyntöjä kannattaa harrastaa parin päivän välein ennen ovulaatiota. Näin naisen elimistössä on hedelmöityskelpoisia siittiöitä, kun munasolu irtoaa.
Yritä ottaa rennosti. Vauvahaaveesta stressaaminen voi heikentää raskaaksi tulemisen mahdollisuutta.
Runsaasti folaattia eli kasviksia ja täysjyväviljaa sisältävä ruokavalio on tärkeä jo raskautta suunniteltaessa. Tämän lisäksi foolihappolisän käyttö kannattaa aloittaa heti, kun raskauden suunnittelu on ajankohtaista. Foolihappolisän käyttöä suositellaan vähintään ensimmäisen raskauskolmanneksen loppuun asti.
Tutustu Multivita Raskaus ja Imetys -monivitamiinivalmisteeseen, josta löytyy mm. suositeltu foolihappolisä raskautta suunnittelevalle.
Olennaista on, että harrastat säännöllisesti yhdyntöjä kuukautisten jälkeen ovulaatioon asti. Tarkan ovulaatiopäivän tunnistamisesta ei kannata ottaa paineita. Ovulaatioajankohdan hahmottamisessa voi käyttää apuna mm. ovulaatiolaskuria.
Lue lisää ovulaatiosta ja miten raskaaksi tulemiseen kannattaa valmistautua.
Jos epäilet olevasi raskaana, kannattaa raskaustesti tehdä sen jälkeen, kun kuukautisten normaalisti olisi pitänyt alkaa. Apteekissa ja ruokakaupoissa myytävät raskaustestit ovat luotettavia.
Alkuraskauden oireet voivat alkaa jo silloin, kun kuukautiset ovat kaksi viikkoa myöhässä. Rintojen arkuus ja turvotus, pahoinvointi ja oksentelu ovat tyypillisiä merkkejä siitä, että raskaus on alkanut. Myös väsymys, hengästyminen, närästys, ummetus ja tavallista suurempi virtsaamisen tarve ovat tyypillisiä raskausoireita.
Alkuraskauteen voi liittyä myös pieniä kipuja. Raskausajan kipuihin voi harkiten käyttää parasetamolia. Tulehduskipulääkkeitä ei suositella.
Ensimmäiseksi raskausviikoksi lasketaan viikko, jona viimeiset kuukautiset alkavat.
Kun alkio on kiinnittynyt kohtuun, sen ympärille kasvaa istukka, jonka kautta alkio saa kaiken tarvitsemansa raskauden aikana.
Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana kehittyvät alkion kaikki tärkeät elimet ja rakenteet.
Alkion kehitys alkaa keskushermostosta ja sydämestä. Silmät, suu ja nenä ovat erotettavissa jo kolmanneksen puolivälissä. Viimeisenä kehittyvät sormet ja varpaat.
Ensimmäisen kolmanneksen loppupuolella alkiosta tulee sikiö, jolla on kaikki ihmiselle tyypilliset piirteet.
Aivojen kehitys jatkuu koko raskauden ja myös ensimmäisten elinvuosien ajan.
Kun raskaustestiin piirtyy kaksi viivaa, kaikki muuttuu, mutta juuri mitään ei tunnu vielä tapahtuvan. Vatsa alkaa kasvaa vasta useiden viikkojen kuluttua, eivätkä mahdolliset raskausoireetkaan yleensä ala heti kuukautisten jäädessä pois. Kuitenkin alkio kehittyy päivä päivältä, ja vanhemman mieli voi alkaa täyttyä kysymyksistä.
Suomen neuvolajärjestelmä auttaa osaltaan tietysti raskauden seurannassa, mutta myös kysymystulvan taltuttamisessa. Oman kunnan äitiysneuvolaan kannattaa soittaa, kun raskaustesti on positiivinen. Ensimmäinen käynti neuvolassa on yleensä raskausviikoilla 7-9.
Säännöllinen liikunta on hyväksi sekä sinulle että vauvallesi. Jos olet liikkunut säännöllisesti ennen raskautta, voit jatkaa kevyttä ja reipasta liikuntaa entiseen tapaan. Kuitenkin sellaisia lajeja tulee välttää, joissa tulee voimakkaita iskuja, hyppyjä tai tärähdyksiä.
Terveelle äidille suositellaan liikuntaa raskauden aikana ainakin viitenä päivänä viikossa vähintään puolen tunnin ajan.
Ruoka-aineisiin liittyy joitain rajoituksia – raskausajan ajantasaiset elintarvikkeiden turvalliseen käyttöön liittyvät ohjeet löydät Ruokaviraston verkkosivuilta. Kannattaa katsoa myös vinkit raskausajan ruokarajoituksiin liittyen.
Vauvan liikkeet alkavat ensisynnyttäjillä tuntua yleensä vasta raskauden puolivälissä, eikä vatsakaan välttämättä pyöristy ensimmäisten kuukausien aikana. Jos oireita ei ole, voi koko raskaus tuntua epätodelliselta. Toisaalta myös keskenmeno voi huolettaa.
Ensisynnyttäjä tuntee vauvan liikkeet yleensä raskauden puolivälistä eteenpäin.
Keskenmenon riski pienenee merkittävästi ensimmäisen raskauskolmanneksen lopussa.
Verinen vuoto raskausaikana voi pelästyttää. Pieni, kivuton ja hajuton tiputteluvuoto on tavallista. Jos vuotoa esiintyy jatkuvasti, se on pahan hajuista, runsasta ja kivuliasta tai raskausoireet päättyvät, käänny lääkärin tai oman neuvolan puoleen.
Pienet välipalat auttavat usein pahoinvointiin ja närästykseen. Myös kahvin, happamien juomien ja mausteisten ruokien välttäminen voi auttaa.
Ulkoilu auttaa usein pahoinvointiin. Liikunnasta on apua myös turvotukseen ja ummetukseen.
Turvotukseen auttaa myös suolaisten ruokien vähentäminen, veden juonti ja raajojen nostaminen ylös.
Toisella kolmanneksella sikiö kasvaa nopeasti ja elinjärjestelmät kypsyvät.
Sikiö liikkuu aktiivisesti. Ensisynnyttäjä tuntee sikiön ensimmäiset kevyet liikkeet yleensä noin 20. raskausviikolla, uudelleensynnyttäjä jo muutamaa viikkoa aikaisemmin.
Aistit alkavat toimia: ensin kehittyvät kuulo- ja tuntoaistit, sitten maku- ja hajuaistit. Näköaisti kehittyy pääosin vasta syntymän jälkeen.
Sikiö reagoi ärsykkeisiin liikkeillään ja silmiään räpsyttämällä. Vauva kuulee musiikin ja oppii tuntemaan äitinsä äänen.
Kolmanneksen lopulla verenkiertoelimistö ja keuhkot ovat riittävän kehittyneet. Raskausviikolla 24 syntyneellä sikiöllä on mahdollisuus jäädä henkiin.
Kun raskaus etenee puoliväliin, se alkaa monella tapaa muuttua konkreettisemmaksi. Vauvan liikkeet alkavat tuntua, ja vatsakin alkaa yleensä pyöristyä. Usein alkuraskauden pahoinvointikin helpottaa, ja siksi raskauden keskivaihe on monelle miellyttävää aikaa.
Raskausaikana monet odotukset ja ajatukset kohdistuvat pyöristyvään vatsaan. Pieni tai iso raskausvatsa voi herättää kysymyksiä tai huolta. Kehon muuttuminen voi myös tuntua epämukavalta. Esimerkiksi äidin ruumiinrakenne, lapsiveden määrä ja turvotus vaikuttavat raskausmahan kokoon. Ensisynnyttäjillä vatsa usein pyöristyy hitaammin kuin uudelleensynnyttäjillä.
Jos vatsan iho kutisee tai kiristelee, sen rasvaaminen voi auttaa. Kevyt hieronta ja rasvaaminen voivat myös vähentää raskausarpien syntyä.
Raskauden edetessä myös mahdolliset raskausvaivat ja huolenaiheet muuttuvat.
Raskausdiabetes on raskausaikana ensimmäisen kerran todettu sokeriaineenvaihdunnan häiriö, jolle altistavat muun muassa äidin ylipaino ennen raskautta, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ja yli 40 vuoden ikä. Raskausdiabetes diagnosoidaan sokerirasituskokeella, joka tehdään valtaosalle odottavista äideistä 24.–28. raskausviikolla. Raskausdiabetestä hoidetaan pääsääntöisesti ruokavaliolla, ja neuvolassa opetetaan verensokerin omaseuranta.
Yleensä heikot ja epäsäännölliset supistukset alkavat raskausviikoilla 28–30, mutta ne voivat alkaa aikaisemminkin.
Toisen kolmanneksen lopulla myös supistukset voivat herättää huolta. Yleensä kivuttomat supistukset ovat normaaleja. Jos supistukset sattuvat tai niihin liittyy vuotoa tai painontunnetta, voit ottaa suoraan yhteyttä synnytyssairaalan päivystykseen.
Viimeisellä kolmanneksella sikiön paino kolminkertaistuu ja samalla kehittyvät valmiudet syntymän jälkeiseen elämään.
Sikiön ihon alle kertyy rasvaa. Herkkää ihoa peittää valkoinen lapsenkina, joka suojaa sitä lapsivedessä.
Sikiö nukkuu noin 20–40 minuutin jaksoissa, jolloin liikkeitä ei tunnu. Tätä seuraa hereilläolojakso, jolloin sikiö liikkuu ja potkii.
Sikiöllä voi olla hikka, joka tuntuu rytmikkäänä liikkeenä äidin vatsalla.
Sikiön liikkeet tulisi tuntua päivittäin raskausviikolta 30 lähtien. Noudata neuvolasta saamiasi ohjeita sikiön liikkeiden tarkkailuun.
Raskauden loppuvaiheessa sikiö laskeutuu syvemmälle lantioon. Synnytyksen lähestyessä sikiön liikkuminen voi muuttua vähemmän aktiiviseksi.
Nyt ihosi alla on jo valmis ihminen. Viimeisellä kolmanneksella vauva kasvaa kokoa, ja hennot ensimmäiset potkut muuttuvat näkyviksi ja voimakkaiksikin liikkeiksi. Jos olosi käy epämukavaksi, voi erilaisista apuvälineistä olla apua. On myös hyvä muistaa, että raskaudenaikaiset vaivat väistyvät usein nopeastikin, kun vauva syntyy.
Kehosi alkaa hiljalleen valmistautua synnytykseen. Jos häpyluulla tuntuvat liitoskivut vaivaavat, kohtua tukevasta tukivyöstä voi olla apua. Nukkuessasi voit tukea vatsaa tai selkää tyynyillä tai laittaa tyynyjä polvien väliin. Kivun sallimissa rajoissa kannattaa myös harrastaa liikuntaa. Se helpottaa usein myös loppuraskauden turvotusta ja ummetusta.
Jalkojen turvotus voi helpottaa tukisukilla. Myös rauhallinen kävely ja venyttely voivat auttaa loppuraskauden turvotukseen.
Hormonitoiminnan muutokset ja loppuraskauden vaivat voivat aiheuttaa yöheräilyä tai unettomuutta. Salli itsellesi päiväunia, jos niille vain järjestyy aikaa.
Synnytystä ei koskaan voi suunnitella valmiiksi, mutta siitä huolimatta siihen on hyvä valmistautua. Vaikka synnytyksen kulku etenee jokaisella synnyttäjällä omaan tahtiinsa, ovat synnytyksen vaiheet pääosin samat. Näihin vaiheisiin voit halutessasi tutustua etukäteen esimerkiksi Naistalo.fi sivustolla. Lisäksi on hyvä miettiä, millaisia toiveita, odotuksia ja kysymyksiä synnytykseen liittyy.
Kun synnytys lähenee, on hyvä käydä kumppanin tai tukihenkilön kanssa läpi, miten sen käynnistyessä toimitaan.
Jos synnytys pelottaa, ole yhteydessä neuvolaan. Synnytyspelkoon kannattaa suhtautua vakavasti, ja siitä kannattaa puhua avoimesti. Sillä tavoin voit saada siihen apua.
Puhu kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa synnytyksestä. Liittyykö siihen kysymyksiä, toiveita tai huolia? Jos synnytys pelottaa, ota asia puheeksi neuvolassa.
Jos toiveenasi on imettää, voit jo etukäteen tutustua esimerkiksi Imetyksen tuki ry:n materiaaleihin. Kannattaa varautua siihen, että imettäminen voi alkuun viedä paljon aikaa.
Myös tukiverkkoja on hyvä kartoittaa valmiiksi. Millaista apua voitte tarvita, kun vauva syntyy? Kenen puoleen voitte kääntyä?
Lähteet:
Terveyskirjasto, https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01379
Naistalo, https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys,
https://www.terveyskyla.fi/naistalo/lisääntymisterveys/hedelmällisyys/raskauden-alkaminen
Ukk-instituutti, https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-raskauden-aikana/
Orion Oyj,
Orionintie 1A, 02200 Espoo.
PL 65, 02101 Espoo.
Tuoteinformaatio ja lääketieteelliset kysymykset 010 439 8250 ark. klo 9-17
Yhteydenotto/palaute
Tilaa uutiskirje
Y-tunnus 1999212-6
